Onnistumisen reseptit pähkinänkuoressa

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty pätee myös mobiilioppimisessa ja -ohjauksessa. Oppilaitoksella tulee olla selkeä tavoite, jossa on huomioitu sekä pedagoginen että tietotekninen näkökulma. Mobiililaitteita ei ole suunniteltu korvaamaan pöytäkoneita tai kannettavia tietokoneita, vaikka niillä voikin tehdä osittain samoja asioita, toisaalta pöytäkoneet ja läppärit eivät korvaa mobiililaitteita. Kun hankintoja tarkastellaan oppilaitostasolla, tulisi miettiä eri alojen opetuksen luonnetta ja tieto- ja viestintätekniikan tarpeita alalla. On selvää, että audiovisuaalisen alan tarpeet poikkeavat vaikkapa viherrakentamisesta. Kun laitteiden skaala on iso ja valinnanvaraa on, tulisi laitteet kohdentaa käyttötarkoituksen mukaan. Oppilaitosten tietohallinnon henkilökunta, joka on tyypillisesti päättänyt hankittavista laitteistoista, ei tunne alojen erityispiirteitä, joten avoin keskustelu on paikallaan.

Pilottiprojektit antavat arvokkaita kokemuksia siitä mikä toimii ja mikä ei. Piloteista tulisi hakea skaalautuvia ratkaisuja sekä pedagogiikan että tietohallinnon näkökulmasta. Mietittäviä näkökulmia ovat ainakin:

• Miten uudet käytännöt tukevat oppimista?
• Kuka päättää laitteisiin liittyvistä asioista ja millä perusteella?
• Kuka suunnittelee laitteiden käyttöönottoon liittyvät yksityiskohdat?
• Kuka tukee teknisesti/pedagogisesti käyttöä pilotin aikana ja jatkossa?
• Kuka päättää käytettävistä pilvipalveluista ja sovelluksista ja millä perusteella?
• Miten valittujen pilvipalvelujen ja sovellusten ominaisuuksia arvioidaan?
• Miten eri osapuolilta (opiskelijat, opettajat, työelämä) kerätään palautetta?

Jos oppilaitokselle ollaan hankkimassa tabletteja tulisi pohtia ainakin näitä asioita:

• Oppilaitoksen langattoman verkon kapasiteetti ja onko verkko käytettävissä joka paikassa, jossa tabletteja tullaan käyttämään vai tarvitaanko myös sim-kortilla varustettuja tabletteja? Jos tarvitaan, niin datasiirtokustannuksiin tulee budjetoida.
• Tabletin fyysiset ominaisuudet kuten koko, paino, kamerat, mikrofoni.
• Saatavat lisävarusteet, esimerkiksi suojat, kaapelit ja langattoman esittämisen mahdollistavat välineet (kuten. Apple tv).
• Käyttöjärjestelmän ominaisuudet, päivitettävyys ja hallinnoitavuus (voiko laitteen esimerkiksi etälukita?).
• Millaista muistikapasiteettia tarvitaan? Esimerkiksi videot vievät paljon muistitilaa, halvin vaihtoehto ei kenties tarjoa riittävästi muistia ilman pilvipalvelujen aktiivista käyttöä, joka taas edellyttää hyvää langatonta verkkoa.
• Pitääkö tabletit vakuuttaa erikseen? Mikä on opettajan ja opiskelijan vastuu?
• Miten tabletteja voi varata?
• Kuka huoltaa ne varausten välillä, poistaen esimerkiksi niihin mahdollisesti jääneet salasanat ja kuva tai videomateriaalin?
• Onko oppilaitoksella sosiaalisen median ja pilvipalvelujen käytöstä ohjeistusta, joka pitäisi päivittää tablettien myötä? Tableteilla syntyvää materiaalia on hyvä viedä jonnekin yhteisesti sovittuun paikkaan jos materiaalia käytetään esimerkiksi arvioinnissa.
• Pitääkö oppilaitoksen järjestyssääntöjä päivittää? Oppilaitoksen järjestyssäännöissä saatetaan esimerkiksi kieltää kuvaaminen.

Mobiilioppiminen ei ole sitä, että viedään opettajan tekemä materiaali pdf-muodossa mobiililaitteille. Kun teknologia muuttuu, myös pedagogiikan tulee muuttua. Opettajien tulee päivittää omaa osaamistaan ja saada koulutusta mobiililaitteiden pedagogisesta hyödyntämisestä. Vaikka itse laitteiden käyttö sujuisi, tarvitaan vanhojen pedagogisten käytäntöjen aitoa kyseenalaistamista, jotta voidaan yhteisönä kehittää uusia toimintatapoja. Opiskelijat tulee ottaa aktiivisesti mukaan kehittämään uutta mobiilia oppimisyhteisöä, johon kuuluvat opettajat, opiskelijat ja työelämä. Kenenkään osaamista ei kannata jättää käyttämättä.

Katso video

Esimerkkejä mobiiliteknologian opetuskäytöstä (2012)

Mobiluck - mobiiliopetusteknologia lukiolaisen arjessa
Pulpetista tabletille - kokemuksia tablet-laitteiden käytöstä opetuksessa
SORMET - arjen oppimiskokemukset sulautuvissa ympäristöissä
Mobiiliopas
Mobiilioppijan wiki