Pedagoginen johtaminen

Yksilölliset opintopolut pedagogisen johtamisen näkökulmasta

Pedagogisen johtajuuden avulla yksilölliset opintopolut on mahdollista toteuttaa. Pedagogista johtajuutta tarvitaan, jotta rakenteet mahdollistavat oppimisen erilaisissa oppimisympäristöissä. Oppimisympäristöissä tapahtuva ohjaus, arviointi ja turvallinen työskentely tulee suunnitella ja varmistaa. Yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu ja toteutus edellyttää resurssien ja työnjaon uudenlaista tarkastelua. Yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu vaatii aikaa. Resurssina aikaa voi vapautua työn uudelleen järjestelyn avulla sekä kohdentamalla ajankäyttö oikein. Sen sijaan, että jokaiselle opiskelijalle tarjotaan sama aika ohjaukseen, voidaan ohjausta kohdentaa tukea tarvitseville suhteellisesti enemmän.

Käytännössä oppilaitoksen toiminnan strategisen suunnittelun lähtökohtana tulee olla opiskelijoiden tarpeet. Opiskelun tulee valmistaa työelämään ja ottaen huomioon opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja toiveet. Voisiko esimerkiksi organisaatiorajojen sisäpuolella työskennellä myös henkilöitä, joiden palkkaus tapahtuu kuntasektorilta? Miten oppilaitos organisaationa on toteuttamassa nuorten yhteiskuntatakuuta ja tukemassa nuorten osallisuutta?

Pedagogisen johtamisen näkökulmasta voidaan yksilölliset opintopolut nähdä mahdollisuutena osallistaa nuoret oman elämänsä ja yhteiskunnan rakentamiseen jo opintojen aikana, sekä mahdollisuutena vastata aidosti opiskelijoiden tarpeisiin ja toiveisiin. Tämä edellyttää koko koulutuksen järjestäjän toiminnan laajamittaista rakenteellista uudistamista sekä henkilöstöltä ja erityisesti opettajilta valmiutta oman ajattelun ja toimintapojen muutoksiin. Yhteisen tekemisen ja osallisuuden kautta muutoksen läpivienti on mahdollista toteuttaa parhaiten. Tämä edellyttää vahvaa pedagogista johtamista.

Tutkinnon perustetuntemus ja opetussuunnitelmaosaaminen keskiöön

Yksilöllisen opintopolun suunnittelussa ja osaamisperusteisessa opiskelussa tulee opettajien ja tukipalveluiden sekä johdon tuntea tutkinnon perusteet ja järjestää tutkinnon perusteiden mukaista opetusta. Näin varmasti usein onkin. Joskus kuitenkin opetussuunnitelman työstäminen lähtee siltä pohjalta, millaisia opintojen sisällöt ovat ennen olleet ja opetussuunnitelman tekeminen lähtee pitkälti opettajien tuntijaon näkökulmasta. Käytännössä yksilöllisiä opintopolkuja on melko mahdotonta toteuttaa, mikäli kaikkien opettajien resurssit on sidottu ryhmäpohjaisen luokkaopetuksen järjestämiseen miltei koko tutkinnon ajaksi (pois lukien työssäoppimisjaksot). Tutkinnon perusteet mahdollistavat kuitenkin paljon enemmän joustavuutta ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmasta riippuu paljon se, millä tavalla ja missä määrin yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen on mahdollista.

Yhteisopettajuuden myötä sekä yhteisen suunnittelun myötä aineopettajuusrajoja ylittäen voidaan tukea erinomaisesti kokonaisten työprosessien hahmottamista ja oppimista. Yhteisopettajuuden sekä erilaisten työelämälähtöisten projektien myötä voidaan myös vapauttaa osalle opettajista resursseja ohjata yksilöllisemmin niitä opiskelijoita, jotka tukea tarvitsevat ja jotka suorittavat samaa työkokonaisuutta jossakin muussa oppimisympäristössä, kuten työelämässä.

Oppilaitokset tulevat varmasti jatkossakin tarjoamaan opintojaksomuotoista opetusta, joka sopii erinomaisesti monelle opiskelijalle sekä on perusteltu pedagoginen ratkaisu osalle opiskelijoista.
 

Oppilaitoskohtaista opetussuunnitelmaa suunniteltaessa kannattaa mukaan suunnitteluun ottaa opiskelijoita ja työelämän edustajia sekä miettiä rakenteellisia keinoja, jotka mahdollistavat yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisen. Käytännön välineitä yksilöllisten opintopolkujen suunnitteluun myös tarvitaan.

Opettajat, koulutuspäälliköt, tukipalvelut sekä organisaation johto saattavat tarvita koulutusta siitä, mitä uudistuva opettajuus on ja miten erilaisia oppimisympäristöjä voidaan hyödyntää yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisessa. Erilaisten menetelmien ja ohjauksellisuuden hyödyntäminen sekä opiskelijoiden tarpeisiin vastaaminen on mahdollista henkilöstön osaamisen laajamittaisemman hyödyntämisen ja osittain myös kehittämisen kautta.