Pedagoginen näkökulma

Pedagogista näkökulmaa voidaan lähestyä mm. kahdella eri ulottuvuudella. Opettajan työn suunnitteluun ja opettajan toimintaan vaikuttavat koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma ja sen mahdollistama pedagoginen ja didaktinen toiminta. Toinen ulottuvuus on pedagogisessa johdossa omaksuttu oppimiskäsitysten pedagoginen viitekehys.

Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma on hyvä tarkistaa ja varmistaa sen työelämälähtöisyys. Tarkistustyössä kiinnitetään erityistä huomiota myös sen osaamisperusteisiin tutkinnon osan ja osan osien toteuttamiskuvauksiin.

Opetussuunnitelman tarkistuksessa huomioi mm.:

• työelämälähtöinen lähestymistapa
• oppimiskäsityksen näkyminen
• pedagogisen oppimiskäsityksen syventäminen
• opiskelijalähtöinen lähestymistapa opetusmenetelmiin ja – opetusjärjestelyihin
• yksilöllisen opintopolun mahdollistuminen (miten kuvattu)

 

Opetussuunnitelman toteuttamisessa huomioi mm.:

• Lukuvuoden työsuunnitelmien laatiminen opiskelijoille ja opettajille
  • lähtökohtana työelämälähtöiset kokonaisuudet
  • yksilöllisten polkujen toteutumismahdollisuus
    • miten suunnitellaan ja miten toteutettavissa
• työelämäyhteistyö
  • sovitut ja sovittavat yhteistyöt työelämän kanssa opiskelijoiden osaamisen hankinnassa, oppimisessa ja osaamisen arvioinnissa
• erilaiset oppimisympäristöt
  • yhteistyö kansallisen ja kansainvälisen verkoston kanssa
  • oman organisaation ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö (verkostojen hyödyntäminen)

 

Pedagogisen oppimiskäsitysten tarkoituksena on selkeyttää ja selittää opiskelijan oppimista, käyttäytymistä ja kehittymistä koulutuksen aikana. Behavioristisen ajattelun tärkeimpiä saavutuksia on ollut tavoiteoppimisen kehittely. Tavoitekuvaukset ovat tämän suuntauksen mukaan välttämättömiä opintosaavutusten arvioimisessa. Kognitiivinen näkemys korostaa ymmärtämistä ja havainnoinnin merkitystä. Kognitiiviset toiminnot luovat perustan toimijan aktiivisuudelle ja luovuudelle. Humanistinen ajattelu on tuonut koulutuksen järjestämiseen kokemusperäisen oppimisen, vuorovaikutteisuuden, itsetunnon ja omien asenteiden ja arvostuksen kehittämisen.

Konstruktiivinen oppimiskäsitys muodostuu kognitiivisen ja humanistisen lähestymistavan näkemyksistä. Konstruktivismissa korostetaan toimijan omaa osuutta tiedon muokkaajana, aktiivisuutta ja omaehtoisuutta. Aikaisemmat tiedolliset ja asenteelliset kokemukset vaikuttavat toimintaan ja oppimisprosessiin. Haasteena opettajalle on että hän ohjaa opiskelijan oppimista tavoitteiden suuntaan.

Koulutuksen yksi keskeisistä tehtävistä konstruktivismin mukaan on ohjata opiskelija kriittiseksi tiedon ja taidon käsittelijäksi. Toimijaa tarkastellaan tilanteen ja kontekstin muokkaamana ja muokkaajana. Aktiivinen henkilö rakentaa omaa sosiaalista maailmaansa jatkuvasti uudelleen edellyttäen motivaation. Oppiminen on vuorovaikutusta.

Opettaja oman työnsä pedagogisena johtajana, huomioidaan mm.:

• opettajan mahdollisuus oman työnsä suunnittelijana, toteuttaja ja kehittäjänä
• opettajan mahdollisuus opiskelijan ohjaamisessa aktiiviseksi oman opintopolun oppijaksi
• opettajan vuorovaikutteinen työskentelytapa, yhteisopettajuus / tiimiopettajuus (vahvuuksien ja osaamisen hyödyntäminen)
• opettajan ohjaustaidot
• opettajan työelämätaidot
• opettajan pedagogiset taidot
• opettajan vuorovaikutustaidot
• opettajan motivaatio omaan työhön

 

Pedagoginen oppimiskäsitys ja pedagoginen opetussuunnittelu saadaan näkyväksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toteutumisessa. Seuraavassa kuviossa on nostettu esille kysymyksiä eri näkökulmista ja toimenpiteistä joita osaamisperusteinen didaktiikka sisältää. Kuvio on kuvattu esimerkinomaisesti yhden tutkinnon osan toteutussuunnitelman näkökulmasta ammatillisessa peruskoulutuksessa.

Kuvio 2. Tutkinnon osan toteutuksessa huomioitavia näkökulmia.