Yhden-kahden oppitunnin työtavat
Tähän sivuun on koottu esimerkkejä yksittäisten oppituntien mittaisista pienimuotoisista tehtävistä, joissa kuitenkin hyödynnetään digitaalista teknologiaa mielekkäällä tavalla. Esimerkit on valittu mukaan sillä perusteella, että niissä toteutuu teknologian tarkoituksenmukainen ja monipuolinen hyödyntäminen, oppilaiden osallistaminen ja aktiivisuus, yhteisöllinen työskentely, uuden tiedon luova tuottaminen ja tuotetun tiedon mielekäs hyödyntäminen, vaikka käytettävissä oleva aika on lyhyt. Esimerkit on koottu Opetusteknologia koulun arjessa -tutkimushankkeen osatutkimuksessa sekä suomalaisilta opettajilta osana KenGuru-materiaalin tuottamista.
Lelukopasta animaatioelokuvaksi
Animaation tekeminen JPGVideo-ohjelmalla, web-kameralla ja Movie Maker -ohjelmalla.
Tehdään pienryhmissä animaatiota valmiista esineistä (esim. dublo-legot, keijut tai eläimet) kuvaamalla niitä web-kameralla ja muokkaamalla kuvat elokuvamuotoon JPGVideo- ja Movie Maker -ohjelmilla.
Jaettu opettajuus – oppilas askartelun ohjaajana videoneuvottelussa
Useamman opetusryhmän yhteinen askarteluhetki videoneuvotteluyhteyden avulla.
Eskarit tutustumassa kouluun – iPod Touch oppimisen välineenä
Koulun ympäristö ja henkilöt tutuiksi yhdessä toimien. Ensimmäisen luokan oppilaat kutsuvat esioppilaat mukaan oppitunnille koulun puolelle tai esikoulun väki saa entiset vanhat esioppilaat, nykyiset ensimmäisen luokan oppilaat, vieraakseen .
Tutustuminen koulurakennukseen kamerasuunnistuksen avulla
Uudet esioppilaat saavat perehtyä koulurakennukseen ja siellä kulkemisen sääntöihin kokeneemman tutor-oppilaan avustuksella. Esioppilas–koululainen -ryhmät liikkuvat koulurakennuksessa ja kuvaavat mieluisia tai mielenkiintoisia paikkoja siellä. Jännitystä oppilaat saavat, kun ryhmät etsivät toistensa kuvaamia paikkoja.
Oppimisympäristö lapsen silmin mediavälineitä käyttäen
Koulun ympäristö tutuksi yhdessä toimien ja mediavälineitä käyttäen .
Sadutus tietokoneella
Koululainen saduttaa esioppilasta ja kirjoittaa esioppilaan kertoman sadun tietokoneella tekstinkäsittelyohjelmaa käyttäen .
Sanomalehtipaja
Esioppilas – koululainen -pienryhmät toimittavat sanomalehden, jonka sisältönä on haastatteluja .
Tutustuminen tekstinkäsittelyohjelmaan ja sanojen kirjoittaminen
Sanatason kirjoittaminen: esioppilas kirjoittaa nimensä ja muita haluamiaan sanoja koululaisen avustuksella. Esioppilas oppii avaamaan tietokoneen ja tutustuu kirjoitusohjelmaan. Koululaisen atk-taidot vahvistuvat. Kummankin oppilaan sosiaaliset taidot vahvistuvat yhteistyössä .
Tiedonhaku
Tiedonetsintä: Esioppilas ja koululainen etsivät pareina tietoa eri lähteistä (tietokirjat, Internet, kämmentietokoneet tai tablettitietokoneet ja niiden sovellukset) sovitusta aiheesta (esimerkiksi linnut) ja kokoavat tietonsa seinälehdeksi tms. Lopuksi omat tuotokset esitellään muille. Oppilaat oppivat käyttämään erilaisia tietolähteitä .
Uutislähetys videoneuvottelussa
Kaksi fyysisesti toisistaan kaukana olevaa luokkaa lähettää uutislähetyksiä toisilleen verkkokokousjärjestelmän kautta .
Vieraan kielen sanaston harjoittelua Alias-pelin tyyliin
Torpparinmäen peruskoulussa Arja Ruokasen pitämällä alakoulun 5. luokan englannin tunnilla tavoitteena oli opetella käsiteltävien tekstikappaleiden sanastoa. Tämä toteutettiin niin, että oppilaat saivat tehtävän kehittää pareittain tai kolmen hengen ryhmissä tekstikappaleen sanoista kysymyksiä, joiden avulla he sitten voisivat arvuutella luokkatovereiltaan kyseistä sanaa. Eli vastauksena kysymykseen on kyseinen sana, mutta itse sana ei saa esiintyä kysymyksessä. Jokaisesta sanasta piti kehittää kolme kysymystä, ensimmäinen on kolmen pisteen, toinen kahden pisteen ja kolmas yhden pisteen vihje.
Tehtävänannon jälkeen oppilaat siirtyivät sovituissa ryhmissä tietokoneiden ääreen ja kirjoittivat kysymyksiä tekstinkäsittelyohjelmalla valitsemansa tekstikappaleen sanoista. Lopuksi kysymykset tulostettiin ja palautettiin opettajalle seuraavalla tunnilla käytettäväksi.
Tekstinkäsittelyohjelma oli sopiva ja yksinkertainen väline kysymysten kirjoittamiselle, kehittämiselle ja tallentamiselle. Ryhmätyöskentely tarjosi kielestä keskustelemisen sekä ideoiden ja osaamisen jakamisen foorumin. Tehtävän avulla sanaston harjoittelu tapahtui ikään kuin huomaamatta, mutta edellytti haasteellista kielen käyttöä, koska piti tuottaa luovasti kysymyslauseita ja miettiä sanojen synonyymeja vieraalla kielellä. Tehtävään toi lisää mielekkyyttä se, että kysymyksiä myös käytettiin myöhemmin sanojen arvuuttelemiseen luokkatovereilta, samalla tavoin kuin leikitään sanoilla koulun ulkopuolella.
Salapoliisitarinoiden kirjoittamista jaettuina jatkokertomuksina
Eevariitta Mattilan Jakomäen peruskoulussa toteuttama yläkoulun 8. luokan äidinkielen tunti oli osa opetuskokonaisuutta, jossa tutustuttiin erilaisiin kirjallisuuden lajeihin. Tunnilla oppilaiden tehtävänä oli kirjoittaa tekstinkäsittelyllä salapoliisikertomuksia useana yhtä aikaa kirjoitettavana jatkokertomuksena niin, että kukin oppilas kirjoitti vuorollaan kuhunkin tarinaan vain pienen pätkän, ja konetta ja tarinaa vaihdettiin muutaman minuutin välein. Jokainen oppilas jatkoi kutakin tarinaa aina sovitun oman roolin näkökulmasta (poliisin, roiston tai kertojan). Roolit jaettiin tunnin alussa, minkä jälkeen jokainen oppilas aloitti yhden tarinan kirjoituksen, kunnes opettaja antoi merkin vaihtaa konetta. Tämän jälkeen oppilaat vaihtoivat keskenään koneita valintansa mukaan ja jatkoivat sillä koneella kirjoitettua tarinaa ottaen huomioon tarinan juonen ja oman roolinsa. Opettaja antoi välillä virikkeeksi jonkun tietyn sanan, jota seuraavassa tekstinpätkässä pitää käyttää. Tekstinkäsittely toimi luontevana työkaluna tekstin kirjoittamiseen ja muokkaamiseen sekä mahdollisti yhteisten tekstien jakamisen, tallentamisen ja jatkotyöstämisen. Jatkokertomusten kirjoittaminen kaikkien yhteisenä prosessina toi yhteistä vastuuta tekstien tekemiseen. Opettaja perusteli kirjoitustehtävää sillä, että oppilaissa on aina niitä, jotka eivät mielestään keksi kirjoitettavaa eivätkä pääse alkuun kirjoittamisprosessissa yksin kirjoittaessaan. Yhteisessä kirjoittamisessa huonot taidot eivät samalla tavalla ole esteenä vaan muiden teksti inspiroi huonompiakin kirjoittajia ja oma teksti on osa yhteistä kirjoitusta. Roolien määrittely auttoi oppilaita pysymään konkreettisesti tehtävässä.
Jäsennelty ilmiökokonaisuuden tarkastelu ryhmissä
Torpparinmäen peruskoulussa Antti Vesivalon toteuttamalla 8. luokan historian tunnilla aiheena olivat kylmän sodan kriisit (Afganistan, Korean sota, Kuuban kriisi ja Vietnamin sota). Tunnin aluksi opettaja piti pienen alustuksen kylmästä sodasta kosketustaululle heijastetun kaaviokuvan avulla ja kyseli oppilaiden ennakkotietoja aiheesta. Tunnin varsinaisena tehtävänä oli tarkastella ryhmätyönä yhtä neljästä kriisistä. Ensisijaisena tietolähteenä käytettiin kirjaa, mutta myös avointa verkkoa ja koulun käytössä olevaa tietosanakirjan verkkoversiota sai käyttää apuna.
Oppilaat jaettiin neljään ryhmään, joista kukin sai selvitettäväkseen yhden kriisin. Opettaja oli tallentanut koulun yhteiselle verkkoasemalle tekstinkäsittelyohjelmalla laaditun lomakkeen, jossa oli yksinkertaisessa taulukkomuodossa kriisistä kirjoitettavat asiat: osapuolet, tapahtumat ja lopputulokset. Yksi oppilas kustakin ryhmästä kävi hakemassa kannettavan tietokoneen, jonka avulla ryhmät hakivat lomakkeen verkosta, kirjoittivat vastaukset lomakkeeseen tekstinkäsittelyohjelmalla lähteitä käyttäen ja tallensivat valmiin työn takaisin verkkoon.
Kun ryhmät olivat saaneet työnsä valmiiksi, kunkin ryhmän työ heijastettiin kosketustaululle ja käytiin yhdessä läpi. Opettaja kyseli kultakin ryhmältä tarkentavia kysymyksiä sekä kommentoi ja täydensi lomakkeen tietoja ja kertoi samalla kriiseistä lisää taustatietoja. Esimerkiksi Vietnamin sotaa käsiteltäessä opettaja näytti verkosta katkelman videota, jossa käsiteltiin Vietnamin tilannetta 1960-luvulla, erityisesti köyhyyseroja kriisien syynä. Ryhmien kirjalliset työt jaettiin myöhemmin kaikille oppilaille.
Vaikka opetustilanne oli vain yhden oppitunnin mittainen, siinä käytettiin monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti hyväksi digitaalisen teknologian välineitä työskentelyprosessin toteuttamiseen ja tuotosten jakamiseen. Tehtävän toteuttaminen ryhmätyönä toi mukaan yhteisöllisen tiedontuottamisen elementtejä, vaikka aika olikin lyhyt pitkäjänteiseen yhteiseen kehittelyyn. Opettajan yksinkertainen jäsentely tarjosi sopivan rungon tehokkaaseen työskentelyyn. Tavoite monipuolisesta tietolähteiden hyödyntämisestä sopi hyvin tehtävän luonteeseen, koska oppikirja pystyy väistämättä antamaan vain melko suppean kuvan monimutkaisista ilmiöistä, tosin kunnollinen tietolähteiden hyödyntäminen olisi tarvinnut enemmän aikaa ja opettajan ohjausta. Hienoa oppitunnin toteutuksessa oli se, että siinä oli varattu aikaa tuotosten tarkasteluun yhdessä. Aikaa oli varattu myös opettajan asiantuntijakommentteihin, jotka täydensivät oppilaiden tekemää työtä. Tuotetut kuvaukset myös hyödynnettiin myöhemmin oppilaille jaettavana oppimateriaalina. Opettaja itse kommentoi oppituntiaan osuvasti toteamalla, että "jos haluaa neljä kriisiä käsitellä 60 minuutissa niin tämä on kaikkein kompaktein tapa."
Kosketustaulun käyttö autismin kirjon opetuksessa – aamupiirin toteuttaminen
Tässä esimerkissä esitellään aamupiirin toteuttaminen käyttämällä hyväksi interaktiivisen kosketustaulun Notebook-ohjelmaa. Harjoituksen avulla harjoitellaan viikonpäivän, viikonpäivän värin, kuukauden, vuodenajan, säätilan ja päivämäärän nimeämistä sekä oman nimen kirjoittamista. Harjoitus on ajateltu autismin kirjon oppilaiden opetuksen tarpeisiin, mutta se soveltuu myös muihin alku- ja erityisopetuksen tarpeisiin luokkatasosta riippumatta.
Harjoitusta voi vapaasti muokata edelleen opetuksen tarpeisiin mahdollisimman hyvin soveltuvaksi. Kirjallisen kuvauksen lopussa on linkit harjoituksen toteuttamisen pedagogiseen ohjevideoon sekä teko-ohjevideoon.
