Uskomuksellinen luonnon kokemistapa - myyttinen osallisuus
Ihmisen luontosuhde on perimmältään mytologis-uskonnollinen. Alkuperäiskulttuurien metsästäjä-keräilijöiden ja varhaisten maanviljelijöiden luontosuhde oli luonnon ehtoihin mukautuva. Se perustui yhteisön jakamaan, tasapainoa ja turvallisuutta ylläpitävään uskomusjärjestelmään. Orgaaninen maailmankuva rakentui merkityksellisten riippuvaisuussuhteiden kautta, kaikella oli sama alkuperä ja kaikki vaikutti kaikkeen. Syklisyys oli jatkuvaa hedelmällisyyden, syntymän ja kuoleman kiertoa. Sukupolvelta toiselle periytyneet ajattomat uskomukset ja tarinat selittivät maailman syntyä, lainalaisuuksia ja luonnon toimintaa. Myytit ylläpitivät yhteisön arvoja, normeja, rituaaleja ja kultteja, jotka auttoivat yksilöä selviämään elämässä ja löytämään oman paikkansa. Myytit rinnastuvat ekologiseen tietämiseen, jossa jokainen omaa ympäristöään koskevan tarvittavan toimintatiedon ja kokee olevansa osa luontoa, sekä osallistuvansa sen kiertokulkuun.
Suomalais-ugrilaisessa kansanperinteessä luonto näyttäytyi sukuyhteisönä, johon kuuluivat eläimet, esivanhemmat, henget ja vainajat. Ihminen, eläimet, luonto ja jumalat olivat lähtöisin samasta aineksesta, sidoksissa toisiinsa ja samojen lakien alaisia. Eläinhahmoisella yhteisön kantaemolla ja ihmisellä oli sama alkuperä. Maailmankuvaan kuului luonnon kokonaisuuden, sekä yksittäisten lajien että laajempien alueiden pyhittäminen. Kunnioittava kohtelu oli elämisen ehto, jolla taattiin yhteisön hyvinvointi ja ravinnon riittävyys. Luontokeskeiseltä vaikuttava asenne sisältää siten ihmiskeskeisiä pyrkimyksiä. Ihmisyhteisön tarve vakauttaa omat elinehtonsa johti luonnon hyödyntämistä ja metsästämistä säätelevän normiston syntymiseen. Metsästettäviä eläimiä kunnioitettiin, metsästysalueita rajattiin ja lajien metsästystä säädeltiin. Myytit ja uskomukset sisälsivät paljon ekologisia opetuksia, joiden rikkominen nostatti metsänhaltijoiden vihan. Haltijamyytti elollisti kunnioitettavia luonnonolioita, paikkoja ja eläimiä, jotka koettiin erityisen läheiseksi ja usein myös hyödyllisiksi. Erityisen arvostuksen kohteita olivat poikkeukselliset ja epätyypilliset luonnonilmiöt sekä erikoiset paikat, eläimet ja kasvit. Luonnon kunnioittamista motivoivat sekä uskomukselliset periaatteet, yhteisön toimivuutta säätelevät normit että luonnosta saatu hyöty, mutta myös luonnon esteettiset piirteet.
Pohdittavaksi:
- Uskomuksellinen luontosuhde antaa luonnolle elollisen olemuksen ja olentokaltaisuuden. Mitä merkitystä elollistavilla uskomuksilla on esteettisessä luontokokemuksessa? Voiko luonnon elollistaminen vähentää luonnon tuhoamista ja kestämätöntä hyödyntämistä?
- Millaisia ajatuksia uskomuksellinen luontosuhde herättää? Elääkö se meidän ajassamme? Onko sinulla luontoon, eläimiin tai paikkoihin liittyviä uskomuksia? Millaisia oletuksia tai uskomuksia liität elinympäristöösi? Mihin ne perustuvat?
- Ihmisen ja luonnon välisen suhteen ajatellaan olevan symbolinen. Mitä se tarkoittaa?
- Mitä tarkoittaa ekologinen tietäminen? Mitä tietäminen pohjimmiltaan on?
- Onko ihmisen ja eläimen alkuperä sama? Vertaa tieteen, uskontojen ja uskomusperinteen selityksiä.
- Mytologia ja myytit ovat olleet sekä alkuperäiskulttuurien, että länsimaisen taiteen innoittajina. Millaisia myyttejä aikamme taide ilmentää ja käsittelee?
Tehtäviä:
- Suomalaisen luonnon kuvaus. Sana luonto viittaa suomen kielessä ihmisen perimmäiseen olemukseen ja ominaisuuksiin. Toteuta teos, joka edustaa nykysuomalaisen perimmäistä luonnetta. Millaisia myyttisiä ominaisuuksia liitämme suomalaiseen kansanluonteeseen?
- Uskomuksellinen luontosuhde. Toteuta teos, joka ilmentää ihmisen eläimiin liittämiä uskomuksia. Pystyykö eläin lukemaan ihmisen ajatuksia tai myötäelämään tunteita? Vai onko eläin tunteeton ja vailla tietoisuutta?
- Vihtahousun metsä. Keskiajalla villi erämaa ja koskematon luonto miellettiin pahojen henkien olinpaikaksi, joka piti "puhdistaa" raivaamalla ja muokkaamalla viljelysalueeksi. Nykysuomalainen pitää enemmän hoidetusta metsästä, jossa näkyy ihmisen käden jälki, kuin luonnontilaisesta metsästä. Kuvittele, millaisia paholaisia hoitamattomassa, luonnontilaisessa metsässä voisi asua? Millainen metsä voi tuntua pelottavalta - miksi?