Paikka ja aika
Maantieteellinen paikka on fyysisen kohteen kartografinen, koordinaatein määritelty objektiivinen sijainti. Paikka sijaitsee fyysisessä todellisuudessa, mutta myös ihmisen mielessä. Paikan ominaisuudet ovat sekä havaittavia piirteitä, että tulkittavia merkityksiä. Paikka voi olla todellinen, eletty ja muistettu tai epätodellinen ja kuviteltu. Eksistentiaalinen paikka määrittyy yksilön ainutlaatuisen elämismaailman kautta. Luomme paikoista omakohtaisia mielikuvia olosuhteiden ja havaintojen, tiedon ja kokemusten sekä uskomusten ja arvostusten perusteella. Kollektiivinen paikan mielikuva muodostuu vallitsevan mielipiteen, kertomusten, tekstien ja median välityksellä. Mielikuvilla luodaan paikan tunnelma ja henki, joita selitetään myös elollistavilla ja selittämättömillä piirteillä, sekä myyttisillä merkityksillä.
Merkityksellinen paikka on osa meitä, sijainti johon kuulumme ja joka rakentaa menneisyyttämme. Kiinnitymme paikkoihin osallistumalla, elämällä ja toimimalla, juurtuen ja samaistuen. Paikat jättävät meihin jälkiä enemmän kuin me jätämme paikkoihin. Paikat eivät ole pysyviä, vaan ajallisesti kerrostuneita, katoavia, muuttuvia ja uudistuvia. Paikkasuhteemme muuttuu tilanteen mukaan. Jokainen havaitsee ja merkitsee paikan omakohtaisesti. Tietty paikka näyttäytyy ihmiselle eri tavoin muuttuvien tilanteiden ja elämänvaiheiden aikana. Muistojen paikat ovat sekä subjektiivisia että kollektiivisia. Ne voivat elää ihmisten mielissä, vaikka olisivatkin fyysisesti poissa. Paikkojen lisäksi kiinnitämme muistoja esineisiin ja kuviin, hajuihin ja tunnelmiin. Muistaminen yhdistelee omakohtaisia kokemuksia sekä yhteisiä tarinoita ja kertomuksia. Se rakentaa ja pitää yllä käsitystämme menneisyydestä, tapahtumisesta tietyssä ajassa ja paikassa. Kollektiivinen muisti siirtää yhteisiä kokemuksia, arvoja ja tietoa aikalaisten kesken sekä sukupolvelta toiselle. Pohjimmiltaan ihmisen identiteetin lähde on luonto, mutta ihmisen suhde paikkaan on nähty pitkään identiteetin keskeisenä rakentajana. Sitä muokkaavat myös monet kulttuuris-yhteiskunnalliset tekijät. Yhteiskunnan muutokset vaikuttavat ihmisten elämäntapoihin ja muuttavat identiteetin kokemusta ja rakentumista. Identiteetti voi siten perustua myös monipaikkaisuuteen, paikattomuuteen, liikkuvuuteen tai maailmankansalaisuuteen.
Pohdittavaksi:
- Millaisia merkityksiä liität luontoon ja ympäristöön? Entä taiteeseen?
- Millaisia merkityksiä yleisessä keskustelussa liitetään luontoon ja ympäristöön? Entä taiteeseen?
- Miten muistot ja merkityksellistäminen liittyvät toisiinsa?
- Millaisia merkityksiä liität paikkoihin, jotka ovat tehneet sinusta sellaisen kuin olet? Mitä erityistä näissä paikoissa on? Voiko ihmisen identiteetti rakentua monen, toisistaan poikkeavan paikan avulla? Ryhmäidentiteetit perustuvat kulttuuripiirteisiin, kansallisuuteen, alueelliseen tai paikalliseen ryhmäytymiseen tai muihin yhdistäviin tekijöihin kuten ikään, yhteisiin kokemuksiin, tavoitteisiin, arvoihin ja aatteisiin. Millaisia ryhmäidentiteettejä edustat?
- Millaisia tarinoita paikkoihin liittyy? Kerro oma tarinasi (ja kuuntele muita) silmät kiinni, jolloin näköaistimus ei häiritse kerrontaa. Luo mielikuvia, terästä aisteja. Mitkä aistimukset ovat keskeisiä? Mitä tarkoittaa näkömuisti ja kuvilla ajatteleminen? Vertaa muiden aistimusten muistia.
- Aika mielletään vuoden- ja päivänkiertoon liittyvinä ilmiöinä, ajallisena tapahtumisena tai aineellisina muutoksina. Ajallisuus on osa ihmiselämää, joka kietoutuu kollektiiviseen, historialliseen kokonaisuuteen. Miten ajallisuus ilmenee elämässäsi, ympäristössä ja luonnossa?
Tehtäviä:
- Paikka elämismaailmassani. Tee kuva kotiseudultasi, asuinympäristöstäsi, lapsuudestasi tai nykyhetkestä. Kuvaa paikka, jolla on sinulle tärkeä merkitys. Mitä kaikkea sellaista paikassa on, jonka muistat tässä ja nyt, entä sen tunnelma? Mikä paikassa on tärkeää ja arvokasta? Kuvaustapa voi olla naivistinen tai tyylitelty.
- Luonto ja aika. Toteuta maalaus tutusta näkymästä tai paikasta, jossa luonto on ottanut vallan. Kuvittele, miltä paikka näyttäisi 10, 50 tai 100 vuoden kuluttua, jos ihmisen vaikutusta ei olisi? Millaista luontoa se sisältäisi? Entä jos ihmisen vaikutus saisi aikaan hallitsemattomia seurauksia?
- Déjà-vu. Kuvaa hetki ja paikka, joka vaikuttaa ennestään tutulta ja aiemmin koetulta. Siinä on jotain salaperäistä ja surumielistä. Voiko tämä hetki olla samanlainen kuin toinen hetki joskus?
- Yksityisalue - julkinen alue. Yksityisluonteinen ympäristövalokuva, josta puuttuvat ihmiset, voivat saada katsojan tirkistelijän rooliin tai kokemaan itsensä yksityisalueelle tunkeilijaksi. Milloin tällainen tunnelma voi syntyä? Toteuta valokuvaten vastakuvapari: Julkinen ja Yksityinen alue.
- Luontoidentiteetti. Metsä liitetään kansalliseen identiteettimme, kansanluonteeseen, sisäänpäin kääntyneisyyteen, tuppisuisuuteen sekä yksinäisyyteen vetäytymiseen. Luonnon keskellä vapaudumme arjen rasitteista. Metsään voi mennä suruissaan ja murheissaan, koska se lohduttaa ja tarjoaa yhteenkuuluvaisuuden kokemuksia. Onko suhteemme metsään ehkä geeneihimme tallentunut myyttinen yhteys, joka muistuttaa olemassaolostaan? Toteuta teos, jossa metsä on turvallinen ja lohduttava. Huomioi peruspinnan muoto; jos koet metsän avarana, loppumattomana, käytä vaakasuuntaista levää ja kapeaa suorakaidetta, jos taas juhlavana, käytä kapeaa ja korkeaa suorakaidetta. Mikä vuodenaika kuvassa on? Milloin metsä on turvallinen?