Sosiaalinen media oppimisen tukena
Sosiaalisen median kehittämisprosessi on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan sosiaalisen median kehittämisprosessia henkilöstön näkökulmasta ja toisessa vaiheessa opiskelijatasolta.
Sosiaalisen median kehittämisprosessi henkilöstön osalta on kuvattu miellekarttana, josta kokonaisuus hahmottuu helpommin (Sosiaalisen median kehittämisprosessi, henkilöstö.jpg).
Myllytullin yksikön tiimit pohtivat aluksi miten opiskelijat haastetaan toimijalähtöisyyteen missä opiskelija on vuorovaikutuksessa opettajan sekä muiden opiskelijoiden kanssa. Opiskelija tarvitsee oppimisympäristön, joka mahdollistaa omien ajatuksien työstämisen, tiedollisten sekä taidollisten puutteiden havaitsemisen ja tiedon uudelleenrakentamisen yhteisöllisesti. Esimerkiksi työturvallisuusasioissa on tärkeä huomata omat tiedolliset puutteet, koska ihminen toimii hätätilanteessa sen tiedon varassa, joka on päällimmäisenä mielessä.
Sosiaalisen median käyttöönotossa on hyvä aloittaa yksinkertaisesti. Opettaja voi aloittaa esimerkiksi ennestään tutuilla ohjelmilla, koska alussa ei ole riittävää pedagogista näkemystä ja kokemusta. Sosiaalisen median hyödyntämisessä on hyvä saada selkeä näkemys palveluiden affordansseista eli mahdollisuuksista. Myös opiskelijat tarvitsevat paljon ohjausta ja teknistä tukea uudenlaisten opetusmenetelmien ja sovellusten kanssa. Opiskelijoilla voi olla muutosvastarintaa uusia välineitä ja toimintatapoja kohtaan, joka voi aiheuttaa muutosjohtamisen haasteita (ks. Pönkä, Impiö & Vallivaara (Toim.) 2012).Opettajien esimerkki ja oppilaitosjohdon tuki auttaa saamaan muutosta pysyväksi toimintatavaksi.
Myllytullin yksikössä johtoryhmä päätti monialaisesta yhteistyöstä. Yksikössä toimiville aloille annettiin tehtäväksi selvittää miten ne toisivat sosiaalisen median osaksi opetusta ja miten hyödyntäisivät mobiililaitteita oppimisen tukena. Haastattelukierroksella koulutusalat esittelivät johtoryhmälle näkemyksensä sosiaalisen median mahdollisuuksista edustamallaan alalla. Pilotoitaviksi aloiksi valittiin haastattelukierroksien jälkeen tieto- ja tietoliikennetekniikka, kauneusala sekä hotelli- ja ravintola-ala. Alojen valinnan ohella päätettiin myös työryhmästä. Työryhmän jäsenet nimettiin myös kehittämistyöryhmän jäseniksi. Kehittämistyöryhmän yhtenä tehtävä on ottaa kantaa opetuksen ja opetusmenetelmien uudistamiseen. Lähtökohtana oli sisäinen hanke, mutta suunnittelun edessä mukaan tuli ulkoinen kehittämishanke. Hankkeiden ja yksityiskohtaisempien suunnitelmien siirryttiin toteutusvaiheeseen. Toteutusvaiheen toimintaa reflektoivat työryhmän jäsenet ja raportoivat kehittämistiimille. Yhteistyössä haetaan oikeaa suuntaa kehitystyölle mm. henkilöstön täydennyskoulutuksien avulla. Uudenlaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen vaatii opettajalta ja opiskelijoilta kokemusta ja pedagogista näkemystä (Pönkä, Impiö & Vallivaara (Toim.) 2012). Seuraavassa vaiheessa kiinnitetään enemmän huomiota sisällön tuottamiseen, tekijäoikeuksiin, yksityisyyteen ja jne. Kokemuksien karttuessa laajennetaan sosiaalisen median palveluiden hyödyntämistä, lisätään opiskelijoiden vastuuta, yhteisöllistä vastuuta ja itseohjautuvuutta.
Sosiaalisen median kehittämisprosessi opiskelijatasolta on myös kuvattu miellekarttana, josta kokonaisuus hahmottuu helpommin (Sosiaalisen median kehittämisprosessi, opiskelijataso. jpg). Opiskelijatason toteutuksen päämääränä on saada opiskelijoista monipuolisia sosiaalisen median hyödyntäjiä. Oppimista tutkitaan vuosi vuodelta enemmän, mutta ymmärrys siitä miten ihmiset oppivat siirtyy käytännön tasolle hyvin hitaasti. Vielä tänä päivänä tieto käytännössä kaadetaan opiskelijoiden päähän. Opiskelumenestys on paljon kiinni siitä, miten hyvin on sisällön päähänsä päntännyt. Uusien ideoiden, tiedon ja tuotteiden tuottamiseen vaaditaan ymmärtävää oppimista. Rakentavaan oppimiseen on mahdotonta päästä, jos ei ymmärrä mitä pitäisi rakentaa. Vieläkin enemmän pitäisi panostaa oppimalla oppimista. Työelämä odottaa uusia ammattilaisia ja ilman metataitoja oppilaitosten ja työelämän kuilu syvenee entisestään. Ensimmäinen ja tärkein lähtökohta on motivaation rakentaminen. Ilman motivaatiota itseohjautuvuus, oma-aloitteisuus ovat vain sanoja sanojen joukossa. Motivoituneella opiskelijalla on kyky itsenäiseen kriittiseen ajatteluun, mahdollisuus virheistä oppimiseen, kyky uusien ideoiden tuottamiseen ja jne.
Ensimmäisessä vaiheessa Myllytullin yksikössä on kolmella koulutusalalla lähdetty mallia rakentamaan tähtimäisesti, jossa keskiössä on yhteisöllinen oppimisympäristö (myllytulli.wikispaces.com). Tähtimallin keskukseen liittyy opiskelijoiden henkilökohtaiset oppimisympäristöt, jotka ovat usein blogi-muotoisia.
Wikissä voidaan jakaa yhteisöllisesti hyviä linkkejä, ohjeita, välittää tietoa ja myös muiden opiskelijoiden blogit ovat nähtävillä. Blogien avulla opiskelijat rakentavat omaa digitaalista portfoliota. Sosiaalisen median palveluiden, kuten wikien ja blogien avulla voidaan saavuttaa merkittävää lisäarvoa oppimisen tueksi. Tieto- ja viestintätekniikan välineet eivät itsessään tuo mitään lisäarvoa, jollei oppimisympäristö ja oppimistehtävät tue sopivasti haastaen opiskelua. Työvaltaisessa koulutuksessa teknologia on oppimista tukevaa. Niin opettajan kuin opiskelijan tulee muistaa, että käden taidot opitaan tekemällä. Teknologian avulla voidaan jakaa ajatuksia opitusta ja reflektoida omia työtapoja.
Sosiaalisen median palveluiden vieminen opiskelijatasolle vaatii runsaasti pohjatyötä työryhmän jäseniltä. Hyvin suunniteltu käsikirjoitus (skripti) on olennainen osa, että toteutus lähtee heti oikeaan suuntaan. Aloitusvaiheeseen kuuluu myös runsaasti erilaisia ohjeistuksia/kaavakkeita, kuten:
- sopimus mobiililaitteiden käytöstä
- tekijäoikeudet ja yksityisyyden suoja
- julkaisulupa
- kuvauslupa työssäoppimispaikoilla
- tutkimuslupa
- ohje oppimispäiväkirjalle
Käyttökokemuksien kautta saadaan kokemusta erilaisten pedagogisten mallien hyödyistä ja pystytään laajentamaan toimintaa monipuoliseksi sosiaalisen median palveluita hyödyntäväksi kokonaisuudeksi.