Usean oppitunnin työskentelykokonaisuudet
Tällä sivulla on kuvattu esimerkkejä usean oppitunnin mittaisista työskentelykokonaisuuksista, joissa kaikissa on mukana digitaalisen teknologian monipuolista hyödyntämistä, pitkäjänteistä ja yhteisöllistä tiedon tuottamista sekä oppilaiden omaa vastuuta oman ja yhteisen työskentelyprosessin suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Esimerkit on koottu Opetusteknologia koulun arjessa -tutkimushankkeen osatutkimuksessa, EU-rahoitteisessa FICTUP-projektissa (Fostering ICT-Usage in Pedagogica practices) sekä suomalaisilta opettajilta osana KenGuru-materiaalin tuottamista.
Elokuva valokuvista Movie Maker –ohjelmalla
Tehdään esi- ja alkuopetuksen ryhmien kanssa oppilaiden itse ottamista valokuvista elokuva käyttäen Movie Maker -ohjelmaa. Elokuva tehdään kolmikkoryhmissä, jotka on muodostettu yli luokkarajojen, siten että yhdessä ryhmässä on esioppilas sekä ensimmäisen ja toisen vuosiluokkan oppilaat.
Ekaluokkalaisen kouluarkea blogissa
Koulupäivän tapahtumien dokumentointia N97-älypuhelimella, tiedonsiirto luokan omaan suljettuun blogiin sekä blogikirjoitusten ja kuvien kommentointi.
Ihmisen biologiaan tutustuminen tutkivan oppimisen keinoin
Koulumestarin koulussa Pirjo Mäkirannan toteuttamassa työskentelykokonaisuudessa alakoulun 5. luokan oppilaat tutustuivat ihmisen biologiaan soveltaen tutkivan oppimisen työtapaa. Opetusryhmä koostui kolmesta rinnakkaisluokasta, joita opetti samanaikaisesti kaksi opettajaa.
Ensimmäisellä tunnilla jokainen oppilas kirjasi vihkoon aikaisempia tietojaan ihmisestä. Seuraavalla tunnilla oppilaiden tehtävänä oli kehittää kysymyksiä ihmisen biologiasta. Tämä toteutettiin niin, että oppilaat jaettiin neljään ryhmään ja jokainen ryhmä ideoi kysymyksiä keskustellen keskenään OPIT-oppimisympäristön chat-työkalun välityksellä. Jokaisella oppilaalla oli käytössä kannettava tietokone. Chat-työkalun hyöty oli siinä, että ideointikeskustelusta jäi talteen listaus, josta opettaja jälkeenpäin kokosi kaikki kehitetyt kysymykset jatkotyöskentelyä varten. Samalla harjoiteltiin asiallista verkkokeskusteluun osallistumista ja nettietikettiä. Toinen opettaja kierteli chat-session aikana luokassa, toinen seurasi ryhmien keskusteluja verkosta. Tarvittaessa molemmat puuttuivat asiattomaan tai sivuraiteille ajautuneeseen keskusteluun ja ohjasivat oppilaita asialliseen työskentelyyn.
Prosessi jatkui myöhemmillä tunneilla niin, että kehitettyihin kysymyksiin etsittiin vastauksia käyttäen verkkoa tietolähteenä. Samalla käytiin opettajan johdolla läpi tiedonhaun käytäntöjä ja turvallista verkkosivujen käyttöä.
Tulevaisuuden koulun suunnittelu virtuaalisena yhteistyönä
Opettaja Janne Nissinen Koulumestarin koulusta Espoosta ja Otto Leskinen Metsokankaan koulusta Oulusta toteuttivat yhdessä alakoulun 5. luokan oppilaiden kanssa tulevaisuuden koulua käsittelevän projektin. Projektin ensimmäisellä oppitunnilla molempien luokkien oppilailla oli yhteinen aivoriihi chat-työkalulla toteutettuna tulevaisuuden koulun piirteistä. Oppilaista muodostettiin ryhmiä, joissa jokaisessa oli oppilaita kummastakin koulusta. Oppilaiden tehtävänä oli keskustella verkon välityksellä siitä, minkälaisia piirteitä on tulevaisuuden koulussa. Opettajat seurasivat työskentelyä ja ohjasivat keskusteluja tarvittaessa sekä luokassa että verkossa. Opettajan koneelta oli myös videoneuvotteluyhteys toisessa kaupungissa olevaan koululuokkaan.
Seuraavilla oppitunneilla oppilaat rakensivat ideoiden pohjalta tulevaisuuden koulun malleja paperimassasta. Videoneuvotteluyhteyden välityksellä tuotoksia esiteltiin toisen kaupungin koulun oppilaille.
Suomen sukukielten tutkimista yhteisöllisenä työskentelyprosessina
Torpparinmäen peruskoulussa Päivi Lehden toteuttamassa työskentelyprosessissa yläkoulun 9. luokan oppilaat käsittelivät muutamalla äidinkielen tunnilla suomen sukukieliä laatimalla aiheesta pareina tai pienissä ryhmissä esityksen. Kukin pari tai ryhmä valitsi oman teeman tai kysymyksen esityksensä aiheeksi. Ryhmät työstivät yhteistä tuotosta Google Docs -työkalulla käyttäen apunaan sekä Internetin tietolähteitä että kirjoja. Oppitunneilla käytössä oli kannettavia tietokoneita (jotka ovat koulun langattomassa verkossa) ja koulun käytävällä olevia työasemia, mutta ryhmät työstivät tuotoksiaan jonkin verran myös kotitehtävänä oppituntien välillä. Prosessin kuluessa ryhmät kirjoittivat ei-julkiseen, vain oppilasryhmälle näkyvään blogiin oppimispäiväkirjaa opettajan antamien ohjaavien kysymysten pohjalta. Lopuksi ryhmät laativat PowerPoint-ohjelmalla esityksen työstään, ja tätä varten he pohtivat myös hyvän PowerPoint-esityksen ominaisuuksia. Valmis esitys esitettiin muille oppilaille. Kokonaisuuteen liittyi myös arviointi, jossa sekä ryhminä että koko luokan kesken arvioitiin työskentelyä ja lopputuloksia.
Kirjaan ja kirjailijaan tutustuminen
Porolahden peruskoulussa Laura Niemen toteuttamassa opetuskokonaisuudessa 7. luokan oppilaat tutustuivat haluamaansa kirjaan ja syvensivät lukukokemusta laatimalla kirjasta erilaisia esityksiä. Työ toteutettiin äidinkielen tunneilla, ja siihen käytettiin useampi tunti. Jokainen luki ensin kirjan, ja sen jälkeen oppilaat mm. kirjoittivat kirjeen yhdelle päähenkilölle. Laajempana tehtävänä jokainen teki kirjasta esitteen. Kirjaesite tehtiin tietokoneluokassa Publisher-ohjelmalla ja työhön käytettiin 3–4 tuntia. Oppilailla oli käytössä taittopohja, johon he sijoittivat kirjoittamaansa tekstiä sekä etsivät ja muokkasivat kuvia ja sijoittivat ne esitteeseen. Tarvittaessa oppilaat hakivat verkosta lisätietoja ja kuvia esitteeseensä. Jokainen oppilas työskenteli yksin, mutta esitteestä otettiin työparilta palautetta ja kehitettiin sitä palautteen perusteella.
Kasvupaikkatekijöiden tutkiminen ja selittäminen
Tässä hankkeessa alakoulun oppilaat tutkivat pihakasveja, harjoittelevat yksinkertaisen koeasetelman rakentamista liittyen kasvien kasvupaikkatekijöihin sekä organisoivat ja jakavat tutkimuksen dokumentoinnin verkko-oppimisympäristön välityksellä. Hankkeen pedagogisesta toteutuksesta on verkossa yksityiskohtainen kirjallinen kuvaus sekä kolme lyhyttä oppitunneilla kuvattua videota.
Koululehden toimittaminen
Alakoulun oppilaat opettelevat lehdenteon periaatteita toimimalla oman koulunsa verkkolehden toimituskuntana. Hankkeen pedagogisesta toteutuksesta on verkossa yksityiskohtainen kirjallinen kuvaus sekä kolme lyhyttä oppitunneilla kuvattua videota.
Multimediasatukirja
Alakouluun soveltuva multimediasatukirja, joka sisältää tekstin lisäksi kuvaa ja ääntä. Oppilaat tekevät satukirjan tuottaen materiaalia tietokoneella. Valmiit tekstit siirretään kosketustauluohjelmaan ja sadut luetaan ääneen. Ääni tallennetaan kirjaan mukaan, jokainen ääniraita omalle sivulle. Sivuihin liitetään myös oppilaiden piirtämät satuhahmot.
Linnaprojekti
Alakoulun oppilaat tutustuvat keskiaikaan kuvataiteen, liikunnan, äidinkielen, musiikin, ympäristö- ja luonnontieteen sekä historian oppiaineissa. Projektin aikana luetaan ja kuunnellaan tarina Linnan Poika, eläydytään tarinaan ja kirjoitetaan oma tarina aiheesta sekä tehdään pienessä ryhmässä aiheesta näytelmä. Kuvaamataidossa piirretään karttakuva linnan ympäristöstä ja kuva linnasta. Yhteisenä huipentumana rakennetaan yhteinen linnan pienoismalli luokkahuoneeseen. Musiikin ja liikunnan tunneilla tanssitaan keskiaikaisia tansseja ja tutustutaan sen aikakauden musiikkiin. Teknisessä työssä taotaan naulakko. Tekstiilityössä valmistetaan nukketeatterinukkeja.
Kirjallinen kuvaus toteutuksesta
Esimerkki oppilaiden tekemästä Linna-videosta
Lähialueen kasvien tunnistaminen ja oman kasvion kokoaminen
Oman kasvion kokoaminen voidaan toteuttaa projektina läpi alakoulun sovellettuna aina kyseisen luokka-asteen opetussuunnitelmaan. Tämä voidaan täsmentää myös koulukohtaisesti. Lähtökohtana on luonnon tutkimus eli tässä tapauksessa koulun lähialueen kasvien kerääminen ja niiden tunnistaminen. Kasvion kokoaminen voidaan toteuttaa joko keräämällä kasvit tai digitoimalla kasvi sen luonnollisessa kasvuympäristössä. Muutoin projektin työvaiheet eli prosessin vaiheet ovat samat.
Uutisstudio – tuottaminen, julkaisu ja palaute
Projektin tavoitteena on valmiin uutisen tuottaminen. Projekti alkaa uutisten rakenteeseen tutustumisella. Oppilaat tuottavat pienryhmissä oman lähiseutuun liittyvän uutisen. Uutinen kuvataan luokkaan rakennetussa uutisstudiossa. Lopuksi uutiset katsotaan yhdessä, ja omaa sekä toisten tuotoksia ja prosessia arvioidaan.
Paikallishistorian jäljillä
Historian jälkiä on kaikkialla lähiympäristössämme. Näitä jälkiä on jännittävää ja mielenkiintoista oppia tarkkailemaan ja tulkitsemaan. Esimerkiksi kotikaupungin tai -kaupunginosan syntytarina on mahdollista kertoa lähiympäristön historiallisen rakennuskannan kautta. Eri aikakausilta säilyneet kirkot, kartanot, huvilat ja teollisuusrakennukset kertovat omaa tarinaansa kaupunkien syntymästä ja niiden historiallisista vaiheista. Kysymyksiin, kuten miksi kaupunki on aikoinaan syntynyt, miksi se on syntynyt juuri tietylle paikalle tai millaista elämä alueella on ollut milläkin aikakaudella, voidaan etsiä vastauksia kaupungin historiallisen rakennuskannan kautta.
Paikallishistorian jäljillä on historianopetuksen yläkoulun kurssin oheisprojekti, jossa tutkitaan historian jälkiä lähialueella ja perehdytään samalla historiantutkimuksen perusperiaatteisiin, historiallisen tiedon hankintamenetelmiin sekä historiallisen tiedon luonteeseen.
Minä ja internet
Miten opitaan "osallistuvaa vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää verkossa" (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet)? Millaisia etiikkaan, moraaliin ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä oppilaat kohtaavat verkkomaailmassa? Mitä on sananvapaus verkossa? Mitä on verkkoturvallisuus oppilaan näkökulmasta? Minä ja Internet on kuvaus tutkivan oppimisen verkkoprojektista, jonka tavoitteena on löytää vastauksia oppilaita askarruttaviin verkkomaailmaan liittyviin kysymyksiin.
GOAL = Go Outside And Learn -hanke
Projektin ideana oli mennä luokkahuoneesta ulos koulun oppituntien puitteissa ja oppia käytännönläheisesti matematiikkaa ja luonnontieteitä omia havaintoja ja tutkimuksia tehden koulun lähiympäristössä. Projektissa pyrittiin käyttämään uusia oppimisen ja opettamisen menetelmiä, jotka olisivat tehokkaita ja kiinnostavia oppilaille. Jokaisesta osahankkeesta tehtiin sekä oppilaiden että opettajien esitys, jossa kuvattiin työprosessi, tulokset, tallenteet (valokuvat) ja arviointi. Jokaisella oppitunnilla oppilas joutui ratkaisemaan ongelmia, jotka liittyivät kyseessä olevaan asiayhteyteen ja lähiympäristöön. GOAL oli tyypillinen esimerkki luovasta ongelmanratkaisusta, joka oli osa opetussuunnitelmaa ja koulun aikataulua. Kansainvälinen yhteistyö antoi mahdollisuuden ideoiden vaihtoon ja vertailuun niin opettajien kuin oppilaidenkin kesken. Hanke toteutettiin osana eTwinningiä.
Kirjallinen kuvaus toteutuksesta
Symmetria-tehtävän ohje
Esimerkki oppilastyöstä Puun korkeus -tehtävässä
Esimerkki oppilastyöstä Rappusten kulma -tehtävässä
Tietosarjakuva
Alakoulun projektissa oppilaat kiteyttävät opiskeltavan tietotekstin pääkohdat kuvateksteiksi. Tekstit kuvitetaan piirtämällä, mistä on apua varsinkin visuaalisille oppijoille. Aihe voi olla mistä oppiaineesta tahansa. Piirros skannataan ja väritetään väritetään tietokoneella. Lisätehtävät: Kuvat siirretään diaesityksekseen ja tekstikentät tehdään koneella.
Kirjallinen kuvaus toteutuksesta
Sarjakuvapohja oppilaille tulostettavaksi (.pdf)
Ohje tietosarjakuvan tekemisestä (PowerPoint-esitys)
Nimikkopuut ja vuodenajat
Alakoulun oppimisprojektin tavoitteena oli lähiympäristön muutosten havainnointi ja niiden monipuolinen käsittely lukuvuoden aikana nimikkopuun avulla. Työskentely toteutettiin kotiluokassa, ulkona ja tietokoneluokassa ja dokumentoitiin joka vaiheessa verkko-oppimisympäristöön. Työskentely rytmitettiin vuodenaikojen mukaisesti koko lukuvuodelle neljään toimintajaksoon. Jaksojen aikana tehtiin ryhmä- ja yksilötöitä kuvataiteeseen liittyen sekä verkko- ja luokkatyöskentelyä luonnontiedon ja äidinkielen taitoja painottaen. Verkko-oppimisympäristössä kokoavana hahmona toimi luokan maskottinalle, joka antoi ohjeita sekä suullisesti (äänitiedostot) että kirjallisesti.
Kirjallinen kuvaus toteutuksesta
Tutkijan muutospaperi oppilaille tulostettavaksi (.rtf)
Sähköiset välineet ja laajeneva oppimisympäristö Vesireitillä
Vesireitillä alakoulun oppilaat tutkivat projektiluontoisesti ympäristöä keskittyen opettajan, oppilaan tai molempien valitsemaan vesiteemaan. Oppilaat hyödyntävät tutkivan oppimisen periaatteita projektin aikana. Vesireitin aikana oppilaat tutkivat omaa kouluaan ja sen lähiympäristöä sekä hankkivat lisätietoa aiheesta eri asiantuntijoilta ja opettajan valitsemista vierailukohteista. Reitin varrella kerättyä aineistoa työstetään sähköisillä oppimisalustoilla. Ilmiön tutkimisen aikana kerätään aineistoa erilaisten digitaalisten laitteiden avulla. Koko prosessin ajan oppilaita kannustetaan kuvaamaan, videoimaan, haastattelemaan ja tekemään monenlaisia muistiinpanoja välineiden avulla. Oppilaita kehotetaan hyödyntämään vierailukohteen asiantuntijoita sekä ottamaan yhteyttä mahdollisiin muihin aihepiirin asiantuntijoihin. Esimerkki liittyy Teknoreitit-sivuston hyödyntämiseen.
Keväinen metsä
Keväinen metsä -projektissa alakoulun oppilaat tutustuvat koulun lähiympäristössä olevaan metsään kuuden viikon ajan. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat kuvailemaan, tutkimaan ja selittämään ympäristöön ja luontoon kuuluvia ilmiöitä sekä niissä tapahtuvia muutoksia. Projektissa käytetään tutkivaa oppimista, jossa oppiminen etenee prosessinomaisesti yksilö-, pari- ja ryhmätöitä tehden sekä luokkahuoneessa että luonnossa.
Projektin aikana oppilaat opettelevat verkko-oppimisympäristön käyttöä. Verkko-oppimisympäristössä harjoitellaan yhteistä tiedonrakentelua, verkkokeskustelua sekä tehtävien tekemistä ja tulosten dokumentoimista. Lisäksi oppilaat harjoittelevat käyttämään muutamaa internetin verkkosivua tiedonhankinnassa.
Visuaalista sanakirjamateriaalia reaaliaineisiin maahanmuuttajille
Yläkoulussa reaaliaineissa maahanmuuttajien oppimisvaikeudet ovat yleensä sidoksissa kielivaikeuksiin. Kuvasanakirjalla ja selostuksilla selkosuomeksi maahanmuuttajille ja heikoimmille oppijoille luodaan paremmat edellytykset oppia vaikeasti hallittavia termejä ja sitä kautta asiakokonaisuuksia. Tässä työssä oppilaat itse tuottavat tietoa virtuaalisanakirjaan, joka julkaistaan ja joka tulee todelliseen käyttöön. Yksittäinen oppilas ja opettaja voi osallistua hyvinkin pienellä panoksella ja vaatimattomalla tuotoksella.
Kirjallinen kuvaus toteutuksesta
Ohje sanakirjamateriaalin tuottamisesta (PowerPoint-esitys)
Verkkokurssi: Taiteen kuvista omiin kuviin
Lukion syventävä kuvataiteen Taiteen kuvista omiin kuviin -verkkokurssi soveltuu niin itsenäiseen, ryhmässä tapahtuvaan opiskeluun kuin lähiopiskelun tueksi. Kurssi on valtakunnallisen opetussuunnitelman mukainen 4. syventävä kurssi.
Kurssin sisältö:
- Kurssilla tutustutaan kuvan tarkastelun eri menetelmiin sekä länsimaisen taidehistorian pääpiirteisiin.
- Taiteen tuntemusta syvennetään itse valitun taidekuvan avulla, jota tutkitaan kuvallisesti ja sanallisesti omaan oppimiskansioon.
- Taidekuvasta valmistetaan lopuksi kuvallinen "kommentti", vapaamuotoinen teos, joka sisällöllisesti ja/tai visuaalisesti pohjautuu tutkittuun teokseen.
Verkkopedagogisena ratkaisuna kurssia voi tarjota vapaammin irti lukion tuntikiertokaaviosta ja lukujärjestyksestä.
