Pintakilta

Oppilaitoksessa toteutettavia työvaltaisia ja pelillisiä Pintakilta-osamalleja

Seuraavassa kuvataan Pintakilta-toimintamallin osamalleja, joiden avulla pelillisyyttä ja asiakasprojektitöitä käytetään opiskelijoiden aktivoinnissa ja oppimisen syventämisessä. Tässä osiossa keskitytään pedagogisiin menetelmiin ja työsalissa tehtäviin järjestelyihin, vaikka Pintakilta-toimintamalliin kuuluu olennaisesti myös sosiaalisen median ja mobiililaitteiden hyödyntäminen. Niitä on kuvattu sivuston osiossa Mobiilioppiminen. Pintakilta-toimintamallia kehitetään edelleen ja sovitetaan muille aloille Kiltakoulut.fi -hankkeessa, jonka pedagogisen toimintamallin kuvaus valmistuu syksyllä 2013.

Työturvallisuuden opettaminen työvaltaisesti pelillisyyttä hyödyntäen

Ennen käytännön opiskelun aloittamista työsalissa tai työpaikalla, on huolehdittava työturvallisuuden syvällisestä ymmärtämisestä. Pintakilta-toimintamallissa työturvallisuuden opettaminen toteutetaan mahdollisimman toiminnallisesti ja pelillisyyttä hyödyntäen, vaikka toimintaympäristönä on oppilaitoksen luokkahuone ja työsali. Toimintatapa perustuu opiskelijan aktivoimiseen. Pelissä menestyminen vaatii turvallisuusnäkökohdista puhumista. Hyviä toimintatapoja ja parannuskohteita etsiessään opiskelija joutuu pohtimaan itse, ovatko tarkasteltavat tilat ja suojavarusteet kunnossa turvallisuuden näkökulmasta. Aktiivinen ote turvallisuuskysymyksiin perehtymisvaiheessa siirtyy myös tilanteisiin työsalissa ja työelämässä.

Työturvallisuuteen perehtyminen aloitetaan ensimmäisen lukukauden ensimmäisinä päivinä. Vanhemmat opiskelijat opastavat nuorempia. Ennen työsalin tutkimista luokkaan tulee kaksi vanhempaa opiskelijaa, joilla on erilaisia puutteita ja vahvuuksia suojavarusteissaan kuten kuvassa 1. Ensimmäisen vuoden opiskelijat joutuvat itse miettimään, mitkä asiat varusteissa ovat kunnossa ja mitkä pitää korjata. Esimerkkeinä toimivat vanhemmat opiskelijat korjaavat ensimmäisen vuoden opiskelijoiden havaitsemat puutteet, mikä jättää vahvemman muistijäljen kuin esimerkiksi saman asian pohtiminen kuvan avulla.

Työsaliin siirryttäessä jokainen ensimmäisen vuoden opiskelija joutuu etsimään sieltä viisi turvallisuuspuutetta. ja käyttämään kameraa dokumentoinnissa. Aiheesta keskustellaan ryhmässä ja opiskelija vahvistaa oppimaansa kirjoittamalla lopuksi blogimerkinnän.

Opettajan rooli on ohjata, osoittaa mahdollisesti havaitsematta jääneet seikat opiskelijoille ja syventää tarpeen mukaan keskustelua. Mitä enemmän opiskelijat itse löytävät turvallisuuteen liittyviä seikkoja, sitä paremmin he sisäistävät ne. Opettaja myös ohjaa positiiviseen vuorovaikutukseen ja avoimeen opittavan asian ihmettelyyn ryhmässä: tyhmiä kysymyksiä ei ole. Pelillisyyttä käytetään kiinnostuksen ja aktiivisuuden herättämiseen muissakin sellaisissa aiheissa, joissa opiskelijoiden on koettu aktivoituvan hitaasti.

Pintakilta-oppimisympäristössä omalla tai koululta lainassa olevalla mobiililaitteella valokuvaaminen sekä kuvien ja tekstien julkaiseminen avoimessa blogissa on päivittäinen toimintatapa.

Vuosittain päivittyvä työturvallisuusaineisto

Ammattitaitovaatimusten ja arviointikriteerien esittäminen opiskelijoille tavoitetta asetettaessa

Pintakilta-toimintamallissa kunkin opintojakson tavoitteet muodostetaan opetussuunnitelmaan kirjattujen ammattitaitovaatimusten ja arviointikriteereiden avulla. Tavoitteiden perustana olevat kuvaukset opettajan valitsemine painopistealueineen ovat jatkuvasti nähtävillä Pintakilta-wikissä. Tavoitteet kerrataan puolessa välissä opintojaksoa. Opintojakson lopussa opiskelija täyttää itsearviointilomakkeen ja arvioi omaa osaamistaan arviointikriteereiden avulla. Jokaisen opiskelijan kanssa käymässään 15 min opettaja antaa palautetta ja oman opiskelijan oppimisesta. Hyvin perusteltu itsearviointi voi aiheuttaa opettajan arviointiin korottavasti.

Kuva 2: Pintakilta-wikissä on koko ajan kirjautumatta nähtävillä ammattitaitovaatimukset ja käytössä olevat arviointikriteerit

Vertaisoppiminen ja tutortoiminta

Vertaisoppimista hyödynnetään Pintakilta-toimintamallissa ensimmäisistä päivistä alkaen koko opintojen ajan ja ryhmähenkeen panostetaan paljon. Osaston toimintakulttuurista on muovattu yhteistoiminnallinen: nopeammin asian omaksuvat opiskelijat auttavat oma-aloitteisesti hitaammin eteneviä. Toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat toimivat ammatillisissa kysymyksissä alempien vuosikurssien opiskelijoiden tutoreina. Tutorin asema ei ole itsestäänselvyys vaan tutorin merkkinä olevat valkoiset haalarit pitää ansaita osoittamalla ammattitaito. Tutortoiminnan nähdään myös vahvistavan tutorin omaa ammatti-identiteettiä: kun pääsee opastamaan muita, joutuu kertaamaan ja varmistamaan oman osaamisensa ja jäsentämään sitä entistä tarkemmin. Tutorin asema tuo myös uutta vastuuta. Yksittäisen tutor-opiskelijan vastuualueena voi olla esim. tarkkailla hiomapaperihyllyä ja tarvittaessa tehdä opettajalle lista vähiin käyvistä tarvikkeista. Valkoiset haalarit voi myös menettää toimimalla annettujen rajojen vastaisesti.

Osaston jaksotukset pyritään järjestämään siten, että ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa työsalissa työskentelee aina toisen tai kolmannen vuoden opiskelijaryhmä. N. 20 aloittavan opiskelijan ryhmään tulee heti opintojen alussa neljä tutoria. Kaikkien vuosikurssien opiskelijat tutustuvat myös nopeasti toisiinsa, joten kiusaaminen vähenee. Vertaisoppimisen käyttöönotto vaatii koko osaston opettajilta yhtenäistä pedagogista linjaa ja avointa yhteistyötä. Opettajien on hallittava hyvin sekä substanssiasiat että ryhmän ja opiskelijoiden ohjaus, jotta myös ohjaamaan ohjaaminen onnistuu.

Kuva 3: Tutoropiskelija valkoisessa haalarissa ohjaa harmaahaalarista opiskelijaa käytännön työssä oppilaitoksen työsalissa.

Projektioppiminen

Pintakilta-mallissa toisen ja kolmannen vuoden opinnot perustuvat suurelta osin pitkäkestoisten opiskelijoita innostavien projektitöiden tekemiseen. Opettajan aktiivisuutta ja verkostoa tarvitaan, jotta nämä projektit voidaan hoitaa oikeina asiakastöinä. Ihannetilanteessa esim. autoon liittyvä projekti voisi olla useiden ammattialojen yhteinen.

Projektin alussa tutkitaan eri vaihtoehdot projekteiksi kelpaavista muutamista asiakastöistä, jonka jälkeen opiskelijat valitsevat niistä mieluisimman. Projektin suunnittelun aluksi nimetään opiskelijaprojektipäällikkö, opiskelijatyönjohtaja ja opiskelijamarkkinointipäällikkö. Valinnat osuvat yleensä nopeutettuihin opiskelijoihin, joilla on suoritettuna jo jokin muu tutkinto.

Opiskelijajohto miettii yhdessä opettajan ja ryhmän kanssa projektin aikataulutusta ja työnjakoa. Projektien oppimisluonteen vuoksi aikatauluista tehdään aluksi huomattavasti väljempi kuin työelämässä, jotta tarvittaessa ehditään tekemään osioita uudelleen. Ryhmä jaetaan n. neljän hengen tiimeihin, joita muodostuu ryhmäkoosta riippuen 3-5. Tiimeille valitaan opiskelijatiiminjohtajat. Vastuu aktivoi ja motivoi opiskelijoita, joten tiimien rakenne ja koko voivat vaihdella projektin aikana. Projektin etenemistä seurataan ja tarvittavia aikataulu- ja työnjakomuutoksia tehdään viikottaisissa tiimipalavereissa. Projektit huipentuvat Pintakillassa keväiseen autonäyttelyyn: opiskelijat pääsevät näytteilleasettajina esittelemään projektin tulosta.

Opettaja suorittaa arviointia projektin edetessä työelämään ja alakohtaisiin arviointikriteereihin suoritusta verraten. Projektityön arviointi vaatii opettajalta substanssin ja projektimaisen työn tekemisen kokemusta ja kokonaisuuden ymmärrystä.

Oppilaitosjohdolta vaaditaan halua ja kykyä antaa opiskelijoiden tehdä asiakasprojekteja. Myös esim. messuille osallistuminen vaatii joko hyviä verkostoja tai rahallista panostamista.

Kuva 4: Pintakillan opiskelijoita autoprojektityön touhussa. Käytännön työn lisäksi opiskelijat huolehtivat myös projektin suunnittelusta, aikataulutuksesta sekä budjetista ja sen pitävyydestä.