Työvaltaisuus

Mitä on työvaltainen oppiminen Työvaltaisessa oppimisessa opiskelija kerää itselleen osaamista joko autenttisessa työympäristössä tai sitä jäljittelevässä ympäristössä oppilaitoksessa. Työvaltainen oppiminen voi olla ryhmämuotoista tai yksilöllinen opintopolku.

Oikeat työtehtävät ovat monitahoisia ja luovat työelämän kannalta oikeanlaista osaamista. Työvaltaisen oppimisen perusajatus on, että oikeat työtehtävät herättävät tarpeen hankkia tietoja ja taitoja. Samalla varmistuu myös oppimismotivaation herääminen. Opettaja ohjaa löytämään oikeat ja riittävät työtehtävät sopivina kokonaisuuksina. Opettajan tehtävänä on myös varmistaa, että opiskelija saavuttaa vaadittavat ammattitaitovaatimukset. Opettaja ja mahdollinen työpaikkaohjaaja kannustavat, ohjaavat, valmentavat ja antavat rakentavaa palautetta opiskelijalle ja huolehtivat, että opiskelija reflektoi oppimiaan tietoja ja taitoja ja käsitteellistää niitä. Pätevyys ja elinikäisen oppimisen avaintaidot saavutetaan oppimisprosessin aikana.

Työvaltaisessa oppimisessa - kuten muussakin tutkintotavoitteisessa opiskelussa - oppimista arvioidaan koko oppimisprosessin ajan. Osaamisen arviointi tapahtuu prosessin loppuvaiheessa (ammattiosaamisen näyttö, tutkintotilaisuus).

Työvaltainen oppiminen tehostuu, kun käytetään opiskelijaryhmän tukea toisilleen. Työtehtävien tuomia kokemuksia ja osaamista jaetaan ryhmässä internetiä ja lähitapaamisia hyödyntäen. Luottamuksellisen ja toinen toistaan kunnioittavan ilmapiirin luominen ovat edellytys toimivalle vertaisoppimiselle.

Edut eri osapuolien näkökulmasta:

Opiskelija

  • Tavallista opiskelua käytännönläheisempi opiskelu motivoi erityisesti tekemällä oppivia.
  • Työelämävalmiudet kasvavat tavallista opiskelua paremmin myös oppilaitoksessa toteutetun työvaltaisen oppimisen aikana.
  • Työssäoppimispaikasta voi tulla työpaikka tai työssäoppiminen yrittäjänä voi helpottaa itsensä työllistämistä.
  • On olemassa toimivia malleja erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille.

Opettaja

  • Motivoituneet opiskelijat tuovat työhön mielekkyyttä.
  • Työnkuvan laajeneminen ohjaajaksi ja valmentajaksi tekee työstä monipuolisempaa.
  • Substanssiosaamisen ylläpito helpottuu, kun työssä on entistä enemmän työelämäkontakteja ja kynnys hakeutua opettajan työelämäjaksolle madaltuu.
  • Myös oppilaitoksen työvaltaisesta oppimisympäristöstä vastaaminen ja sen kehittäminen yhteistyössä työelämän edustajien kanssa on hyvä tapa päivittää osaamista.

Työelämä

  • Työssäoppijoista kasvaa osaavaa ja helposti rekrytoitavaa työvoimaa, joilla on valmiiksi työpaikan pelisäännöt ja hiljainen tieto hallussaan.
  • Työpaikkaohjaaajan tai -kouluttajan oma ammattitaito kehittyy opiskelijaa ohjatessa.
  • Opiskelijan tekemä työ helpottaa työtaakkaa, vaikka alussa perehdyttäminen viekin työpaikkaohjaajan tai -kouluttajan aikaa.
  • Jos oppilaitoksessa on opiskeltu työvaltaisesti, ensimmäisen työssäoppimisjakson aloitus helpottuu.
  • Työpaikan vetovoimaisuus kasvaa ja syntyy oppimis- ja kehittämiskumppanuuksia.


Koulutuksen järjestäjä

  • Pedagogiset käytännöt kehittyvät ja yhteistyö opettajien kesken lisääntyy. Opiskelijan ammattiin oppimisen edistäminen on keskiössä.
  • Opetus- ja ohjausresurssit suunnataan opiskelijan edun mukaisesti.
  • Motivoituneet ja tyytyväiset opiskelijat valmistuvat ajallaan, jolloin läpäisyaste, opiskelijoiden työllistyminen parantuvat
  • Koulutuksen työelämävastaavuus lisääntyy ja työelämä on tyytyväisempi opiskelijoiden osaamiseen.
  • Oppilaitoksen vetovoimaisuus kasvaa, koska autenttinen ympäristö tekee opiskelusta mielekästä.
  • Valmistuvien opiskelijoiden taidot vastaavat paremmin työelämän tarpeita.
Takaisin ylös