Yhteistyökäytännöt Koulumestarin koulussa

Seuraavassa esitellään esimerkkejä Koulumestarin koulun sisäisestä ja ulkoisesta pedagogisesta yhteistyöstä.

Yt-aika, tiimit ja pedagogiset kahvilat

Osaamisen jakaminen on yksi Koulumestarin koulun keskeinen kehittämisen osa-alue. Tähän tarkoitukseen koulussa on otettu käyttöön yt-aika ja Veso-koulutukset. Koulumestarissa on siirrytty toisesta toimintavuodesta alkaen tiimiorganisaatioon. Koulun johtamiskulttuuri lähtee ns. jaetun johtajuuden ideologiasta, jolloin johtaminen on sopimuksen omaisesti jalkautettu tehtävätiimeille. Tehtävätiimit valmistelevat ja toteuttavat oman osa-alueensa päätökset ottaen huomioon koulun vision ja arvot. Virallinen valta toki on edelleenkin rehtorilla. Sopimusvallalla tarkoitetaan lähinnä sellaisia asioita ja tehtäviä, joiden toteutus käytännössä on opettajalla.

Opetusta kehitetään määrätietoisesti yhteis/tiimiopettajuuden suuntaan. Tällöin opettajat tekevät paljon yhteistyötä opetuksessa mutta myös opetuksen suunnittelussa. Yhteinen suunnitteluaika mahdollistaa mm. sen, että opettajien henkinen kuorma pienenee ja osaamisen jakaminen mahdollistuu.

Kaiken edellä mainitun toteuttamiseksi tarvitaan paljon yhteistä aikaa osaamisen jakamiseen eli koulun sisäiseen täydennyskoulutukseen. Esim. yt-aika on jaettu opettajien käyttöön. Lisäksi koululla on järjestetty ns. pedagogisia kahviloita jo useamman vuoden ajalta. Tällöin niin tehtäväkohtaiset tiimit kuin vuosiluokkaisetkin tiimit ovat saaneet kertoa omasta toiminnastaan. Tällä kaikella on ollut erittäin suuri merkitys opetuksen kehittämiseen kaikilla osa-alueilla. Pedagogisia kahviloita on järjestetty paljon käytännön tason ongelmista alkaen (kuinka hyödynnän älytaulua, kuinka käytän digikameraa jne). Aluksi pedagogiset kahvilat olivat enemmän tvt-painotteisia, mutta osaamisen lisääntyessä ovat koulutusaiheiden teemat siirtyneet enemmän pedagogisiin ratkaisuihin. Pedagogisiin kahviloihin käytetään Veso-työaikaa.

Rehtoritunnit ja Rästikäs

Koulumestarin koulun vision mukaan keskeistä on löytää erilaisia koulun toimintaa tukevia käytänteitä. Rehtoritunnit ovat syntyneet opettajien täydennyskoulutustarpeesta ja oppilaiden oikeudesta saada opetusta rehtorilta. Kerran viikossa rehtori ottaa vuorollaan jokaisen vuosiluokan kaikki oppilaat opetukseensa kahden tunnin ajaksi. Parhaillaan oppilaita saattaa olla 60. Rehtori puhuu tällöin oppilaille koulun arvoista, visiosta, kiusaamisesta yms. ajankohtaisista asioista. Samaan aikaan kyseisten luokkien opettajat kokoontuvat yhteen. Tällöin he voivat esim. täydennyskouluttautua tai laatia suunnitelmia seuraavalla jaksolle. Varsinkin koulun alkuaikoina opettajat jakoivat osaamistaan tvt-taitojen alueelta.

Rästikäs-tuntien perusperiaate on lähes saman kuin rehtoritunneillakin. Tietty määrä koulun henkilökuntaa ottaa kaikki koulun oppilaat saliin seuraamaan jotain esitystä. Samaan aikaan on muulle henkilökunnalle järjestetty joko täydennyskoulutusta tai muuta toimintaa. Rästikäs-tapahtumia on 2–3 kertaa lukukaudessa.

Oppimiskeskus Innokas

Espoon kaupungin opetustoimen täydennyskoulutus ja kehittäminen on omalta osaltaan järjestetty oppimiskeskuskouluverkoston kautta. Näiden oppimiskeskusten tehtävänä on muun muassa järjestää täydennyskoulutusta espoolaisille opettajille, kehittää kyseisen aihealueen substanssia sekä toimia aihealueen kehittämisverkostoissa. Espoossa toimii kymmenen oppimiskeskusta. Koulumestarin koulussa toimiva oppimiskeskus Innokas! ohjaa ja innostaa opettajia teknologia-, yrittäjyys-, luovuus- ja innovatiivisuuskasvatuksen pariin. Innokas toimii innovatiivisuuden ja teknologia- ja yrittäjyyskasvatuksen yhteistyöfoorumina ja etsii yhteistyössä tieto- ja viestintätekniikan monipuolisia hyödyntämistapoja koulun arjessa. Oppimiskeskus Innokas tarjoaa teemoihinsa liittyvää koulutusta ja asiantuntijayhteyksiä kouluille sekä tilat koulutusten järjestämiseen.

Koulumestarin koulu haki oppimiskeskusverkostoon sillä tausta-ajatuksella, että samalla pystytään järjestämään myös oman koulun opettajille täydennyskoulutusta ja varmistamaan kehittämisen ja osaamisen jatkumo. Koulumestarin koulu aloitti toimintansa syksyllä 2007, ja kaikki uudet rekrytoidut opettajat sitoutettiin tvt-aihealueen edistämiseen ja kehittämiseen koulussa. Rekrytoinnissa keskeisenä tekijänä pidetiin sitä, että kaikki opettajat ovat halukkaita kehittämään omaa työtään. Opettajien ei tarvitse olla ns. supertaitajia tvt-alueella. Toki näitäkin opettajia tarvitaan. Koulumestari haluaa olla innokas koulu, jossa pyritään löytämään keinoja kehittää koulua kaikilla sen osa-alueilla hyödyntäen tieto- ja viestintätekniikkaa.

Oppimiskeskustoiminnan kautta on ollut mahdollisuus päästä osalliseksi alan tapahtumiin ja koulutuksiin. Tätä kautta oppimiskeskus ja koulu ovat verkostoituneet ja saaneet ideoita koulun toiminnan kehittämiseen. Jokaisella opettajalla on ollut mahdollisuus osallistua oppimiskeskuksen järjestämiin koulutuksiin. Oppimiskeskusverkosto saa määrärahansa Espoon opetustoimelta, mutta Innokas- oppimiskeskus on hakenut myös määrätietoisesti kehittämismäärärahoja Opetushallitukselta ja muilta tahoilta. Oppimiskeskus Innokas! on verkostoitunut varsin laajasti pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla, mutta tärkeitä yhteistyökumppaneita on muuallakin Suomessa.

Oppimiskeskus Innokkaan kouluttajina ja kehittäjinä toimivat halukkaat Koulumestarin koulun opettajat oman työnsä ohessa. Myös muita Espoon opettajia toimii Innokkaan kehittämis- ja kouluttajaryhmässä. Opettajat saavat oppimiskeskustyöstä palkkaa. Mukana olleet opettajat ovat motivoituneita opettajia kehittämään omaa työtään, koulua ja oppimiskeskuksen toimintaa. Tätä kautta myös koko työyhteisön kehittäminen on varmistettu. Riittävä määrä innostuneita opettajia! Oppimiskeskus Innokkaan koulutuksiin osallistuu aina myös koulumme omia opettajia sitä mukaan kun uutta henkilökuntaa tulee taloon.