ELÄMÄ MAALLA JA KAUPUNGISSA
Tällä hetkellä noin puolet suomalaisista asuu Helsingin lähistöllä. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat jo nyt Suomen suurimmat kaupungit ja asukasluvut kaikissa näissä kaupungeissa kasvavat koko ajan. Kuitenkin koko Suomen asukasluku pysyy samana. Mitä tämä merkitsee? Maaseutu tyhjenee. Entiset vilkkaat kyläyhteisöt kuolevat. Kaupat ja koulut lakkautetaan. Nuoret ihmiset muuttavat taajamiin, koska kotiseudulla ei ole mitään työmahdollisuuksia. Vain vanhukset jäävät elämään kyliin. Mikä kaupungissa sitten on parempaa? Tietysti palvelut ovat lähempänä.
Koulutusmahdollisuudet ovat paremmat. Työpaikkoja on enemmän. Mahdollisuudet
vapaa-ajan harrastuksiin ovat suuremmat. Huvielämä on vilkkaampaa ja
kansainvälisempää. Liikkuminen on helpompaa.
Mutta mikä saa osan suurkaupunkilaisista muuttamaan erämaan rauhaan?
Väsyvätkö ihmiset ainaiseen hälinään ja meluun? Suomalainen on ehkä
kuitenkin perusluonteeltaan maalainen. Elämä maalla on rauhallisempaa.
Suomessa on vielä koskematonta luontoa, puhtaita vesiä ja vihreitä metsiä,
jotka ovat täynnä saastumattomia marjoja ja sieniä.
Onko myös se, että melkein kaikilla suomalaisilla on kesämökit,
alkuperäistä maaseudun kaipuuta? Mikä saa suomalaisen perheen
elämään viikkoja ilman mitään mukavuuksia? Toimivatko ihmissuhteet
maaseudulla paremmin? Onko totta, mitä englantilainen sananlasku sanoo:
"Suuri kaupunki - suuri yksinäisyys."
|