7. Maakuntia

Hämeenmaa

Historiassamme Suomessa oli maakuntia kahdeksan: Hämeenmaa, Savonmaa, Karjala, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Ahvenanmaa, Satakunta, Pohjanmaa ja lisäksi Lapinmaa, joka kuului neljään eri maahan. Topelius kertoo Maamme kirjassaan eri maakunnista. Hämeestä hän kirjoittaa näin: Suomessa ei ole parempaa palaa kuin Hämeenmaa. Sellaisia maita, kankaita ja komeita kukkuloita et tapaa koko maailmassa. Hämeenmaa on tämän maan sydän; muut ovat vain kuoria. Hämeenmaa sijaitsee sisämaassa, mutta sillä on aina ollut yhteyksiä mereen jokia pitkin. Luonto Hämeenmaassa on hyvin vaihtelevaa. On paljon metsiä, soita ja pikkujärviä. Hämeenmaassa on kolme pääaluetta: Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Päijät-Häme. Kanta-Hämeessä on tiheä asustusalue. Alue on täynnä tasaisia peltoja, jotka ovat hyvin viljavia. Se on tärkeää maatalousseutua. Tärkeä keskus on Hämeenlinnan kaupunki. Siellä on kuuluisa keskiaikainen linna. Riihimäki on toinen tärkeä keskus. Helsingin läheisyys vaikuttaa sen kehitykseen paljon. Paljon ihmisiä käy töissä Helsingissä. Pirkanmaa on Hämeenmaan pohjoisosa. Sen maisemat ovat täynnä suuria ja pieniä järviä. Järvien rannoilla on paljon peltoja ja vanhoja maalaiskyliä, mutta suurin osa maa-alasta on metsiä. Pirkanmaan keskus on Tampere. Se on kahden järven välissä. Tampere oli jo 1600-luvulla Suomen sisämaan tärkeimpiä kauppapaikkoja. Siellä on nykyään hyvin paljon tehtaita. Päijät-Häme on Lahden kaupungin ympärillä. Alueella on runsaasti teollisuutta. Kaikki kolme aluetta ovat varsin itsenäisiä ja omaleimaisia.

Pohjanmaa

Pohjanmaa on kapea, pitkä alue Pohjanlahden rannalla. Rannikot ovat hyvin matalia, mutta maa nousee vähitellen sisämaahan. Pohjanmaa on täynnä jokilaaksoja. Joet kulkevat laaksoissa, joiden välissä on metsiä. Jokilaaksoissa on ollut asutusta jo hyvin kauan. Pohjanmaa sisäosa on karua ja siellä asuu vähän ihmisiä. Etelä-Pohjanmaan suurin keskus on Vaasa. Siellä on paljon erilaista teollisuutta ja nykyään myös useita korkeakouluja ja muita oppilaitoksia. Keski-Pohjanmaan keskus on Kokkolan seutu, jossa on useita tehtaita. Rannikolla asuu paljon ruotsinkielisiä asukkaita. Suomenkielisten ja ruotsinkielisten alueiden rajat maaseudulla ovat varsin jyrkät. Rannikon teollisuuskeskuksissa väestö on muuttunut kaksikieliseksi. Pohjois-Pohjanmaan keskus on Oulu. Maisemat kautta koko Pohjanmaan ovat hyvin samanlaisia.

Savonmaa

Savo on maakunta Järvi-Suomen itäosassa. Maasto on pääasiallisesti mäkimaata. Etelä-Savosta maasto kohoaa vähitellen kun mennään pohjoiseen. Keskikorkeus on noin 100 metriä. Savo on Suomen runsasjärvisin alue, suurin järvi on Saimaa. Kasvillisuuus Savossa on karua, metsiä on hyvin paljon, 60-80 % koko maa-alasta. Etelässä tavallisin puu on mänty, pohjoisessa kuusi on tavallisempi, myös koivumetsiä on paljon. Pellot ovat pieniä ja sen takia maatalous perustuu enimmäkseen karjatalouteen. Metsätalous ja puuteollisuus ovat hyvin tärkeitä. Maakunnan keskus on Kuopion kaupunki, joka on koko Itä-Suomen keskuspaikka. Savossa on ollut harvaa asutusta jo 3300-2800 ennen ajan laskua, mutta varsinainen asutus alkoi rautakaudella. 1300- luvulla Savonmaa erosi Novgorodista ja se liitettiin Ruotsiin ja asukkaista muodostui varsinainen savolaisten heimo. Savolaiset alkoivat siirtyä jokia ja järviä pitkin eri osiin Suomea. 1400-luvulla he siirtyivät jopa Skandinaviaan ja Inkerinmaalle. 1800-luvulla Venäjän kauppa oli tärkeää maakunnalle, ja yhteydet muuhun Suomeen paranivat kun rakennettiin Saimaan kanava ja rautatie. Väestön kasvu oli hyvin voimakasta.