Eläinten arvottaminen
Arvotamme luontoa ja eläimiä niiden tuottaman hyödyn, kauneuden, harvinaisuuden sekä uhanalaisuuden perusteella. Kauniit ja isokokoiset lajit tuntuvat ihmisistä arvokkaammilta kuin vaatimattoman näköiset ja pienikokoiset lajit. Eläimen kauneus liitetään sen värikkyyteen ja karvaisuuteen/ höyhenpeitteeseen. Suhtaudumme negatiivisesti lajeihin, jotka miellämme rumiksi tai haitallisiksi. Kun projisoimme eläimiin ihmislähtöisiä tunteita ja merkityksiä, vaikutamme samalla niiden arvoon ja kohteluun.
Ihminen ja eläin ovat pohjimmiltaan samankaltaisia. Kaikilla eläimillä tulisi olla luonnostaan itseisarvo, joka ei perustu hyötyajatteluun. Jos näemme ihmisen erityisenä, eläintä kehittyneempänä olentona, korostamme eläimen ja ihmisen erilaisuutta. Ihmiselle annettu itseisarvoinen valta-asema erottaa ihmisen muusta luonnosta, jolloin luontosuhde köyhtyy. Kun itseisarvoton eläin nähdään välinearvon kautta, vain suuren eläinjoukon osana, sen hyväksikäyttö ja huono kohtelu eivät aina tule kyseenalaistetuiksi.
Eläinten luokittelu ilmentää arvottamista. Kun eläimet sijoitetaan erilaisiin ryhmiin, perusteena on yleensä eläimen välineellinen arvo, hyödyllisyys ja käyttömahdollisuus. Tällöin ne sijoitetaan mm. tuotanto-, riista- ja lemmikkieläinten ryhmiin. Maatalous- ja elinkeinopolitiikassa eläimiin liitetään käsite tuotantoeläin, joka on syrjäyttänyt kotieläimen. Tuotanto- ja turkiseläimet ovat taloudellinen resurssi, lisääntyvää raaka-ainetta, jonka arvo sitoutuu tuottoon. Arvo määräytyy eläimen fysiologisten ominaisuuksien hyödyllisyyden, kuten turkin, lihan, maidon yms. perusteella. Eläinten luonteiden perusteella muodostetaan työ- ja harraste- sekä seura- ja lemmikkieläinten ryhmiä. Eläimet tuottavat ominaisuuksillaan ihmisille suurta taloudellista hyötyä. Useimmat tuotanto-, koti- ja lemmikkieläimet ovat ihmisen jalostamia, ominaisuuksiltaan hyödyllisiksi kehitettyjä, joten ne poikkeavat luonnon ehdoilla elävistä villeistä sukulaisistaan. Koti- ja lemmikkieläimet ovat osa ihmisyhteisöä, jolloin ne kohdataan yksilönä, tuntevina olentoina, joiden tarpeet huomioidaan. Lemmikkien kohdalla tapahtuu usein myös eläimen inhimillistämistä, jolloin eläimeen projisoidaan ihmisen ominaisuuksia ja tunteita. Vastaavasti tehokkuuteen pyrkivän maataloustuotannon karja koostuu numerokoodeilla nimetyistä lauman jäsenistä, joihin projisoidaan enemmänkin koneen ominaisuuksia.
"Sekin päivä voi tulla, jolloin koko eläinkunta saattaa saada ne oikeudet, joita vain tyrannia on voinut estää sen lajin edustajia saamasta.....Millä perusteella eläinten ja ihmisten välille voitaisiin vetää ylittämätön raja? Onko kyse järkevyydestä tai kyvystä kommunikoida muiden kanssa? Mutta täysikasvuinen hevonen tai koira on ylivoimaisesti rationaalisempi ja kommunikaatiokykyisempi eläin kuin päivän, viikon tai kuukaudenkaan ikäinen ihmislapsi. Ja mitä väliä sillä olisi, vaikka tilanne näiden suhteen olisi toinenkin? Kyse ei ole siitä, osaavatko ne järkeillä, tai osaavatko ne puhua, vaan siitä, voivatko ne kärsiä." - Jeremy Bentham, 1789
Pohdittavaksi:
- Miten eläimet eroavat ihmisistä? Miten eläin muistuttaa ihmistä?
- Miten ihmiset eroavat eläimistä? Miten ihminen muistuttaa eläintä?
- Mitä tarkoittavat luonnonvarainen ja ei-luonnonvarainen eläin? Millaisen käsityksen määritelmä antaa luonnosta?
- Tunnemme luonnostamme sympatiaa eläimiä ja luontoa kohtaan, koska olemme sosiaalisia eläimiä. Myötätunto on hyvän ja monimuotoisen sosiaalisen elämän perusta. Se on iloa ja tyytyväisyyttä toisen hyvinvoinnista ja surua toisen pahoinvoinnista. Oletko inhimillistänyt eläimen – miten ja miksi? Miten inhimillistäminen liittyy myötätuntoisuuteen?
- Pelkäätkö jotain eläintä – miksi? Mediassa eläimiä kutsutaan usein tuho-, peto- ja haittaeläimiksi. Millaisia asenteita määritelmät edustavat? Mihin ympäristöeettiseen asenteeseen ne liittyvät?
- Miten perustelemme tuotantoeläinten, kuten maatalouskarjan ja turkiseläinten elinolosuhteita?
- Miten jalostaminen vaikuttaa eläimeen? Mitä hyötyä ja haittaa siitä on?
Tehtäviä:
- Eläimen arvo. Eläinkäsitys ja eläinten kohtelu vaihtelevat ihmisen tarpeiden ja eläimen tuoman hyödyn perusteella, vaikka eläinten olemukset eivät poikkea suuresti toisistaan. Pidämme lemmikkieläimiä perheenjäseninä ja tuotantoeläimiä persoonattomana joukkona. Toteuta teos, jossa nämä näkökulmat menevät päälaelleen tai kärjistyvät. Keskustelkaa ryhmässä äärimmäisistä lemmikkieläinten ja tuotantoeläinten kohteluista. Hyödynnä empatiaa - pyri samaistumaan eläinten kokemuksiin kuvittelemalla itsesi niiden asemaan.
- Jalostettu ihminen. Eläimiä jalostetaan geeniteknologian avulla, jotta niiden tuotanto- ja luonne-ominaisuuksia voitaisiin tehostaa. Jalostus vaikuttaa eläimen kasvunopeuteen tai muihin ominaisuuksiin. Tee kuva, joka esittää jalostettua ihmistä. Millaisia ominaisuuksia haluat saada tähän huippuyksilöön? Entä millaista hyötyä yhteiskunta häneltä haluaa?
- Tuho-, peto-, häirikkö- tai cityeläin. Median käyttämä eläintermistö kertoo usein luonnosta vieraantumisesta ja yleistävästä suhtautumistavasta. Piirrä kärjistetty kuva tällaisesta eläinolennosta. Millaisia ihmislähtöisiä piirteitä eläimessä on? Vertaa liittämällä nämä termit ihmiseen.
- Luontodokumentti. Toteuta videoelokuva, jonka aiheena on lähipiirin eläin; koti-, lemmikki- tai pihapiirin eläin. Kuvittele olevasi keskellä villiä luontoa ja ainutlaatuisen tilaisuuden äärellä. Liitä elokuvaan selostus, jossa painottuu tiedollisuus ja kokemuksellisuus. Nimeä valmis elokuva (alkutekstit), sekä liitä filmiin tekijä- ja ajankohtatiedot (lopputekstit).