Opettajan osaamisen kehittäminen

Opettaja- ja sisältölähtöinen ajattelu väistyvät osaamisperusteisuuden ja opiskelijalähtöisyyden korostuessa. Nykyisten tutkinnon perusteiden käyttöönotto saa ikään kuin laadun varmistuksen. Opettaja on avainosaaja, joka todentaa työelämälähtöisen opetuksen ja ohjaamisen opiskelijalle sekä ohjaa opiskelijaa hyödyntämään erilaisia yksilöllisiä opintopolkuja.

Pedagogiset ja didaktiset valinnat tukeutuvat opetuksessa ja ohjauksessa opettajan osaamiseen ja niiden tekijöihin vaikuttamiseen. Pedagogisessa ja didaktisten valintojen johtamisessa tuleekin nostaa esiin opettajan vahvuuksia eri osa-alueilla, edistää ja edelleen kehittää kyseisiä opettajan osaamisalueita.

Ammatillisen opettajan osaamisen osa-alueiden tarkennusta (Helakorpi S.)

Didaktiikan ja pedagogisen toiminnan ohjauksessa ja arvioinnissa voidaan tässä mallissa, osaamisperusteisessa opetuksessa kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin (muokattu Helakorven näkemyksestä):

1. Kehittämisosaaminen
   • Oman osaamisen kehittäminen, oman alan ja työelämän kehittäminen
     • opetuksen ja ohjauksen kehittämisen ja uudistamisen halukkuus
     • kiinnostus, motivaatio, innostus, tapa toimia, asenne ja arvot
2. Työyhteisöosaaminen
   • Tiimityö- ja verkosto-osaaminen
     • työelämälähtöisen opetus- ja ohjaustavan suunnittelu ja toteutus
     • yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ja – halukkuus
     • kansalliset ja kansainväliset verkostot ja yhteistyö, uusien verkostojen luonti
     • uudenlaisen toimintatavan ja oman työn suunnittelun ja opetuksen toteuttamisen omaksuminen
3. Substanssiosaaminen
   • Työelämäosaaminen ja ammatillinen tietotaito
     • nykytilan arviointi ja tarvittavan osaamisen lisätarve (myös tietynlainen tulevaisuusosaaminen ja ennakointitaidot)
     • osaamisen jakaminen opetuksessa ja ohjauksessa käyttöön paremmin, verkostojen hyödyntäminen
4. Pedagoginen osaaminen
   • Koulutusprosessin hallinta ja kasvatukselliset taidot
     • työelämälähtöisten teemojen ja tutkinnon osien/osan osien opetus ja ohjaus; ajoitus, sijoittaminen työjärjestyksiin
     • osaamisen jakaminen opetuksessa ja ohjauksessa käyttöön paremmin, verkostojen hyödyntäminen
     • opiskelijoiden HOPSin tarkennukset – yksilöllisten opintopolkujen näkyminen HOPSissa - kansalliset ja kansainväliset liikkuvuudet huomioituna
     • yksilöllisten opintopolkujen mahdollisuudet näkyväksi tutkinnon osien/osan osien toteutuksiin – osaamisen hankintaan

Opettajat, koulutuspäälliköt, tukipalvelut sekä organisaation johto saattavat tarvita koulutusta siitä, mitä uudistuva opettajuus on ja miten erilaisia oppimisympäristöjä voidaan hyödyntää yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisessa. Erilaisten menetelmien ja ohjauksellisuuden hyödyntäminen sekä opiskelijoiden tarpeisiin vastaaminen on mahdollista henkilöstön osaamisen laajamittaisemman hyödyntämisen ja osittain myös kehittämisen kautta.

Uusia toimintamalleja opettajien osaamistarpeiden ennakointiin

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen opetusalalla edellyttää ennakointimenetelmien kehittämistä, koulutuksen työelämävastaavuutta ja osaamisen kehittämistä koulutuksen ja työelämän yhteistyössä. Koulutusorganisaatioissa on havaittavissa laaja-alainen toimintakulttuurin ja sosiaalisen muutoksen tarve. Tämä vaatimus haastaa opettajan profession muutokseen yksintekijästä kohti työyhteisöllistä osaajaa.

Myöskään koulutusjärjestelmä ole riittävässä määrin kyennyt vastaamaan sille asetettuihin haasteisiin työelämän osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin sekä työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittämisen osalta. Oppimiskäsitysten ja opetuskulttuurin muutos vaikuttaa myös ammatillisen opettajan työn kuvaan ja opettajan ydinosaamisia on mietittävä uudelleen. Työn vaativuuden arvioinnin vaatimukset eivät myöskään kaikilta osin vastaa opettajan työn nykyisiä vaatimuksia. Heikkojen signaalien kartoittaminen ja hyödyntäminen osana opetushenkilöstön osaamisen kehittämistä, mahdollistaa entistä paremman koulutuksen työelämävastaavuuden tulevaisuudessa.

Ennakoiva osaamisyhteisö - kehittyvä ammatillinen opettajuus -hankkeen tavoitteena on ollut luoda toimintamalli ammatillisten opettajien osaamistarpeiden ennakointiin ja osaamisen kartoittamiseen, sekä tuottaa tulevaisuustutkimuksen keinoin eDelfoi – tekniikalla ennakointitietoa organisaatioiden käyttöön. Delfoi-menetelmä on apuväline tulevaisuuspolkujen tunnistamisessa ja niitä kuvaavien tulevaisuuskarttojen laadinnassa. Menetelmässä muodostetaan paneeli, jossa asiantuntijat tekevät yksin ja yhdessä valintoja samalla niitä perustellen. Delfoi - menetelmällä kehitetään toimintatapoja, jotka tukevat yhteisön dialogista oppimista. (Tulossa Hannu ja Jenni Linturi, Anita Rubin 2012-13.)

Toimintamalli perustuu aikaisempiin ammatillisen opettajan osaamistarpeita koskeviin tutkimuksiin (Paaso & Korento 2010, Paaso 2010), joissa on määritelty ammatillisen opettajan tulevaisuuden osaamista. Mallissa hyödynnetään ammatillisen opettajan osaamisen kuvauksia ja osaamisen kehittämisen malleja, joita on tuotettu myös Osaava ohjelman Verso I- hankkeessa (Osaava Opettaja 2011, Hätönen 2011).

Osaamistarpeiden ennakointimallin sisältö:

• ennakoivan osaamisyhteisön kuvaus, joka sisältää ennakointitiedon tuottajat ja hyödyntäjätahot, sekä tiedon käytön kohteet joihin päätöksenteko kohdistuu
• osaamistarpeiden ennakoinnissa tarvittavat menetelmät: eDelfoilla toteutettu barometri
• osaamistarpeiden ennakointitiedon tiedonkulkujärjestelmä
• osaamistarpeiden ennakointiprosessin kuvaus, jossa yhdistyvät kansallinen, alueellinen ja koulutusorganisaatioiden sekä työyhteisöjen ja sidosryhmien taso
• tuottaa ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen opetushenkilöstön osaamistarpeiden ennakointitietoa

Toimintamallia on kehittänyt Oulun seudun ammattikorkeakoulu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Lisätietoja Aila Paaso, OAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu.