Pedagogiset valinnat

Työvaltaisessa oppimisessa opiskelija kerää itselleen osaamista joko oikeassa työympäristössä tai sitä jäljittelevässä ympäristössä oppilaitoksessa. Työvaltainen oppiminen voi olla ryhmämuotoista tai yksilöllinen opintopolku.

Oikeat työtehtävät ovat monitahoisia ja synnyttävät työelämän kannalta oikeanlaista osaamista. Työvaltaisen oppimisen perusajatus on, että oikeissa työtehtävissä kohdatut haasteet herättävät opiskelijassa tarpeen hankkia tietoja ja taitoja. Samalla varmistuvat myös oppimismotivaation herääminen ja opiskelijan aktiivisuus oppimisprosessin aikana. Työvaltaisesti opiskeltavaa osuutta ammatillisesta perustutkinnosta ei ole rajattu. Käytännössä koko tutkinto voidaan opiskella työvaltaisesti. Selkeä suuntaus on, että työpaikalla tapahtuva oppiminen lisääntyy kaikissa tutkinnoissa.

Työvaltainen oppiminen vastaa usein hyvin opiskelijoiden ennakkokäsitystä ammatillisista opinnoista (Mattila, 2012).Erityisen hyvin se soveltuu opiskelijoille, joille teoriapainoitteinen ja usein paljon luentoja ja kirjallisia oppimistehtäviä sisältävä opiskelutapa ei sovellu. Työvaltainen opiskelu voi olla joillekin opiskelijoille ainoa tapa valmistua ammattiin. Työvaltaisuus voi olla myös esim. työssäoppimista yrittäjänä, jolloin opiskelija kohtaa harjoitusyrityksessään sellaisia tilanteita ja oppii sellaisia taitoja, jotka ovat ammatinharjoittamisen kannalta keskeisiä, mutta joita toisen palveluksessa työssäoppien olisi vaikea tai mahdoton saavuttaa

 

Opiskelijoiden, opettajien ja työpaikkaohjaajan tehtävät ja vastuut

Työvaltaisen opiskelun ohjaajana opettajalla on keskeinen rooli suunnitella yhteistyössä  opiskelijan ja muiden opettajien sekä työpaikka- ja työpajaohjaajien kanssa opiskelijalle oikeat ja riittävät työtehtävät sopivina kokonaisuuksina. Suunnittelu- ja ohjausprosessiin osallistujat ja heidän roolinsa riippuvat siitä, tapahtuuko työvaltainen oppiminen oppilaitoksessa vai työpaikalla. 

Opettajien tehtävänä on varmistaa, että opiskelija saavuttaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt ammattitaitovaatimukset ja että oppiminen tapahtuu ohjatusti ja tavotteellisesti. Tätä työtä helpottavat mm. yhteiset, opiskelijalähtöisesti käytetyt avoimet sähköiset ohjausympäristöt sekä mobiililaitteet. Opiskelijaryhmän ohjausympäristönä voi olla esim. yhteinen wikialusta ja opiskelijoilla voi olla henkilökohtaiset oppimisblogit, joiden avulla opettajat ja työpaikkaohjaajat ohjaavat opiskelijoita.

On tärkeää hyödyntää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mahdollisuudet ja huomioida ne opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (HOPS) tai henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Näiden suunnitelmien tulee olla yhteisesti päivitettäviä dokumentteja, jotka kulkevat ajantasaisena opiskelijan matkassa läpi opintojen. Opettajilta vaaditaan ammattitaitovaatimusten ja arviointikriteerien perusteellista tuntemusta sekä taitoa avata ne opiskelijalle sopivina kokonaisuuksina työtehtäviin kytkettynä sekä kykyä tukea opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman päivittämisessä työssäoppimisjaksolle.

Opettajat sekä työpaikka- tai työpajaohjaajat kannustavat, ohjaavat, valmentavat ja antavat rakentavaa palautetta opiskelijalle ja huolehtivat, että opiskelija reflektoi oppimiaan tietoja ja taitoja ja käsitteellistää niitä. Palautteen avulla opiskelija saa tietää, mitä hän jo osaa ja mitä pitäisi oppia lisää. Opiskelijaa ohjataan havainnoimaan ja tiedostamaan omaa oppimistaan ja toimintaansa suhteessa tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Pätevyys ja elinikäisen oppimisen avaintaidot saavutetaan oppimisprosessin aikana. Opettajien tehtävänä on arvioida oppimisprosessin aikana opiskelijan valmiutta ammattiosaamisen näyttöön ja huolehtia arviointidokumenteista.

Työvaltainen oppiminen tehostuu, kun hyödynnetään opiskelijaryhmän vertaisoppimista ja -tukea. Työtehtävien tuomia kokemuksia ja osaamista jaetaan ryhmässä verkkoyhteisöjä ja lähitapaamisia hyödyntäen. Luottamuksellisen ja toinen toistaan kunnioittavan ilmapiirin luominen ovat edellytys toimivalle vertaisoppimiselle. Hyvän ilmapiirin luomisessa opettajalla on keskeinen rooli.

Kun työvaltainen opiskelu suoritetaan työssäoppien oikealla työpaikalla, ohjaavien opettajien tehtävänä on varmistaa, että sekä työpaikkaohjaaja että opiskelija tuntevat eri  osapuolten roolit ja vastuut sekä ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit ja että työpaikalla on mahdollista oppia tutkinnon perusteissa määritellyt asiat sekä suorittaa ammattiosaamisen näytöt. Opettajat myös huolehtivat oppilaitoksen määrittelemien sopimusten tekemisestä sekä lakisääteisistä työn vaarojen kartoituksesta ja työsuojelupiiriin tehtävistä ilmoituksista sekä huomioivat tutkinnon perusteissa edellytetyt terveydentilavaatimukset. Arviointikeskustelun yhteydessä opettajat pyytävät palautteen työelämän edustajilta työssäoppimisjakson järjestelyjen ja yhteistyön sujumisesta.Opettaja tulee osata huolehtia omalta osaltaan työpaikkaohjaajien koulutuksesta ja tukea työpaikkaohjaajia ohjaustehtävissä.

Suunnitteluun, ohjaukseen, arviointiprosesseihin osallistumisen ja työssäoppimisen asiakirjoihin perehtymisen lisäksi työpaikkaohjaaja tiedottaa työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöstä muille opiskelijan kanssa työskenteleville. Hän perehdyttää opiskelijan työpaikan toimintaan, työkokonaisuuksiin ja työturvallisuuteen ja antaa palauttetta myös oppilaitokselle työssäoppimisjakson päätteeksi. Työpaikkaohjaajille suositellaan työpaikkaohjaajakoulutuksen käymistä. Voimassaoleva ohje työpaikkaohjaajien koulutuksesta löytyy osoitteesta:http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/tyopaikkaohjaajien_koulutus.

Työssäoppimisessa opiskelijan vastuulla on paljon asioita alkaen usein työssäoppimispaikan etsimisestä ja aktiivisesta osallistumisesta työssäoppimisopimuksen laatimiseen. Hänen on työssäoppimisen tavoitteiden ja arviointikriteereiden pohjalta muodostettava opettajan ohjauksessa omat tavoitteensa työssäoppimissopimukseen. Hän kantaa vastuuta oppimisestaan ja opiskelustaan sekä tekee sovitut työ- ja oppimistehtävät noudattaen annettuja ohjeita ja työturvallisuusmääräyksiä sekä työelämän pelisääntöjä ja salassapitovelvollisuutta. Opiskelija pyytää ja vastaanottaa palautetta oppimisestaan sekä arvioi itseään oppimispäiväkirjan avulla. Opiskelija laatii tarvittaessa ohjattuna koulutusalan käytänteiden mukaisen henkilökohtaisen ammattiosaamisen näytön toteutussuunnitelman ja huolehtii sen hyväksyttämisestä. Hän osallistuu aktiivisesti palaute- ja arviointikeskusteluihin. Poissaoloistaan opiskelija ilmoittaa viipymättä sekä opettajalle että työpaikkaohjaajalle ja korvaa tahallisesti aiheuttamansa vahingot.

 

Arviointi

Työvaltaisessa oppimisessa - kuten muussakin tutkintotavoitteisessa opiskelussa - oppimista arvioidaan koko oppimisprosessin ajan. Työvaltaisessa oppimisessa opettajien on erityisesti kiinnitettävä huomiota oppimisen ohjaukseen, arviointiin ja dokumentointiin. Osaamisen arviointi tapahtuu prosessin loppuvaiheessa (ammattiosaamisen näyttö, tutkintotilaisuus). Ammatillisten perustutkintojen perusteissa on määritelty arvioinnin kohteet (Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot, OPH 2012).

 

Uuden toimintakulttuurin haasteet

Yhteisopettajuus, erilaiset sähköiset ohjausympäristöt, netiketti sekä internetin tuomiin mahdollisuuksiin perustuva avoin toimintakulttuuri haastavat opettajan. Opettaja tarvitsee valmiudet perehdyttää opiskelijoita ja työpaikkaohjaajia välineiden ja verkkoympäristöjen käyttöön. Tärkeintä on tuntea niiden pedagogiset hyödyntämismahdollisuudet. Tästä syystä oppilaitosjohdon on syytä kannustaa opettajia osallistumaan sopivan tasoiseen täydennyskoulutukseen ja tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön valmennusohjelmiin.

 

Koulutuksen järjestäjän rakenteet ja ympäristöt oppimista tukeviksi

Oppilaitosjohdon sitoutuminen aidosti työvaltaista oppimista tukevan ympäristön organisointiin ja luomiseen on ensiarvoisen tärkeää ja edellyttää erityistä pedagogista johtajuutta. Alkuvaiheessa työvaltaisen oppimisen toteutuksen yhteissuunnitteluun, aikataulutuksiin ja käyttöönottoon opettajien kesken sekä  työelämäverkoston kanssa käytävien neuvotteluihin sekä oppilaitoksen rakenteiden uudistamiseen on varattava aikaresurssia. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun opiskelijaryhmät opiskelevat työvaltaisesti työpaikoilla.

Työvaltaisen oppimisympäristön kehittämis- ja rakentamiskustannukset vaihtelevat alakohtaisesti. Aitojen työympäristöjen hyödyntämistä kannattaa suosia ja jalkauttaa opetusta työpaikoille opettajan vastatessa edelleen opetuksesta ja ohjauksesta. Yhteydenpitovälineiden investoinnit koskevat lähinnä oppilaitoksen kiinteää infrastruktuuria, opettajien laitteita sekä esim. niiden opiskelijoiden laitteita, joille kodin sijaan koulu hankkii lainaksi mobiililaitteen opintoja varten.