Elävä HOPS
Jotta opiskelijan yksilöllinen valinnaisuus voi toteutua, koulutuksen järjestäjän tulee laatia opiskelijan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko koulutuksen ajan
(perustutkinnon perusteet 2008-2010).
Opetussuunnitelma tulee laatia niin, että se mahdollistaa opiskelijalle yksilölliset ammatillisten tutkinnon osien valinnat sekä lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamisen
- HOPS perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun ja yksilöllisiin valintoihin
- HOPS tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia
- HOPS tukee opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua
- HOPS sitouttaa ja motivoi opiskeluun koko koulutuksen ajaksi
Laadintaan osallistuvat tutkinnon hyvin tuntevat opettajat, opiskelija ja tarvittaessa opinto-ohjaaja
- Ohjataan opiskelijaa tekemään oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmaa
- Otetaan huomioon erilaiset oppimistyylit, tunnistetaan oppimista vaikeuttavat ja edistävät seikat
- Arvioidaan mahdolliset henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumisen esteet
- Seurataan suunnitelman toteutumista, opintojen edistymistä ja tarvittaessa mahdollistetaan tukiopetus
- Tuetaan jatkuvalla opinto-ohjauksella
Lisää aiheesta Opetusneuvos Pirkko Laurilan esityksessä.
Elävä HOPS yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisen tukena
Jokaista ammatillista tutkintoa suorittavalle tulee tehdä henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tulee lähteä opiskelijan tarpeista ja toiveista sekä siinä tulee huomioida opiskelijan osaaminen ja oppimisen edellytykset. Aidosti elävä henkilökohtainen opintosuunnitelma on pohjana yksilölliselle opintopolulle ja se mahdollistaa opiskelijan valinnat ja tukee opiskelijaa valmistumaan ja työllistymään tai jatko-opiskelemaan.
Yksilöllinen opintopolku voi pitää sisällään erilaisia oppimisympäristöjä ja opetustapoja/ oppimisstrategioita, joilla saavutetaan ammattiosaaminen. Käytännössä yksilöllisen oppimispolun ja todellisen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutuminen tarkoittaa sitä, että opiskelija opiskelee tutkinnon perusteisiin määriteltyjä asioita hänelle parhaiten soveltuvassa oppimisympäristössä. Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tulee hyödyntää koko opintojen ajan peilaten kartutettua osaamista tutkinnon perusteisiin. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ei perustu näin ollen oppituntien lukumäärään, vaan aidosti opiskelijan osaamiseen.
Opiskelijan yksilöllinen opintopolku voi olla ajalliselta pituudeltaan vaihteleva, kun ammattiin valmistumista ei tarkastella enää opintoviikkojen pituuksina, vain tutkinnon perusteissa määritellyn ammattitaidon osaamisen saavuttamisena. Opiskelijan henkilökohtainen elämäntilanne voi vaikuttaa opintojen suorittamisajan kasvamiseen ja toisaalta opiskelijan lahjakkuus ja henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet ja jo olemassa oleva osaaminen voivat nopeuttaa ammattitaidon saavuttamista ja opintojen loppuun suorittamista. Opintoja ja opiskelua voidaan myös rytmittää eri tavoin, esimerkiksi vuorottelemalla useammin työelämäjaksoja ja oppilaitoksessa tapahtuvaa opiskelua.
Opiskelija voi myös haluta yhdistää eri koulutusaloilta ja valinnaisten opintojen kautta opintoihin erilaista osaamista, jolloin ammattitutkinto voi olla ns. normaalia perustutkintoa monipuolisempi ja laajempi.
Opetuksen järjestämisen näkökulmasta yksilölliset opintopolut mahdollistetaan suunnittelemalla opetus tutkinnon osittain keskittyen työprosesseihin ja työelämän tehtäväkokonaisuuksiin Keskeistä on keskittyä riittävän suuriin kokonaisuuksiin. Kun tutkinnon osien suoritustavat ovat vaihtoehtoisia, voidaan opiskelijalle tehdä räätälöityjä pedagogisia ratkaisuja sen mukaan, mikä tukee opiskelijan tai opiskelijoista kootun opiskelijaryhmän oppimista parhaiten. Käytännössä oppimisympäristöt voivat vaihdella sekä yksilötasolla että ryhmätasolla.
Yksilöllisiä opintopolkuja suunniteltaessa ja toteuttaessa tulee ratkaista, miten opiskelijalle luodaan yhteys muihin opiskelijoihin sekä vertaistuki. Tässä voidaan hyödyntää esimerkiksi fyysisesti samassa tilassa järjestettäviä yhteisiä ohjaustunteja sekä sosiaalisen median tarjoamia vuorovaikutuksen foorumeita.