Miksi? Mitä etuja?

Toiminnan immersiivisyys, uppouttavuus on leimallista virtuaalimaailmassa. Käyttäjä uppoutuu kolmiulotteiseen maisemaan ja vuorovaikutukseen, keskittyen samalla annettuihin tehtäviin. Opetustilanteita pystytään maustamaan, ja esimerkiksi ryhmädynamiikkaan liittyviä ilmiöitä voidaan havainnollistaa ja testata erilaisten toiminnallisten tehtävien ja kilpailujen avulla.

Kapp ja O’Driscoll tunnistavat virtuaalimaailmojen (VIE, Virtual Immersive Environments) vahvuuksiksi seitsemän herkkyyttä, ominaispiirrettä, jotka edistävät vuorovaikutusta ja oppimista virtuaalimaailmoissa.

  1. Oman itsen tunne: Virtuaalimaailman avatar-hahmosta tulee reaalimaailman henkilön luonnollinen jatke. Ihmisten käyttäytyminen virtuaalimaailmoissa noudattaa pitkälti heidän toimintaansa reaalimaailmassa. Myös muut käyttäjät tunnistavat nämä piirteet.
  2. Paikasta riippumattomuus: Virtuaalimaailmaan voit astua nopeasti ilman matkustamista, omalta tietokoneeltasi.
  3. Voimakas läsnäolon tunne: Virtuaalinen läsnäolo koetaan miltei yhtä aidoksi kuin reaalimaailman vastaava.
  4. Tilan ja mittakaavan tunne: Mittakaava virtuaalimaailmoissa on joustava. Voit yhdessä hetkessä matkustaa avaruuteen tai toisaalta ottaa tutkimusta varten verihiutaleen roolin ja kulkea läpi verisuoniston.
  5. Mahdollisuus yhteisölliseen tiedon luomiseen: Virtuaalimaailmassa voidaan yhteisöllisesti rakentaa ja kehitellä aitoja objekteja ja sisältöjä sen sijaan, että niitä esiteltäisiin esimerkiksi PowerPoint-esityksenä.
  6. Harjoittelemisen mahdollisuus: Virtuaalimaailmassa ihmiset oppivat tekemällä ja suorittamalla tehtäviä yrityksen ja erehtymisen kautta.
  7. Kokemuksen rikastaminen: Oikein toteutettuna virtuaalimaailmat mahdollistavat mukaansatempaavat ja muistettavat oppimiskokemukset.

Virtuaalimaailmassa tapahtuvan simulaatioharjoittelun on tutkittu kohottavan oppijan varmuutta suorittaa harjoiteltu tehtävä reaalimaailmassa jopa 20%.

Edellä mainitut ominaispiirteet huomioitaessa virtuaalimaailmat tarjoavat Kappin ja O’Driscollin mukaan perinteiseen kaksiulotteiseen oppimisympäristöön verrattuna:

  • Keskittyneemmän läsnäolon ja osallistumisen: Virtuaalimaailmoissa multitasking on vaikeampaa.
  • Autenttisemman oppimisen kontekstin: Virtuaalimaailmoissa oppiminen tapahtuu läheisesti reaalimaailmaa muistuttavassa toimintaympäristössä.
  • Yhteneväisemmät, visuaaliset paikkaan ja ilmiöön sidotut vihjeet: Immersio, uppouttavuus ja havainnollisuus virtuaalimaailmassa auttavat oppijaa muistamaan opitun asian paremmin.

Sisäänrakennetun vertaisoppimisen: Yhteistyö, kollaboraatio syntyy virtuaalimaailmoissa luonnollisesti. Tämä johtaa usein vertaisoppimiseen.

Takaisin ylös