Learning by Doing PKKY

 

PKKY:n Learning by Doing -toimintamallissa panostetaan tulevan ammatin mukaiseen käytännön tekemiseen kahdeksan ensimmäisen opiskeluviikon aikana, koska into päästä tekemään, halu päästä suoraan töihin ja nopeasti ammattiin ovat yleisimpiä valinnan perusteluja, kun nuori hakeutuu peruskoulun jälkeen ammatilliseen koulutukseen.

Pedagogiikka

Learning by Doing -toimintamalli perustuu ilmiöpohjaiseen oppimiseen ja opettajien sosiokonstruktivistiseen ajattelumalliin.

Toimintamallissa oppijan kokemuksilla on keskeinen rooli. Oppiminen on yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa tapahtuva aktiivinen prosessi:

1. Opiskelija toimii ja kokee.

2. Opiskelija reflektoi eli pohdiskelee kokemuksia käymällä dialogia joko sisäisesti tai ryhmässä.

3. Opiskelija käsittellistää oppimaansa.

Toimintamallissa ammattiin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan kokonaisuuksina aidoissa konteksteissa. Tavotteiden mukaisia tietoja ja taitoja opetellaan perinteiset oppiainerajat ylittäen, mikä on huomoitu opetussuunnitelmassa. Osaaminen ja onnistumisen kokemukset vahvistavat itsetuntoa. Käsillä tekemisellä ja ajattelulla on yhteys: tekeminen auttaa keskittymään ja vaikuttaa ajatteluun. Tieto tukee toimintoja ja tekee teot mahdollisiksi ja merkityksellisiksi. Kokemusoppiminen koskettaa oppijaa monipuolisesti. Hän käyttää eri aisteja, kokee tunteita ja elämyksiä ja mielikuvitusta kokemuksia hankkiessaan. 

Sosiokonstruktivismi korostaa tiedon sosiaalista konstruointia ja painottaa erityisesti oppimisen sosiaalisia, vuorovaikutuksellisia ja yhteistoiminnallisia prosesseja. Yksilö oppii vuorovaikutuksessa toisen kanssa:  hyödynnetään yhteistoiminnallista oppimista, keskustelua ja merkitysten rakentamista käytännöllisissä yhteyksissä. 

Erityisenä arvona on vastuullisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että tuetaan monipuolisesti opiskelijan ammatillista, persoonallista ja sosiaalista kehittymistä tasapainoiseksi yksilöksi sekä kasvua kohti hyvää ammattitaitoa, laajaa ammattisivistystä ja elinikäisen oppimisen avaintaitoja.

Opettajan rooli

Mallin käyttöönotto edellyttää opettajalta ammatillista kasvamista, uudenlaista pedagogista  ajattelua ja irrottautumista perinteisistä oppimistilanteista. Hänellä tulee olla luottamusta  siihen, että oppimista tapahtuu muuallakin kuin perinteisessä luokassa opettajan välittömässä ohjauksessa. Kokemusoppimisessa opettaja on oppimistilanteiden järjestelijä, ohjaaja, tutor, kannustaja ja rinnalla kulkija. Oppiminen  on yhteistoiminnallista ja yhteisvastuullista. 

Oppilaitosjohdon rooli

Malli edellyttää työelämän kaltaisia oppimisympäristöjä kuten työsaleja, opetuskeittiöitä ja harjoitusyrityksiä, joita kannattaa järjestellä luovasti olemassa olevia tiloja ja opiskelijatyötä hyödyntäen. Oppilaitoksen kahvila voi olla erinomainen oppimisympäristö.

Opiskelijan rooli

Yhteistoiminallisesti tekemällä oppien opiskelijaryhmän sosiaaliset taidot vahvistuvat. Tutustuminen ja ryhmäytyminen toisten opiskelijoiden kanssa tapahtuu tekemisen lomassa. Me-henki ja  positiivinen keskinäinen riippuvuus pääsevät kehittymään. Toimiva opiskelijaryhmä on keskeisessä roolissa, sillä sen menestyminen on kiinni yksilöiden menestymisestä ja päinvastoin. 

Osaamisen ja oppimisen arviointi

Osaamisen ja oppimisen arviointi perustuu opiskelijan työskentelyn arviointiin ja reflektointiin sekä antaa tilaisuuden oppia omista tai toisten virheistä. Arviointi on jatkuvaa, vuorovaikutuksellista ja tavoitteelista ja tähtää tulosten parantamiseen.

 

Ammattiopisto Nurmeksen työvaltainen kokeilu ja siitä tehty toimintatutkimus

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymään kuuluvassa Ammattiopisto Nurmeksessa toteutettiin syksyllä 2010 kokonaisvaltainen työvaltainen kokeilu, joka perustui EFQM laatutyöprosessiin kuuluvaan itsearvointiin v. 2009 toiminnan ja tulosten pohjalta. Aloittaneiden opiskelijoiden opinnot aloitettiin käytännönläheisellä tekemällä oppimisella kaikilla koulutusaloilla 1. jakson ajan (8 viikkoa). Sosiaalipsykologi Jaana Venkulan toiminnallisuuden merkitystä koskeneen luennon jälkeen ryhmäohjaajat tekivät koulutusalakohtaisesti suunnitelmat siitä, mitä ammatillista toiminnallista tekemistä sisältyisi ensimmäiseen jaksoon. Yhteisiä teemoja olivat oman alan käytännön työtehtävät ja omaan alaan tutustuminen yritysvierailuilla. Opetuksen toteutusympäristöt olivat perinteisen luokkahuoneen ulkopuolella, kuten työsaleissa, keittiössä, kahvilassa, projekteissa, rakennustyömailla, tapahtumissa kuten Nurmeksen elokuvajuhlilla ja yrityksissä. Tämä huomioitiin myös lukujärjestyksissä.

Kokeilusta tehtiin myös julkaisu ”Learning by doing – tekemällä ammatin oppimisen alkuun”, joka oli oman työyhteisön kehittämiseen liittyvä kehittämistehtävä Kaija Mattilan sosionomi (YAMK) opinnoissa. Toimeksiantajana oli Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Nurmes. Tavoitteena oli Ammattiopisto Nurmeksen koulutuksen laadun parantaminen ja oppilaitoksen vetovoimaisuuden lisääminen hakijoiden keskuudessa. Tarkoituksena oli saavuttaa parempia oppimistuloksia kehittämällä pedagogiikkaa, didaktisia menetelmiä, oppimisympäristöjä, sekä tukea opiskelijoiden ammatillisen kasvun prosessia ja sitoutumista opiskeluun.

Toimintatutkimuksena toteutetun kehittämistehtävän keskeisiä tutkimuskysymyksiä olivat muun muassa:

• Mitkä ovat Ammattiopisto Nurmekseen opiskelijoiksi hakeutuneiden motivaatiotekijät?
• Miten tekemällä oppiminen – toiminnallisuus tukevat opiskelijoiden sitoutumista ja ammatillisenkasvun prosessia ammatillisten opintojen alussa?
• Miten voidaan tukea työelämän käytänteiden oppimista ammatillisten opintojen alkuvaiheessa?

Aiempien tutkimusten mukaan ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat odottavat käytännön läheistä koulutusta, valmistumista nopeasti käytännön ammattiin ja pääsyä työelämään. Opetushallituksen teettämän tutkimuksen ammatillisen koulutuksen mielikuvista (OPH, 2007) tuloksena oli, että ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat haluavat nopeasti ammattiin ja työelämään. He eivät halua tuhlata aikaa turhaan. Lukio koetaan liian raskaaksi ja teoreettiseksi, lukeminen ei luonnistu eikä tunnu omalta. Peruskouluaikana on jo kyllästytty teoreettiseen opiskelutapaan ja lukio nähdään yläasteen jatkona ja siihen halutaan vaihtelua. Ammatillinen koulutus valitaan, koska mielikuvana on halu käytännönläheiseen koulutukseen ja odotuksena päästä tekemään käsillä (Mattila 2012, 17)

Toiminnallinen aloitus tarkoitti konkreettisesti ensimmäistä jaksoa. Sen jälkeen kerättiin opiskelija- ja opettajapalautteet. Palauteaineiston perusteella opiskelijoiden ensimmäinen jakson työvaltaistaminen onnistui hyvin. Aineiston mukaan kaikilla koulutusaloilla oli ollut omaan alaan liittyvää käytännön tekemistä. Opiskelijoiden tuntoja kuvaava ilmaus oli:”Tykkään tehdä asioita käsin ja oppia ”. Toiminnallinen alku ammatillisille opinnoille oli opiskelijoiden mielestä merkityksellinen. Tekemällä oppiminen vahvisti mielikuvaa käytännön läheisestä opiskelusta ammatin hankkimiseksi. Opettajapalautteesta ilmeni, että opiskelijat olisivat halunneet jatkaa opiskeluaan käytännönläheisesti ensimmäisen jakson päätyttyä.

Kehittämistehtävän seuranta-arvioinnin mukaan Ammattiopisto Nurmekseen opiskelijoiksi hakeutumiseen vaikutti opiskelupaikan läheisyys enemmän kuin koulutusala. Tämä poikkeaa valtakunnallisesta tutkimuksesta, jossa 94 % piti itseä kiinnostavaa alaa tärkeänä opiskelupaikkaa valittaessa. Tärkein koulutukseen hakeutumiseen vaikuttava tekijä (41 %) oli oppilaitoksen läheinen sijainti ja toiseksi tärkein (34 %) sopiva koulutusala. Nuori on valmis joustamaan koulutusalan valinnassa, kun opiskelupaikka on lähellä. Hänellä ei ole välttämättä yhtä ainoaa omaa alaa. Vaikka kiinnostavan koulutusalan perusteella hakeutuneita oli vain 34 %, silti kahden kuukauden kuluttua 90 % koki olevansa oikealla omalla alalla ja 67 % vastasi olevansa hyvin motivoituneita.  Tulokset osoittivat että Learning  by doing - tekemällä oppiminen ammatillisten opintojen alussa vastasi opiskelijoiden odotuksiin. Vastaajista 81 % oli sitä mieltä, että suuri tai erittäin suuri merkitys oli sillä, että oli päässyt tekemään käytännön työtehtäviä jo ensimmäisen jakson aikana.

Toiminnallisten, ”Learning by doing” - tekemällä oppien, kokemuksellisten opetusmenetelmien käyttäminen, edisti aineiston mukaan myös ammatillisen kasvun käynnistymistä. Opettajat havainnoivat opiskelijoiden ammatillisen kasvun prosessin käynnistymisen sitoutumisena opintoihin, motivoitumisena ja ryhmähengen kehittymisenä. Toiminnallisen alun myötä myös sosiaaliset taidot vahvistuivat. Käytäntöä pidettiin hyvänä ja toivottiin sen jatkamista ja kehittämistä. Opettajat totesivat opiskelijoiden tulleen opiskelemaan käytännön ammattia, johon soveltuu tekemällä oppiminen opetusmenetelmänä. Huomattiin myös että tekemällä oppiminen edistää opettajan tutustumista opiskelijoihin, opiskelijoiden tutustumista toisiinsa, ryhmäytymistä, sekä opiskelijoiden sitoutumista.  Eräs opettajista totesi tekemällä opintojen aloittamisen teettävän suunnittelutöitä ensimmäisellä kerralla, mutta toteutuksen olevan palkitsevaa, koska opiskelijat olivat motivoituneempia, innostuneempia ja sitoutuneempia opiskeluun kuin aikaisemmin ja opintojen alkuvaiheen keskeyttäminen väheni.

Miten toiminnallista jaksoa olisi kehitettävä? Vastausaineiston mukaan opettajat näkivät myös kehitettävää toiminnallisessa aloituksessa. Siirtyminen toiseen jaksoon oli joissakin ryhmissä haaste teoriatuntien alkamisen myötä. Opiskelijat eivät pitäneet siitä, että toisen jakson vaihduttua käytännön osuus väheni.

Myönteisten tulosten perusteella käytännettä on päätetty jatkaa vastaavalla tavalla toiminnallisella ensimmäisellä jaksolla jatkossakin. Ensimmäinen jakso on hyvä alku, mutta samoja käytänteitä voitaisiin soveltaa opintojen edetessä. Mahdollisuuksia on myös ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opiskeluun käytännönläheisesti. Hankkeen aikana kokeiltiin jonkun verran vieraan kielen opiskelua työtehtävien yhteydessä. Saadun kokemuksen mukaan käytänne soveltuu hyvin silloin, kun opiskellaan ammatillista sanastoa työn ja työvälineiden äärellä. Jatkokehittämisen tarpeena nähtiinkin tekemällä oppimisen laajentaminen ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin.

Työvaltainen ammattiin oppiminen edellyttää koulutuksen järjestäjää kehittämään päämäärätietoisesti uusia ja joustavia oppimisen mahdollistavia toimintatapoja ja -kulttuuria. Pedagogiikan ja didaktisten menetelmien kehittämiseen sitoudutaan luomalla innostavia ja osallistavia oppimisympäristöjä. Learning by doing -tyyppiset toiminnalliset opetusmenetelmät ja työvaltaiset oppimisympäristöt ovat Ammattiopisto Nurmeksessa saatujen kokemusten mukaan mahdollisuus oppia ammattiin työvaltaisesti. Opiskelijan oppimisprosessin ja ammatillisen kasvun tulee olla keskiössä oppilaitoksen toiminnassa. Opetustoiminnan tärkein ja keskeisin tulos on opiskelijan oppiminen ja osaaminen. Opettajan roolina on olla ammatillisen kasvuprosessin valmentajana ja rinnalla kulkijana.