Innovaatioita pedagogiikkaan
Innovaatiopedagogiikassa tietoa omaksutaan, tuotetaan, sovelletaan ja käytetään uudella tavalla. Malli tukee innovaatioiden syntymistä. Innovaatiopedagogiikka on osaamisen jatkuvaa parantamista, joka tuo työelämään uusia ideoita ja käytäntöjä. Innovaatiopedagogiikka yhdistää oppimisen, uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen.
Suomen kansallisen innovaatiostrategian (2008) mukaisesti myös Suomen koulutuskentän kehittämisen tavoitteena on innovaatiopolitiikan monipuolistaminen. Koulutussektori voi vastata tähän tarpeeseen mm. erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla. Innovaatiopedagogiikka voi synnyttää täysin uusia toimintamalleja myös oppimisen näkökulmasta. Tulevaisuuden osaajalle ei riitä pelkkä tiedon opetus. Opetuksen ja ohjauksen näkökulmana tulee olla oppimisen mahdollistaminen myös taitojen ja asenteiden kautta, pelkän tiedon lisäksi. Osaamisperusteinen ajattelu on oleellista vastatessa alati muuttuvan ja kehittyvän työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Työtehtävien monimutkaistuessa ja uusien työtehtävien ja -menetelmien korvatessa perinteisiä, yrityksissä tarvitaan monialaisia osaajia sekä yrittäjyyden ja kansainvälisyyden taitoja. Innovaatiopedagogiikalla tarkoitetaan lähestymistapaa oppimiseen ja opetukseen työelämälähtöisestä, tutkivasta ja kehittävästä näkökulmasta. Uusiin osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan parhaiten uusilla opetusmenetelmillä, jotka edesauttavat opiskelijaa saavuttamaan maksimaalisen hyödyn koulutuksesta ja onnistumaan parhaalla mahdollisella tavalla työelämässä. Aiheeseen liittyy oleellisesti myös osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Myös opiskelijan oppilaitoksen ulkopuolella hankkima alaan liittyvä osaaminen tulee tunnistaa.
Koulutuksessa on tärkeää valita oppimisympäristöt ja pedagogiset menetelmät siten, että osaamistavoitteet sekä ammatin perusosaamisessa että ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien osalta voidaan saavuttaa opiskelijan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Uudet vuorovaikutteiset oppimisympäristöt mahdollistavat kokemuksellisen oppimisen ja osallistavat yhteiseen tekemiseen, jossa jaettu asiantuntijuus on niin vertaisoppimista kuin jaettua asiantuntijuutta erilaisissa verkostoissa.
Nykymuotoinen yrittäjyyskasvatus on eräs innovaatiopedagogiikan työkaluista, jolla päästään näihin tavoitteisiin. Ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatus on opetuksen perusteiden tasolla jakaantunut omaehtoiseen, sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen. Omaehtoisen yrittäjyyden näkökulman mukaisesti opiskelija pohtii omaa yrittäjämäistä asennettaan ja käyttäytymistä myös sosiaalisissa ryhmissä. Sisäisessä yrittäjyydessä opiskelija kerryttää itselleen yrittäjämäisiä taitoja, joita nykyajan työelämässä tarvitaan jokaisessa asemassa. Opiskelijoita tulee kannustaa myös ulkoiseen yrittäjyyteen, joka on konkreettista yrittäjyyttä niillä riskeillä, mitä yrittäjyyteen kuuluu.
Parhaimmillaan innovaatiopedagogiikka mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymisen yhteistyössä koulutussektorin ja työ- ja elinkeinoelämän välillä. Nämä uudet toimintamallit kehittävät sekä työelämää että koulutusta. Oppilaitosten ja työ- ja elinkeinoelämän yhteistyön lisääntyessä tulee muistaa yhteistyön ja kehittämisen päätavoite: opiskelijan huipputasolla oleva osaaminen, niin työelämän näkökulmasta kuin opiskelijan oman elämänhallinnan näkökulmasta. Yrittäjyystaidot ja oman elämänhallinnan taidot kulkevat käsi kädessä. Oman työn hinnoittelu ja kustannustietoisuus ovat myös ominaisuuksia, mitä tulevaisuuden työntekijältä odotetaan.
Yrittäjämäinen asenne on ominaisuus, joka nykypäivänä nähdään jo lähes edellytyksenä kehittyvässä työelämässä toimimiseen. Yrittäjämäisen asenteen omaava opiskelija on aktiivinen uuden tiedon omaksuja, joka on idearikas tilanteiden tunnistaja ja hyödyntäjä, mutta myös vastuullinen toimija. Muun muassa nämä ominaisuudet kuvaavat monen yrittäjän toiminnallista arkea. Opiskelijan yrittäjämäisen asenteen kehityksessä oppilaitoksilla on oleellinen rooli.
Ammatillisessa koulutuksessa saatuja yrittäjämäisiä taitoja ja tietoja voi edelleen hyödyntää jatkokoulutuksessa. Opitut tiedot ja taidot luovat opiskelijalle hyvän pohjan hänen siirtyessä mahdolliseen jatkokoulutukseen. Etenkin korkeakoulusektorilla jo kauan käytössä ollut yrityshautomotoiminta on toimiva esimerkki ulkoisen yrittäjyyden työkaluista. Esihautomotoiminta käsittää liikeidean tuetun jalostamisen liiketoimintasuunnitelmaksi. Esihautomosta yritys voidaan siirtää yrityshautomoon, jossa toimitaan aloittavan yrityksen tukena ja kehittäjänä. Posthautomotoiminta hyödyntää mm. vertaisverkoston tukea yrittäjyyden kehittämisessä.
Case FINPEC Harjoitusyritys:
FINPEC – Harjoitusyritys toimii kuten oikea yritys. Harjoitusyrityksessä tuote ja raha liikkuvat simuloidusti sähköisessä verkossa. Harjoitusyritys suunnitellaan ja rakennetaan partneriyrityksen toimialan ja toiminnan mukaisesti tuotanto- tai toimistomaiseksi oppimistilaksi. Opiskelijat pääsevät mukaan oman oppimisensa suunnitteluun ja ottavat vastuuta oppimisestaan, joka lisää opiskelumotivaatiota ja sitoutumista oppimisprosessiin. Partneriyritys kertoo opiskelijoille toimialan yleisistä käytänteistä ja keskimääräisistä tunnusluvuista, joiden perusteella opiskelijat rakentavat mahdollisimman autenttisen harjoitusyritysympäristön. Ympäristöä rakentava ryhmä voi koostua eri koulutusalojen opiskelijoista. Perustamisvaiheessa opiskelijat joutuvat miettimään, miksi yritys on markkinoilla ja mitkä ovat sen toimintaperiaatteet.
Harjoitusyritys toimii opettajien, opiskelijoiden ja yritysten yhteisenä oppimisympäristönä, jossa he jakavat keskenään osaamista ja asiantuntijuutta. Harjoitusyrityksessä tunnistetaan, tutkitaan ja kehitetään partneriyrityksen toimintamalleja ja rooleja. Opiskelijat toimivat yrityksen eri rooleissa ja tehtävissä, mikä auttaa heitä tulevaisuudessa ymmärtämään monialaista toimintaa yrityksessä ja kehittää heistä moniosaajia. Kokonaisvaltainen yritystoiminnan ymmärtäminen edesauttaa opiskelijoita oman sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden taitojen kehittymisessä.
Harjoitusyritystoiminta perustuu käytännönläheiseen tekemällä oppimiseen, missä oppimistehtävät ovat työelämälähtöisiä. Harjoitusyrityksessä tuotettua uutta tietoa sovelletaan, jaetaan ja käytetään omassa oppimisessa. Oppimista parantaa laajojen, mielekkäiden aihekokonaisuuksien käsittely irrallisten oppiaineiden sijasta. Parhaimmillaan intensiivisessä yhteistyössä kehitetään partneriyrityksen toimintaa, toimintajärjestelmää tai sen osaa ja konkreettisia tehtäviä.
Harjoitusyritykset muodostavat FINPEC:in kanssa globaalin harjoitusyritysverkoston, jossa ostetaan ja myydään tuotteita ja palveluja sekä ollaan yhteydessä kotimaisiin ja ulkomaisiin kaupankäynnin kumppaneihin mm. erilaisia sosiaalisia medioita hyödyntäen. Harjoitusyrityksessä opiskellaan osto-, myynti-, laskutus- ja perintäprosesseja sekä ulkomaan maksu- ja toimituskäytänteitä. Opiskelijat pääsevät itse selvittämään mistä saavat kulloinkin tarvitsemaansa tietoa ja osaamista yrityksensä toiminnan tueksi. Vastaavasti opiskelijat pääsevät pohtimaan mistä hankitaan tai ostetaan palvelua, joka ei ole omaa osaamisalaa. Nämä ulkoiset ostopalvelut ja niistä johtuvat maksut ovat kaikki virtuaalisia, jotka siirtyvät vain paperilla ja pankkitilillä.
Harjoitusyrityksessä on usein eritasoisia opiskelijoita. Opiskelijoiden henkilökohtaiset oppimisen tavoitteet voivat olla yhtä erilaisia. Itsenäinen opiskelu sähköisen ympäristön avulla mahdollistaa opiskelun myös heterogeenisessä ryhmässä siten, että kaikilla on mahdollista saavuttaa yksilölliset tavoitteensa yhteisten tavoitteiden lisäksi.