Kohti maisemaa
Maisema on kuvataiteen, ympäristöestetiikan sekä maisematutkimuksen kohde. Maisema on yhtäältä kohdattu, aistittu ja havaittu ympäristö, toisaalta maiseman kuvallinen, sanallinen tai äänellinen kuvaus. Maisemakäsite on monimerkityksinen. Kulttuurinen maisemakuva ilmentää tapaamme hahmottaa ja ymmärtää maisemaa. Kyseessä on opittu tarkastelutapa ja käsitteellinen merkityksenanto. Maiseman ja näköalan käsitteet ja niiden merkitykset sekoittuvat arkikielessä. Miellämme maiseman olevan visuaalisen aistihavainnon kohde, joka on etäinen, laaja näkymä tai aluekokonaisuus. Sitä katsotaan "ulkopuolelta", joten se sijaitsee jonkin matkan päässä katsojasta. Tämä määritelmä liittyy enemmänkin näköalaan, joka on yhdestä pisteestä katsottava näkymä ja sen tietty katsomistapa. Maisema on edellistä huomattavasti laajempi havaintoalue. Se sisältää luonnon ja ihmisen yhteiselon prosesseja, tilaa ja ulottuvuutta. Maisema on myös aikaa ja kerroksellisuutta, mennyttä, nykyhetkeä ja tulevaa. Maisema voi olla myös fyysisesti poissaoleva tai kadonnut, mutta kuulua silti ihmisen elämismaailman todellisuuteen muistoina. Tällaiseen subjektiiviseen maisemaan liittyvät topofiiliset kokemukset muisti ja tunne.
Maisema voi olla luonnollinen tai ihmistoiminnan muokkaama. Se sijaitsee ikään kuin kulttuurin ja luonnon rajalla. Maiseman merkitykset ovat kulttuurisia ja havaitsijalähtöisiä. Kuva luonnosta, maisemasta tai paikasta on tulkinta ja representaatio. Maisema on tavallaan ulkopuolinen kuva, joka koetaan mielessä. Maisemamaalaukset, maisemat ja niiden kuvaamisen, katselemisen ja tulkitsemisen tavat ovat tuotettuja representaatioita. Tyypillinen maiseman representaatio on visuaalinen, ihanteellinen, rajattu ja etäinen kohde. Ainutlaatuinen tai tyypillinen, yhteisöllisesti katsomisen arvoiseksi ja täydelliseksi tunnustettu maisema kerää katsojia. Siitä tulee nähtävyys, joka todentuu yleisön kautta. Tällainen visuaalinen tarkastelu mielletään objektiiviseksi, koska se sijoittaa maiseman tarkastelijan ulkopuolelle. Ulkopuolisuus viittaa sekä sivullisuuteen, että hallitsemiseen, valtaan ja omistamiseen. Esteettinen kokeminen on enemmän kuin visuaalinen elämys. Esteettinen kokeminen perustuu aistimuksiin, joiden kautta merkityksellistäminen rakentuu. Maiseman esteettisyys on tapahtumista ihmisen ja maiseman välillä, näkemistä ja kokemista tietyllä tavalla, tulkintaa ja tunnistamista, läsnäoloa ja osallisuutta.
Pohdittavaksi:
- Millainen on esteettinen kokemus ja havainto? Mitä merkitystä esteettisyydellä on luontokokemuksessa?
- Aikoja sitten taiteen tehtäväksi nähtiin luonnon jäljittely. Miten se on vaikuttanut taiteen esteettisiin arvoihin? Entä luonnon esteettisiin arvoihin? Voiko luontoa analysoida kuten taideteosta?
- Millaisia merkityksiä taideteos tai kuva sisältää ja viestii todellisuudesta, historiasta, arvoista ja moraalista? Millaisia filosofisia, uskonnollisia, myyttisiä, tiedollisia ja esteettisiä asioita se ilmentää? Sisältääkö se tulkinnallisia metaforia tai symboleita?
- Mitä eroa on maisemalla ja näköalalla? Millä perusteilla arvostamme maisemia ja näköaloja?
- Maisema voi herättää pohtimaan eksistentiaalisia, olemassaoloon liittyviä kysymyksiä. Mistä se johtuu? Onko sinulla kokemuksia henkis-mielellisestä maisemaan uppoutumisesta?
Tehtäviä:
- Lehtikuvien maisemat. Tutustukaa erilaisiin maisemaa hyödyntäviin lehtikuviin, uutis- ja mainoskuviin. Pohtikaa niiden representoimia maisemia. Millaisiin yhteyksiin ne liittyvät ja viittaavat? Mitä maisemien avulla myydään? Millaisia mielikuvia maisemat synnyttävät?
- Mielikuvamaisema. Toteuta maisemamaalaus, joka perustuu mielikuviisi, ei todellisuuteen. Pyri ilmaisuun, jossa maisema ilmentää jotain valitsemaasi tunnelmaa.
- Väärä havainto! Kyseenalaista ja uudista kulttuurisia maiseman representoimisen tapoja.