Käsitetaide
Käsitetaideteos voi olla esinekooste, installaatio, keho-, maa-, video- tai ääniteos, performanssi, kirjallinen esitys, valokuva tai muu dokumentti. Teoksen olemus voi olla materiaalinen tai tapahtumallinen. Käsitetaide ei ole esine, vaan merkityksiä synnyttävä ajatus ja idea, joka puolestaan määrää taiteen välineen. Teoksen muoto ja sisältö ovat merkityksissä, jotka perustuvat kieleen ja käsitteisiin. Sisältö on luonteeltaan moniulotteinen merkityskenttä, joten käsitetaide on lähempänä filosofiaa kuin perinteistä taidetta. Teos viittaa itsensä ulkopuolelle, jolloin katsoja osallistuu teoksen rakentamiseen. Vastaanottaminen, kokeminen ja tulkitseminen luovat teoksen. Esitystavat voivat olla visuaalisesti epäkiinnostavia, jolloin katsojan huomio saadaan kohdistettua teoksen ideaan. Huomiota voidaan suunnata myös epätavallisen kontekstin avulla. Joskus konteksti voi muodostaa teoksen materiaalin, yhteyden jossa asiat ovat tai jossa jotakin tapahtuu. Teos on tilanne, aika, paikka, tila tai ilmapiiri. Joskus varsinaiseen teokseen tai tapahtumaan viitataan erilaisten dokumenttien avulla. Käsitteelliseen päättelyyn perustuva taide kiinnittää huomiota ajattelu- ja havainnointitapoihimme, sekä tieto- ja todellisuuskäsityksiimme. Käsitetaide kyseenalaistaa perinteisiä taidekäsityksiä. Sitä kiinnostavat taiteen lähtökohdat ja ehdot, taidejärjestelmä, taiteilijan rooli sekä representaation tavat. Yksilökeskeisen taidekokemuksen sijaan välitetään kaikille yhteistä ja yleistä.
Valokuvaus liittyy käsitetaiteeseen sekä dokumentointikeinona että teoksen rakenneosana. Tällöin valokuvauksessa olennaista ei ole taiteellisuus, vaan ohjeistettu kuvaustapa, se mitä ja miten kuvataan. Prosessinomainen ja suunnitelmallinen työskentely itsessään on taideteos, taideteko. Teoksen toteutuspaikan, ajankohdan, tilanteen ja keston määritteleminen etukäteen pyrkivät heikentämään taiteilijan roolia, koska tekijän persoonalla, käsialalla tai tyylillä ei ole merkitystä. Taideteko voi perustua erilaisten mittojen, painon, massan, lukumäärän, koon, etäisyyden, liikkeen, tilavuuden, pinta-alan ja muiden matemaattisten määritelmien varaan.
Pohdittavaksi:
- Voiko kuka tahansa olla taiteilija? Mistä taiteen tekemisessä on kyse?
- Miten taiteen katsominen ja vastaanottaminen eroavat arkisten esineiden ja kuvien katselusta?
- Käsitetaideteos voi olla myös tehdasvalmisteinen ja sarjatuotettu esine. Mitä taiteeseen liittyviä käsityksiämme tällöin kyseenalaistetaan?
- Voiko kuvan avulla esittää jonkin aiheen ja sisällön ilman merkitystä?
- Etsi tietoa taiteilijoista, joiden ympärille on muodostunut henkilökultti. Voiko taiteilija tehdä työtään anonyyminä? Miten taiteilijan tunnettavuus vaikuttaa teoksen vastaanottamiseen?
Tehtäviä:
- Luonto. Toteuta teos, joka ilmentää minimalistisin keinoin yhteiskunnallis-kulttuurista luontosuhdettamme.
- Maiseman fragmentteja. Millä keinoilla maisema voidaan pilkkoa ja fragmentoida ja sitten muuttaa kokoavaksi vastaanottokokemukseksi? Ideoi taideteos fragmenttien avulla.
- Luonnonystävän hyönteiskokoelma. 1500-1700-luvuilla oli muotia kerätä kasveja, kotiloita, perhosia, hyönteisiä, fossiileja ja mineraaleja naturaliakabinetteihin. Toteuta taiteellinen hyönteiskokoelma. Käytä mielikuvitustasi ja soveltuvia välineitä ja materiaaleja. Aseta "hyönteiset" esille kuten tutkija. Nimeä näytteet siten, että teos viittaa ajallisuuteen ja katoavaisuuteen.