Käsitetaiteeseen lukeutuva maataide laajensi kuvataiteen rajoja materiaalien ja teoksen sijoituspaikan suhteen. Ympäristöongelmien ja -herätyksen myötä syntynyt taiteenlaji pyrki alussa kantaaottavuuteen. Julkisesti nähtävissä olevat teokset sijaitsivat syrjässä ja vaikeapääsyisissä paikoissa. Minimalistinen toteutustapa tarkoitti prosessiluonteista luonnossa liikkumista, materiaalien keräilyä, asettelua ja installaatioiden kokoamista. Teoksille tyypillinen katoavaisuus perustui luonnon ehdoille, olosuhteille sekä muutoksille alistumiseen. Teosten materiaaleja ovat siten myös ulkotila, aika ja muutos. Taiteen toteuttaminen gallerioiden ja museoiden ulkopuolelle oli vastalause institutionaaliselle taidepolitiikalle, taidekaupalle ja -sijoittamiselle. Teoksen objektiluonne haluttiin hävittää. Huomio kiinnitettiin taiteen vastaanottamiseen ja merkitysten kerroksellisuuteen. Koska taide tarvitsee yleisön, yksityisluonteisen maataideprosessin julkistaminen edellytti teoksen taustatietojen ja toteutuksen dokumentointia. Dokumentointimateriaali, joka sisälsi valokuvia, karttoja, tekstejä, fragmentteja sekä veistoksellisia osia, asetettiin esille gallerioihin ja museoihin. Esillä oleva materiaali viittasi teoksen poissaolevaan luonteeseen, toteutukseen, paikkaan ja kokemukseen. Maataideteos syntyi käsitteellisesti fyysisen sijaintipaikan ja näyttelytilan välisessä vuorovaikutuksessa.
Maataidetta voi verrata alkuperäiskulttuurien taiteeseen, joiden keskiössä on ihmisen ja luonnon välinen suhde. Taide ilmentää maisemiin ja paikkoihin liittyviä merkityksiä. Prosessiluonteinen toteutus kertoo taiteilijan tavasta merkityksellistää paikka kehollisuuden ja mielellisen yhteyden kautta. Maataideteos on läsnäoloa paikassa ja maisemassa. Toiminnallinen prosessi jäljittelee rituaalia, jota täydentää minimalismista lainattu geometrinen, niukka ja persoonaton muotokieli. Vaeltaminen voi ilmentää irrallisuutta ja juurettomuutta, mutta myös vapautta ja luontoyhteyttä. Taiteilija jää taustalle, kun luonto ja sen prosessit alkavat hallita teoksen muotoutumista.