Ruotsi - Kurssi 5: Elinympäristömme

5: Elinympäristömme

Viimeisen pakollisen kurssin aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys ja hyvinvointi”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Tavoitteena on harjoitella ymmärtävän lukemisen strategioita ja hioa kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

Kuva: Satu Pessi

Lukion päättävän opiskelijan B-ruotsin keskimääräinen taitotasotavoite ruotsin kielessä on alla olevan taulukon mukainen:

Kielitaidon osa-alue Taito-taso Taitotasokuvaus
Kuullun ymmärtäminen B1.2 Ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja melko yleisiin aiheisiin jonkin verran vaativissa yhteyksissä (epäsuora tiedustelu, työkeskustelut, ennakoitavissa olevat puhelinviestit).
Ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat ympärillään käytävästä laajemmasta muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta.
Ymmärtäminen edellyttää yleiskieltä tai melko tuttua aksenttia sekä satunnaisia toistoja ja uudelleenmuotoiluja. Nopea syntyperäisten välinen keskustelu ja vieraiden aiheiden tuntemattomat yksityiskohdat tuottavat vaikeuksia.
Puhuminen B1.1 Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia.
Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa esiintyy taukoja ja epäröintiä.
Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy jonkin verran.
Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita.
Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä.
Luetun ymmärtäminen B1.2 Pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista aiheista (lehtiartikkelit, esitteet, käyttöohjeet, yksinkertainen kaunokirjallisuus) ja selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teksteistä käytännönläheisissä ja itselleen tärkeissä tilanteissa.
Pystyy etsimään ja yhdistelemään tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä suorittaakseen jonkin tehtävän.
Pitkien tekstien jotkin yksityiskohdat ja sävyt saattavat jäädä epäselviksi
Kirjoittaminen B1.1 Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista.
Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa.
Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja.
Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia.

Tavoitteena on myös, että aikuisopiskelija

  • osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla
  • osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin
  • tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana
  • osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.

(Opetushallitus, Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2004)

Tässä etälukion kurssissa keskitytään pääasiassa luetun ja kuullun ymmärtämisen harjoitteluun, mutta mukana on myös muutamia sanaston ja kielioppirakenteiden harjoituksia. Kirjoittamistaitoja kehitetään tässä vaiheessa luontevimmin opettajan ohjauksessa.

Tehtävät eivät ole vaikeusjärjestyksessä, joten opiskelija voi valita tehtäviä oman kiinnostuksensa mukaan. Kuuntelutehtävissä ei kannata kovin nopeasti turvautua käsikirjoitukseen: kuullun ymmärtäminen kehittyy vain kuuntelemalla. Ymmärtämistehtävissä on syytä kiinnittää huomiota siihen, haetaanko kysymykseen yleisluontoista vain yksityiskohtia luettelevaa vastausta. Sanasto- ja rakennetehtävät suositellaan tehtäväksi niin moneen kertaan, että lopputulos on täysin oikein.

Antoisia opiskeluhetkiä!

Kielitaidon osa-alue Otsikko Tehtävätyyppi
Luetun ymmärtäminen 1.1 Är vindkraften en realitet i Finland? MV
1.2 Jag som konsument MV
1.3 Stad eller land – du väljer AVO
1.4 Intel vill ha ett chip i din hjärna redan om tio år AVO
1.5 Lär dig relationens byggstenar AVO
1.6 Så får du jobb direkt efter examen AVO
1.7 Så här bygger du upp ett bra CV AVO
1.8 Om nanoteknik AVO
1.9 Webben – ett sätt att hålla kontakt AVO
Kuullun ymmärtäminen 2.1 Kvinnan i konsten O/V
2.2 Powergå eller stavgå – alternativ? MV
2.3 Unga svenskar och Internet MV
2.4 På jobb i sommar AVO
2.5 Ett nyttigt mellanår AVO
2.6 Pappersägg AVO
2.7 Genomskinlig guldfisk skapad AVO
2.8 Panik efter aprilskämt om ufo AVO
2.9 Vitlök hetast på börsen i Kina AVO
2.10 Sms har inte ätit upp julkorten AVO
2.11 Vi sorterar – men inte plast AVO
2.12 Från folktro till folknöje AVO
2.13 Trafikkaos runt om i Europa AVO
Sananmuodostus 3.1 Nya ord Yhdistelytehtävä
3.2 Känner du igen följande ord? ei ratkaisuja
Rakennetehtävät 4.1 Partisiipin preesens AVO
4.2 Partisiipin perfekti AVO
4.3 s-, vara- ja bli-passiivi AVO
Så här säger du 5.1 Hur gratulerar du? AVO
5.2 När man hälsar AVO
5.3 Fråga hur någon mår AVO
5.4 Att säga adjö AVO
5.5 Att tacka AVO
5.6 Att tilltala en publik AVO
5.7 Att tilltala bekanta AVO
5.8 Att tilltala obekanta AVO
 RUOTSI
Kurssin etusivu
Luetun ymmärtäminen
Kuullun ymmärtäminen
Sananmuodostus
Rakennetehtävät
Så här säger du
OpetushallitusEt?lukio K?ytt?ehdotOhjeet