Puutarhojen ja puistojen maisemat
Puutarhataide ilmentää elämyshakuista luontosuhdetta. Luonnon muokkaamisen lähtökohdat ovat käytännöllisiä, mutta pyrkimykset esteettisiä. Ranskalainen barokkimuotopuutarha perustuu valtaviin mittasuhteisiin ja geometriaan. Luonnossa vallitseva kaaos on "palautettu" järjestykseksi, jonka ajateltiin olevan luonnon oikea olemus. Puutarhan pääteemoja ovat maasto, koristeistutukset, muotoon leikatut puut ja pensaat. Suoralinjainen vesikanava puutarhan keskellä, näköalatiet, istutukset, veistokset, suihkulähteet, terassikäytävät sekä portaat ja penkereet luovat perspektiiviä. Puutarha rakentuu erilaisina tilallisina sarjoina, jolloin näkymän päätekohdasta aukeaa aina uusi näkymä. Formaalinen puutarha ilmentää ihmisen luontoon kohdistamaa valtaa sekä luonnon epäjärjestyksen ja hallitsemattomuuden vierastamista. Englantilainen maisemapuutarha tavoittelee luonnonmukaisuutta. Sen taustalla vaikuttavat pastoraali- ja pittoreski-ihanteet. Puutarha muistuttaa avointa ja polveilevaa englantilaista kulttuurimaisemaa, mutta on ihmisen muokkauksen tulosta. Illuusio ympäröivään maisemaan liittymisestä on osa puutarhan luonnonmukaisuuden tavoittelua. Sen muotokieltä hallitsevat kiemuraiset käytävät, aukiot, nurmi- ja kukkakentät, erakkopuut sekä tekolammet. Ne sijaitsevat yhtenäisempien metsiköiden väleissä. Puutarha sisältää useita näköaloja eli vistoja, jotka jäljittelevät italialaisia raunio- ja arkadimaisemia. Näkymiä täydentävät erilaiset rakennelmat: huvilat, maalaismökit, keinotekoiset rauniot sekä kiinalaisvaikutteiset pagodit.
Puistot ovat osa kaupunkiluontoa ja esteettistä kaupunkikuvaa. Julkisten kansanpuistojen rakentaminen alkoi Euroopassa 1700-luvulla. Terveydellisiä ja sosiaalisia tavoitteita perusteltiin kaupunkien heikoilla asuinoloilla, saasteilla, melulla ja ruuhkaisuudella. Oleilu- ja ulkoiluharrastemahdollisuuksien kautta haluttiin edistää myös tasa-arvoa ja eri sosiaaliryhmien välistä vuorovaikutusta. Suomalaisen puiston yleisin perusmuoto on ruutuasemakaavan mukaisesti neliömäinen. Muutoin se jäljittelee englantilaista maisemapuutarhaa. Kokonaisuus rakentuu tilallisuuteen ja näkymiin, jotka rakentuvat avaran laajuuden ja rajatun suojaisuuden vaihtelulle. Kukkaistutusten lisäksi puistoissa voi olla veistoksia, suihkulähteitä, lampia, puroja, vesialtaita tai siltoja. Kirkkopuistot, rautatieasemien ja muiden julkisten rakennusten sekä laitosten puutarhat, leikkipuistot ja hautausmaat ovat myös puistoja. Kaupunkiluontoa on myös hoitamaton, yleensä epäesteettiseksi koettu luonto. Se rehottaa joutomailla, rantavyöhykkeillä, luonnonmukaisilla niityillä ja lähiöiden metsissä. Kaupunkiluonto ei ole vain ihmisiä varten, vaan sillä on myös eläinten hyvinvointia ja monimuotoisuutta edistäviä ekologisia ja luonnonsuojelullisia tehtäviä.
Pohdittavaksi:
- Miten puutarhaestetikka vaikutti aikansa maalaustaiteeseen? Millaista luontosuhdetta se edustaa?
- Mikä merkitys puistoilla ja muulla kaupunkiluonnolla on asukkaille? Ovatko ne viihtyisiä keitaita vai turvattomia läpikulkupaikkoja? Viihdytkö sinä puistossa?
- Sairaaloiden ja muiden hoitolaitosten yhteydessä on yleensä puistoalue, joskus myös hyötypuutarha. Luonnon läheisyys ja puutarhan hoitaminen edistävät paranemista. Mistä tämä johtuu? Onko sinulla kokemuksia luonnon mieltä tai kehoa tervehdyttävistä vaikutuksista?
Tehtäviä:
- Puistorakennelma. Toteuta kuvitteelliseen puistoon huvimajan, sillan tai portin pienoismalli. Käytä suunnittelussa teknisen piirtämisen projektiokuvausta ja sopivaa mittakaavaa, esimerkiksi 1:20. Piirrä ja maalaa lopuksi puistoalueen ilmakuvakartta.
- Salainen puutarha. Tee karttakuva salaisesta puutarhasta. Tutustu labyrinttipuutarhoihin.
- Puutarhalyhty. Muotoile punasavesta kynttilä- tai tuikkulyhty, jonka muotokieli on luonnosta lähtöisin. Puutarhaan voi muotoilla myös matalia vesialtaita pikkulintuja varten.
- Ruusun tuoksu. Maalaa teos, jossa ruusun tuoksu leijuu puutarhassa. Käytä surrealistisia keinoja. Tutustu Marc Chagallin, Rene Magritten ja Salvador Dalin teoksiin. Millaisen kuvallisen muodon tai hahmon tuoksu saa? Miten se vaikuttaa ihmisiin?
- Kaupunkiluonto. Valokuvaa pienimuotoista kaupunkiluontoa eri vuodenaikoina.
- Näkymä puutarhasta. Maalaa impressionistinen, kesäinen näkymä ruusu-, hedelmä- tai hyötypuutarhasta. Sijoita puutarhaan työskenteleviä, harrastavia tai oleilevia ihmisiä. Välitä hetken aurinkoisuus ilman auringon kuvaamista, varjojen ja värien avulla.
- Vierailu puistossa. Kulje puistossa ja kuvittele että olet siellä ensimmäistä kertaa. Puisto avautuu visuaalisesti sitä mukaa kun kuljet sen käytäviä pitkin: näkymiä, istutuksia, polkuja. Polut kuljettavat sinua, reagoit kehollasi pinnan muutoksiin. Kierrät esteet ja muutat suuntaasi. Havaitset puiden ja pensaiden väliset suhteet ja eroavaisuudet massassa ja tiheydessä. Kun olet tutustunut puistoon, havaintosi muuttuvat; käytät myös muistiasi havaintojesi rinnalla, ennakoit ja sinussa syntyy oletuksia puistosta. Totut puiston olemukseen, pystyt hahmottamaan sen laajuuden, kulkureittien etäisyydet, nurmikenttien muodon, istutusten sijainnin, valon ja varjot. Puistohavaintosi sisältää visuaalis-kinesteettisten havaintojen ohella myös ääniä, tuoksuja ja kenties kosketuksia. Tee kuva, jossa puiston tilallisuus, vertikaalisuus, horisontaalisuus sekä syvyys ovat vahvasti koettavissa.