Eläinkäsitys - kaltaisemme, erilainen
Ympäristöetiikka pohtii ihmisen suhdetta luontoon, luonnon arvottamista ja sille annettavia merkityksiä määrittäviä eettisiä periaatteita. Kohteena ovat jokapäiväisten käytäntöjen ja valintojen taustalla olevat moraaliset kysymykset ja perusteet. Luontoa koskeva tieto, asenteet ja arvot määrittävät maailmankuvaa ja motivoivat toimintaa. Ihmisen toiminta sekä yksilö- että yhteisötasolla vaatii eettistä tarkastelua. Meillä on vastuu lajitovereistamme, eläimistä ja luonnosta kokonaisuutena myös siinä tulevaisuudessa, jota emme omakohtaisesti tule elämään. Ekologinen ajattelu tiedostaa ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen ja riippuvaisuuden, sekä sen kulttuuris-yhteiskunnalliset vaikuttimet. Ihminen on itsessään eliöyksiö ja ekosysteemi, sekä osa itseään laajempaa eliöyhteisöä ja ekosysteemiä. Mitä ihminen tekee luonnolle ja eläimille, sen hän tekee myös itselleen.
Eläinkäsitykset rinnastuvat luontokäsityksiin ja määrittelevät myös ihmisen. Alkuperäiskulttuurien eläinsuhdetta kuvaa yhteyden hakeminen, eläin edustaa joko samankaltaisuutta ihmiseen tai lähisukulaisuutta. Eläin on henkis-sielullinen ja tunteva olento kuten ihminenkin. Keskiajalla eläimiä pidettiin ihmisen kanssa samanarvoisina, jopa oikeustoimikelpoisina olentoina. Koska eläimillä oli luonnolliset oikeutensa, ihmisillä oli velvollisuuksia eläimiä kohtaan. Valistuksen ajalla tiede ja uskonto alkoivat selittää maailmaa rinnakkain. Kristinuskon mukaan ihminen on jumalan kuva ja itseisarvoinen olento, jota varten eläimet ja luonto ovat. Ihminen nähtiin ainoaksi järkiolennoksi, itseisarvoiseksi ja täydelliseksi. Tämä antoi vapauden toimia ja oikeuden hallita hierarkiassa alempiarvoisia eläimiä. Uuden ajan tieteelle eläimet olivat mekaanisia, koneen kaltaisia olentoja. Se mikä näkyi koneissa, jäi piiloon eläimissä ja muussa luonnossa. Ihmisen tuli hallita ja ymmärtää jumalallisen käsityötaidon tuloksena syntynyttä maailmankaikkeuden konetta. Seurauksena oli elävien eläinten kätkettyjen "mekanismien" julma tutkiminen (vivisektio). Epäeettinen kohtelu perusteltiin tieteen tavoitteilla, pyrkimyksillä selittää kehon toimintaa. Eläimiä alistetaan yhä tieteen tarpeille, koska eläinkokeilla saadaan ihmistä palvelevaa tietoa. Arvotamme eläimiä niiden välineellisen hyödyn kautta, jolloin määrittelemme ne ei-tietoisiksi, sieluttomiksi, vaistonvaraisiksi ja biologisiksi olennoiksi. Ihmistä pidämme henkis-sielullisena, tuntevana ja tietoisena olentona, mutta emme tunnista määritelmän ristiriitaisuutta. Eläinten teollinen massatuotanto, jalostus ja koe-eläinkäyttö ilmentävät utilistista eläinsuhdetta. Tunteiden ja tietoisuuden kieltäminen eläimeltä johtavat kärsimyksen aiheuttamiseen ja sen hiljaiseen hyväksymiseen. Järkemme ja vaistomme toimivat samansuuntaisesti kuin eläimen vaistot, eli pyrkivät oikeaan, tottumusten ja kokemusten perustelemaan toimintaan. Perimmäinen motiivi on molemmilla sama - elämästä selviytyminen ja siitä nauttiminen.
Pohdittavaksi:
- Ihminen - eläin -dualismi korostaa eläimen toiseutta ja ihmisen erityisyyttä, jolloin ihmisellä on valta-asema suhteessa eläimeen. Millaisia käytännön seuraamuksia ajattelulla on? Miksi ihminen haluaa korostaa ihmisen ja eläimen välisiä eroja?
- Eettinen luontosuhde tarkoittaa luonnon arvostamista ja kunnioittamista käytännön tekoina. Se ei ole vain kauniita sanoja. Miten eettisyys toteutuu käytännön elämässä?
- Jokainen eläin on arvokas osa luonnon kokonaisuutta. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
- Eläinten oikeudet ja kärsimyksistä vapaa elämä ovat olennainen osa ympäristötietoisuutta. Miksi? Miten voimme edistää eläinten hyvinvointia?
- Onko ihmisillä velvollisuuksia eläimiä kohtaan? Onko eläimillä oikeuksia?
- Voiko taide olla epäeettistä?
Tehtäviä:
- Eettinen luontosuhde. Toteuta teos joka kuvaa ihmisen eettistä luontoasennetta joko suhteessa eläimiin tai luontoon. Merkitseekö se hoivaamista, hoitamista vai silleen jättämistä?
- Aikamme eläinkuva. Analysoi median, etenkin mainonnan, lastenkirjojen ja -elokuvien sekä luontodokumenttien eläinkuvia. Ovatko niissä esiintyvät eläimet tyypillistä ihmisen ravintoa? Millaisia ovat mainonnan eläimet ja mitä niillä markkinoidaan? Millainen kuva villien eläinten elämästä annetaan – voitaisiinko samalla tavalla kuvata tuotantoeläimiä? Millaisena maaseutu esitetään elintarvikemainonnassa? Millainen kuva maaseudun tuotantoympäristöstä annetaan? Median eläinkuvista voidaan tehdä kuvallisen aineiston keruuta ja analysointia, videoita, animaatioita, valokuvareportaaseja ja vastamainoksia.
- Tieteelle uhrattu. Muotoile muistomerkki Laika -koiralle, joka uhrattiin avaruustutkimukselle. Etsi taustatietoa internetistä. Käytä toteutuksessa ideaasi soveltuvaa materiaalia. Keskustelkaa eläinten hyväksikäytön eettisyydestä tieteellisessä tutkimuksessa.
- Eläin - ihmisen ystävä. Toteuta aiheesta valokuvasarja. Mieti suunnitteluvaiheessa millaisia eläinkäsityksiä ja suhteita eläimiin meillä ihmisillä on. Ovatko eläimet ystäviä vai alamaisia?
- Ikiaikainen koppakuoriainen. Rakenna aiheesta pienoisveistos, käytä toteutuksessa ideaasi soveltuvaa materiaalia. Toteuta hyönteinen normaalia hyönteiskokoa moninkertaisesti suurempana. Kuvittele, että olento tulee aikaamme menneisyyden maailmasta ja on kuolematon. Liitä teokseen fantasiatarina: Kuoriainen pystyy vaeltamaan aikakaudesta toiseen - mutta miksi?
- Satumainen lintu. Rakenna aiheesta jalustallinen pienoisveistos, käytä toteutuksessa ideaasi soveltuvaa materiaalia. Toteuta lintu sen luonnollisessa koossa. Muotoile linnulle pesä ja tee kuva/kartta sen elinalueesta. Mikä ominaisuus tässä linnussa on aivan erityinen? Pohtikaa, miten eläimen ulkonäkö tai muu piirre vaikuttaa siihen, miten sitä arvostamme tai kohtelemme.