Käytännön KV

Kansainvälisyys – sanahelinää oppilaitoksen toimenpidesuunnitelmissa vai arjen todellisuutta? Haaste johon ei vastata?

Kansainvälisyys on mahdollisuus joka kannattaa käyttää, mutta tarkoittaako se aina esimerkiksi lähtemistä? Onko kansainvälisyys muutakin kuin kansainvälinen työssäoppimisjakso? Kansainvälisyys on kaikessa yksinkertaisuudessaan oppilaitoksen pedagoginen valinta, jonka tulisi olla arkea ja koulutusten sisältöihin oleellisesti kuuluva elementti, joka sulautuu saumattomasti kaikkeen toimintaan. Se on vääjäämätöntä tulevaisuutta.

Kansainvälisyysosaamisen myötä opiskelijan oma ammatillinen osaaminen syventyy ja laajenee. Opiskelijan ammatti-identiteetti ja näkemys rakentuu ja rikastuu yhteistyökumppanien avulla tavalla, joka ei ole mahdollista omassa oppilaitoksessa ja kotimaassa. Myös elinikäisen oppimisen avaintaidot vahvistuvat. Parhaimmillaan se tuo mukanaan työllistymismahdollisuuksia: osaamista ja osaavaa työvoimaa työelämän ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä ECVET mahdollistaa myös kansainvälisen joustavan yksilöllisen oppimispolun. Kansainvälisyys tuo lisäarvoa oppimisympäristöihin ja koulutusten sisältöihin:

opiskelijoiden ja opetushenkilöstön liikkuvuus helpottuu
yhteistoiminta synnyttää innovatiivisia oppimisympäristöjä
tutkintojen sisällöt rikastuvat
opettajien sekä opiskelijoiden ammatilliset verkostot vahvistuvat

Kansainvälisyys tuo mukanaan näkyvyyttä ja avoimuutta oppilaitoksen arkeen liittyen. Se synnyttää ja syventää sekä käytännön toimijan että oppilaitoksen näkemystä luoden monipuolista uutta ja kehittämällä jo olemassa olevaa toimintaa esim. kansainvälisen asiantuntijavaihdon muodossa.

Kansainvälisen toiminnan ohjaus

Strateginen suunnittelu - mitä kansainvälisyydellä tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän arkeen liittyen? Millaista kansainvälistä toimintaa ja näkökulmaa haetaan?
Miten kansainvälinen toiminta saadaan läpinäkyväksi ja kiinnostavaksi? Millainen on visio kansainväliseen toimintaan liittyen - ovatko tavoitteet saavutettavissa ja syntyvä toimintasuunnitelma toteutettavissa?
Ketä otetaan mukaan strategiatyöhön? Onko kansainvälisyyteen liittyvän strategian ja koulutuksellisten elementtien luominen vain johdon tehtävä - otetaanko opiskelijat ja sitoutuneet opettajat mukaan?

Tuloksellinen työ vaatii sitoutuneen oppilaitoksen johdon ja yksittäisen henkilön (ohjaajan), esim. kansainvälisten asioiden koordinaattorin, joka tuntee yhteistyökumppanit. Koordinaattori on tutustunut toiminnan kannalta tärkeisiin toisen organisaation henkilöihin ja tuntee yhteistyökumppanin toimintakulttuurin, koulutusten sisällöt, työssäoppimispaikat jne. Moni laadukas liikkuvuus- ja yhteistyömalli perustuu toimiviin henkilökemioihin organisaatioiden välillä. Opiskelijoiden ohjaamiseen tarvitaan riittävät resurssit esim. työaikaan liittyen, ja myös kun toimitaan esim. vastaanottavana organisaationa kotikansainvälisyyteen liittyen.

Henkilöstön (opettajat ja johto) liikkuvuus - onko henkilöstöllä mahdollisuus tai halua lähteä? Ovatko ennalta määrätyt kv-jaksot ainoa tapa lähteä?
Miksi lähdetään - vierailemaan vai aidosti vaihtamaan asiantuntijuutta? Halutaanko lähteä omalta mukavuusalueelta?
Mitä on kotikansainvälisyys opetushenkilöstön arjessa? Onko monikulttuurista osaamista olemassa?

Kansainvälisyyteen liittyen kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia materiaaleja esim. toiminnan suunnitteluun tarkoitettujen oppaiden muodossa. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyökeskuksen CIMOn ja Opetushallituksen materiaalia ja osaamista:

http://www.cimo.fi/oppilaitoksille/ammatillinen_koulutus

http://oph.fi/julkaisut/2012/kansainvalistymisen_kehittaminen_ammatillisessa_peruskoulutuksessa

Kotikansainvälisyyttä oman koulun tiloissa ja lähiympäristössä

Kansainvälisyys ymmärretään usein oppilaitoksen arjessa opiskelijoiden lähtemisenä ulkomaille kansainväliselle työssäoppimisjaksolle tai vaikka kielitaitona, samalla unohtaen kotikansainvälisyys ja ympärillä jo olemassa olevat mahdollisuudet. ”Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan niitä keinoja, joita voidaan toteuttaa oman koulun tilassa ja lähiympäristössä, avaamalla silmät ja korvat läsnä olevalle kansainvälisyydelle.” (Kansainvälisyys – juhlapuheista koulun arkeen. 2008. Mattila, P., Opetushallitus). Kuinka voisimme tuoda esim. maahanmuuttaja-opiskelijat oppilaitoksen arjen toimintakulttuuriin mukaan?

Kansainvälisyyteen liittyvät strategiat ja toimenpidesuunnitelmat tulee jalkauttaa arkeen ja käytännön kv-työhön. Kaikkialla ei kaikkien kannata olla, ja strateginen valinta voi olla keskittyminen esimerkiksi joidenkin tutkintoalojen kehittämiseen kohti kansainvälisempää osaajuutta. Yhtäkaikki kansainvälinen toiminta edellyttää oppilaitoksilta rohkeutta sitoutua jatkuvaan toiminnan kehittämiseen. Tämä tarkoittaa myös riittävää rahoitusta ja resurssointia tehtävän hoitamiseen. ECVET-uudistus mahdollistaa entistä monipuolisemmat vaihto-ohjelmat ja tutkintojen suorittamisen joustavasti kansainvälistä osaamista kasvattaen, mutta miten kasvava tarve kansainväliseen toimintaan rahoitetaan jatkossa? Kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvä hanketoimintakin edellyttää oppilaitoksilta vielä kv-osaamisen lisäksi hankeosaamista ja hankkeisiin liittyvää sitoutumista.

Kansainväliset verkostot oppilaitoksen arjessa

Kansainvälisen toiminnan kehittäminen vaatii myös ammatillisen osaamisen arvioinnin ja raportoinnin kehittämistä.

Millaisilla mittareilla toimintaa halutaan arvioida?
Mitä lähdetään hakemaan - elinikäisen oppimisen avaintaidot vai ammatillisuus edellä?
Millaiset ovat ammatillisesta koulutuksesta valmistuvan opiskelijan kansainvälisen toiminnan valmiudet?

Osaamista tarvitaan paitsi oppilaitoksissa myös työssäoppimispaikoilla. Elävä HOPS ja räätälöidyt henkilökohtaiset tehtävät vaativat sitoutumista ja suoritettavan tutkinnon syvällisempää tuntemusta myös yhteistyökumppaneilta. Tulevaisuudessa ECVET-uudistukseen liittyen voitaisiin kehittää yksi yhteinen, selkeä, englanninkielinen materiaali, joka palvelee niin opiskelijaa kuin lähettävää ja vastaanottavaa organisaatiota.

Olemassa olevien yhteistyöverkostojen vaaliminen varmistaa toiminnan jatkuvuutta tulevaisuudessa ja voi avata myös uusia malleja kansainvälisen toiminnan rahoitukseen liittyen.

Mistä rahoitus kansainväliseen toimintaan?
Hanketoiminnan merkitys - mistä sitoutuneet henkilöt hanketoimintaan?
Kannattaako kansainvälisiin kehittämishankkeisiin aina lähteä mukaan?

Kansainvälisten suhteiden ja verkostojen rakentaminen ja vaaliminen vaatii sitoutumista, sillä se vie aikaa. Onnistuneen käytännön kannalta oleellista ovat valikoituneet yhteistyökumppanit, niin paikalliset kuin kansainväliset, joiden arvomaailmat ja tavoitteet kohtaavat oppilaitoksen tavoitteet. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä, joka ohjaa arjen toimintaa, on: Rönsyilläänkö kaikkialle vai löydetäänkö muutama laadukas yhteistyökumppani, joista pidetään kiinni? Samalla luoden toimiva osaamis- ja yhteistyöverkosto.

Käytännön kokemuksia: Case www.virtuaalibaari.fi

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa -hankkeen keskeinen idea oli tuoda sosiaalista mediaa hyödyntäen läpinäkyvyyttä alan koulutuksiin ja sisältöihin, samalla kyseenalaistaen olemassa olevaa. Sen tavoitteena oli tarjota opiskelijoille ja jo työelämässä toimiville, ajassa kiinni olevaa päivitettyä oppimateriaalia, näkemyksiä, visioita ja innovatiivisia vaihtoehtoja nopeasti ja helposti saatavassa muodossa. Virtuaalibaari -sivustolla keskitytään alan koulutuksen ja koulutusten sisältöjen kehittämiseen - asiantuntijuuteen, koulutusten järjestäjien ja alan muiden toimijoiden välisten verkostojen luomiseen, näkemysten vaihtamiseen, visioihin ja visiointiin, kansainvälisyyteen sekä ammatillisen ylpeyden ja alan yleisen arvostuksen nostamiseen. Näin kehitetään ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksiä ja vastaavaisuuksia, sekä luodaan kansainvälinen oppimis- ja kehittäjäverkosto.

Blogi (sosiaalinen media)

Hankkeen näkyvin osa on ollut perinteinen blogi-sivusto www.virtuaalibaari.fi, jossa hankkeeseen sitoutuneet tahot ovat postauksien ja valokuvien avulla avoimesti tuoneet oman ammatillisen näkemyksensä kaikkien saataville. Postauksien sisällöissä on keskitytty alan koulutusten ja niiden sisältöjen läpinäkyviksi tekemiseen korostamalla ammatillisen yhteistyön merkitystä elinkeinon ja työelämän kanssa.

Kuinka mitata onnistumista sosiaalisessa mediassa?
Ovatko tilastot kaikki kaikessa - tilastot eivät valehtele joten..!?

Tarvitaanko omaa materiaalia tuottavia syvällisiä ammatillisia sivustoja majoitus- ja ravitsemisalaan liittyen? Jos yksi onnistumisen mittari on yli kahden minuutin pituinen kertavierailu sivustolla, jonka aikana jokainen vierailija lukee keskimäärin kaksi postausta, on sivusto onnistunut. Sivuston suosituimmat postaukset keräävät yli 500 lukijaa, vaikka sivuston tekstit ovat olleet yleiseltä luonteeltaan “raskaan ammatillisia”. Kaikki sivuston postaukset keräävät nykyisellään kolminumeroisen lukijakunnan ja sivuston suosio on kasvanut tasaisesti. Yksi huomioitava seikka on, että mitä kevyempää tekstiä blogissa julkaistaan, sitä suositumpi postaus on. Mitä syvemmälle tekstissä mennään ammatillisiin elementteihin, sitä raskaammaksi teksti lukijoiden mielessä muuttuu ja lukijamäärät tipahtavat selkeästi. Tämän tyyliset sivustot eivät koskaan tule saavuttamaan suuria massoja ja käyttäjäjoukkoja. Aiheet ovat ja pysyvät tiettyjen ammatillisten piirien omana juttuna. Englanniksi kirjoitetut postaukset koettiin raskaiksi ja niiden lukijamäärät olivat alhaiset, vaikka sisältö olisi ollut kuinka laadukasta tahansa.

Millainen on hyvä postaus?
Takaako laadukas sisältö suosion?

Alusta lähtien sivuston perusajatuksena on ollut oman materiaalin tuottaminen. Missään vaiheessa ei tarkoituksena ole ollut olemassa olevan jakaminen esim. linkkien muodossa, vaan kirjoittajien oman näkemyksen ja vision välittäminen lukijoille. Jonkin verran on palautetta tullut sivuston suljetusta luonteesta, koska lukijat eivät pääse kommentoimaan, mutta sekin oli alusta lähtien suunniteltua. Turhan moni alan foorumi on aikojen kuluessa muuttunut avoimuuden myötä epäasiallisiksi ja -ammattimaisiksi keskustelupalstoiksi ja näivettynyt pois. Kantava ajatus onkin ollut herätellä kyseenalaistamalla ja saada lukija ajattelemaan omaa tekemistään ilman mahdollisuutta “puolustautua” kommentoimalla. Palautteen saaminen on kuitenkin tärkeää toiminnan kehittämiselle. Jos kommentointimahdollisuus on suljettu, kuinka sitten saadaan lukijakunnalta palautetta? Virtuaalibaari-sivuston palautteet on saatu opiskelijoilta ja yhteistyökumppaneilta kasvotusten, tai sähköpostin välityksellä. Näin saatu palaute on arvokasta, sillä näiden palautteiden eteen on tehty töitä, se on todella haluttu antaa - ajatuksella.

Tarvitseeko lukijan aina voida osallistua?

Facebook - hyvä vai paha?

Facebook on luonteeltaan erilainen kuin perinteinen blogi-sivusto, joka panostaa sisällön laadukkuuteen. Facebook toimii nopeatempoisuudessaan ja tietynlaisessa pinnallisuudessaan mainiosti markkinointivälineenä ja sitä kannattaa hyödyntää postauksien jakamisessa. Postauksen onnistunut jako Facebookissa näkyy suoraan lisääntyneinä lukijamäärinä ja sivuston suosiossa. Silti moni sivuston vakiolukija on kertonut, että ei yksinkertaisesti halua, jaksa tai kerkeä käydä kirjautumassa Facebookkiin vain tykkäämisen takia, joten jonkin postauksen saamat “peukutukset” eivät kerro sen todellista suosiota. Blogista saa ajankohtaiset tilastot ja kävijämäärät mm. postaus- ja päiväkohtaiseti.

Virtuaalista visuaalisuutta

Visuaalisuuden merkitys sosiaalisessa mediassa tulee korostumaan tulevaisuudessa valokuvien, videoiden ja informatiivisen grafiikan muodossa. Myös blogipostauksessa valokuva toimii usein lukijan mielenkiinnonherättäjänä. Kuvattoman tekstin tulee olla lyhyt ja luonteeltaan ravisteleva, jopa ilkeä, jotta se herättää kiinnostusta. Valokuvien sisällöllä on myös merkitystä, sillä huono ensimmäinen kuva postauksen introssa voi “tappaa” kiinnostuksen tekstiä kohtaan. Pelkän valokuva voimaan ei kuitenkaan kannata luottaa postatessa, vaan se vaatii myös ammatillisen sisällön tekstin muodossa. Blogin elinkaaren aikana tekstien luonne usein muuttuu ja tekstin määrä lyhenee kuvien määrän lisääntyessä. Syitä edellä mainittuun on useita, mutta yksi oleellinen tässä hankkeessa oli, että laadukkaan tekstin tuottaminen syvällisen sisällön kera vie hurjasti aikaa, jolloin valokuvat tarjoavat “ajallisen oikopolun” tekstin lyhenemistä paikaten.

Blogi-sivusto ja postaukset vievät aikaa ja vaativat sitoutumista. Kaikki hankkeeseen mukaan lähteneet tahot eivät sitoutuneet, mikä oli pettymys. Pettymys tuntui erityisen vahvalta sen vuoksi, että tahot, jotka eivät sitoutuneet hankkeeseen, toimivat kuitenkin sosiaalisessa mediassa aktiivisesti omilla foorumeillaan esim. omassa Facebook-profiilissa. Tämä kertonee jotain aikakauden luonteesta ja nyky-yhteiskunnasta, jossa omaa ammatillista elämää ei olla valmiita jakamaan jonkun muun foorumilla, jonkun toisen hallinnoimassa sosiaalisessa mediassa.

Sosiaalinen media esim. blogin ja postauksien muodossa tapahtuvaan työssäoppimisjaksojen avaamiseen ja oppimisen tunnistamiseen liittyen, on liian kevyt ammatillisen osaamisen ja kehittymisen mittari. Se tuo mukanaan läpinäkyvyyttä, mutta onko se todellinen ammatillinen työkalu vai vain elinikäisten oppimistaitojen näyteikkuna?

Koulutuksen järjestäjän ja alan ammatillisen opettajan palaute no1:

“Monelle on sivuston kautta avautunut uusi tapa opiskella. Kaikki ei ole aina pelkkää koulunpenkillä oppimista vaan sivusto on tuonut näyttävästi esiin miten avoimuuden, harjoitusten, työkeikkojen ja harjoittelupaikkojen kautta avautuu kehittävämpi ja oppimisrikkaampi ympäristö opiskella. Lukija pääsee paremmin sisään siihen mitä koulussa todellakin tehdään. Olen saanut varsinkin opiskelijoilta ja alan ammattilaisilta pelkkää positiivista palautetta. Oppilaitoksessamme on aktiivisesti sivustoa seuraavia oppilaita jo useita kymmeniä ja monesti keskustelemme postauksista, jotka eivät ole onneksi liian pitkiä. Sivuston opettavat ja pohdintaa aiheuttavat teksti ovat minulle opetusväline, oppilaille tiedonhankinnan uusi helppo oppimiskanava ja yleisesti horeca-alalla tärkeä keskustelun avaaja. Tällaiselle sivustolle on ollut tilaus ja tämä paikka on mielestäni nyt täytetty. Sitä ei vain saa jättää kesken, kehitystyötä on tehtävä edelleenkin.”

Palaute yhteistyökumppaneilta:

Mitä mieltä olet koulutusten järjestäjien ja elinkeinon (työelämän) välisestä valtakunnallisesta yhteistyöstä? Ovatko asiat mallillaan vai onko kenties kehitettävää?

“Kehitettävää löytyy. Mielestäni koskaan ei koulutus ja elinkeino ole löytänyt toisiaan. Hyviä yrityksiä ja hankkeita on ollut, mutta jäänyt kesken. Onko loppunut raha vai motivaatio tehdä uutta, ei tiedä. Tarvitaan uutta suuntaa korkeimmalta tasolta lähtien. Elinkeinon epäilys koulutusta kohtaan on aina ollut vahva, pitäisikö lähteä muuttamaan elinkeinonharjoittajien käsityksiä ja ajatuksia koulutuksen hyödyistä ja eduista. Siinä on pitkä työsarka edessä.”