Uudistuva opettajuus

Uudistuvan opettajuuden omaksuminen vaatii hyvää pedagogista johtajuutta ja se koskettaa koko työyhteisöä. Uudistuva opettajuus on opettajuutta, jossa opettaja ei ole enää tiedon ja taidon jakaja. Sen sijaan opettajan tehtävä on ohjata ja kannustaa opiskelijoita elinikäiseen oppimiseen ja yhteisölliseen toimintatapaan. Lisäksi opettajan tehtävä on huomioida oppimistilanteissa mahdollisuudet opiskelijoiden elämänhallintataitojen ja työelämävalmiuksien kartuttamiseen ammatillisen osaamisen kehittämisen ohella. Tavoite on että opiskelijoita saavat ulkoa opitun tiedon sijaan valmiudet uusimman tiedon hankintaan, soveltamiseen sekä ongelmanratkaisuun

Uudistuva opettajuus pohjautuu opettajan tietojen ja taitojen jatkuvaan päivittämiseen, laajaan yhteistyöhön ja verkostohin, yhdessä tekemiseen (vrt. yhteisopettajuus) ja jatkuvaan toiminnan kehittämiseen sekä pedagogisten ratkaisujen soveltamiseen mahdollisuuksien ja opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

Työelämän nopeat muutokset, työvoimatarve, koulutuksen järjestämisen tuloksellisuuspaineet sekä yhteiskunnan taloudellinen tilanne, nuorten elämänhallintataidot ja syrjäytyminen sekä nuorten yhteiskuntatakuu ovat asioita, jotka vaikuttavat siihen, että koulutuksen järjestämistä ja opettajuutta on kehitettävä. Koulutuksen järjestämisen ja opettajuuden kehittäminen ei ole tavoite sinänsä, vaan sillä vastataan erilaisiin tarpeisiin.

Tämä ei mahdollistu perinteisillä rakenteilla ja toimintatavoilla, eikä vain opettajien tahtotilalla, vaan pedagoginen johtaminen sekä rakenteiden tarkastelu ja resurssien kohdentaminen ovat avainasemassa. Yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu vaatii aikaa ja erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen vaatii rohkeutta kokeilla, mutta voi vaatia myös täydennyskouluttautumista. Kun pääpaino siirtyy opiskelijoiden osaamisen varmistamiseen sekä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen omien oppituntien määrän sijasta, voidaan saada aikaan myös nykyistä enemmän työelämälähtöisyyttä, yhteisopettajuutta sekä jopa vapauttaa aikaa työn ja opintopolkujen suunnittelulle, ohjaukselle ja arvioinnille.

Tutkinnon osien tai osan osien suorittaminen kansallisesti ja kansainvälisesti muualla kuin omassa oppilaitoksessa, on osa opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Lähettävän ja vastaanottavan organisaation kesken tehdään yhteistyösopimus, jossa sovitaan osapuolten vastuut ja velvoitteet yhteistoiminnan osalta. Toisaalla arvioitua osaamista ei arvioida uudelleen. Dokumentoitu ja arvioitu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan.

Opiskelija voi saavuttaa tutkinnon osan tai osan osan oppimistulokset myös muussa oppimisympäristössä, muun oppimisratkaisun tuloksena tai hänellä on jo kyseinen osaaminen hankittuna aikaisemmissa opinnoissa tai työkokemuksen kautta. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on ohjeistettu Opetushallituksen toimesta.

Opiskelijan osaamista arvioitaessa päällekkäisarviointia ei tule tehdä. Osaaminen on tunnustettu tai arvioidaan siinä oppimisympäristössä missä hänet on ohjattu osaaminen hankkimaan ja osoittamaan.

Opiskelijan ohjausta yksilöllisissä opintopoluissa ja opintopolkuihin helpottaa mm. seuraavat tekijät:

  • Opettajalle/opettajille selkeitä työelämälähtöisiä opetuskokonaisuuksia / teemoja
  • Selkeät työelämälähtöiset teemat OPSissa helpottavat osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (mm. kansainväliset top-jaksot, maahanmuuttajien HOPSin tekeminen)
  • Selkeä opiskelijan HOPS; oppilaitoksessa on selkeytetty HOPSin sisältö, sen tarkoitus, mahdollisuudet ja päivittäminen
  • Oppilaitoksissa on selkeä toiminta- ja dokumentointitapa opiskelijan erilaisiin tutkinnon osan osien suorittamiseen (osaamisen hankinta yksilöllisesti ja joustavin menetelmin)
  • Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteet, kirjaukset opintorekisteriin ja tutkintotodistukseen.
Takaisin ylös