Ohjeet

Mikä e-oppimateriaali?

Lukiodiplomiaineiden e-oppimateriaalin tavoitteena on parantaa lukiodiplomin suorittamisen edellytyksiä lukioissa.

Tämä e-oppimateriaali on tarkoitettu kotitalouden, käsityön, median, tanssin ja teatterin opiskelun tueksi lukioissa, joissa näiden aineiden opiskelu on opetussuunnitelman mukaan mahdollista.

Ohjeet

Opettajalle

Lukiodiplomiaineiden e-materiaalia voidaan käyttää kotitalouden, käsityön, median, tanssin tai teatterin lukio-opinnoissa koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassaan päättämällä tavalla. Lukiodiplomiaineiden e-oppimateriaalin suunnittelun lähtökohtana ovat olleet yhden lukiokurssin laajuiset opinnot. Lukiossa opetusta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Lukion opettaja tai opiskelija voi hyödyntää tätä verkkomateriaalia näiden aineiden lähiopetuksessa, etäopiskelussa tai itsenäisessä opiskelussa. Tämän e-oppimateriaalin mukaisen kurssisuorituksen sisällyttäminen opiskelijan lukio-opintoihin edellyttää, että kyseisen kurssin opiskelu on lukion opetussuunnitelman mukaan mahdollista. Tämän sivuston e-oppimateriaalia voidaan vapaasti käyttää tai soveltaa myös muussa opetuksessa.

E-oppimateriaaliin perustuva tai sitä hyödyntävä lukiokurssi

Opetussuunnitelman tulee sisältää kaikkien kurssien kuvaukset. Myös soveltavien kurssien tavoitteet ja sisällöt pitää määritellä opetussuunnitelmassa. Mikäli lukio järjestää vieraskielistä opetusta, etäopetusta tai mahdollisuuden suorittaa lukiodiplomeita, se tulee määritellä opetussuunnitelmassa. (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, 1.2 Opetussuunnitelman sisältö)

Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna, itsenäisenä opiskeluna ja vieraskielisenä. Siitä päätetään opetussuunnitelmassa. (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, 3.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät).

Itsenäisen opiskelun periaatteet

Lukion opetussuunnitelman tulee sisältää itsenäisen opiskelun periaatteet (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, 1.2 Opetussuunnitelman sisältö).

Oppimisen arviointi lukiokoulutuksessa

Opiskelijan oppimisen arvioinnista säädetään lukiolaissa (629/1998) ja lukioasetuksessa (810/1998). Lukion opetussuunnitelman perusteiden arviointia koskevia määräyksiä täsmennetään lukion opetussuunnitelmassa (Luku 6 Opiskelijan oppimisen arviointi). Lukion opetussuunnitelman tulee perusteiden mukaisesti sisältää opiskelijan oppimisen arviointi -osan.

Arvioinnin tavoitteet lukiokoulutuksessa

"Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti." (Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 mom)

Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti opiskelijan arvioinnin tulee antaa palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista lukio-opiskelun aikana. Palautteella kannustetaan ja ohjataan opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteiden asettamiseen ja työskentelytapojen tarkentamiseen.

Kurssisuorituksen arvioinnista, oppiaineen oppimäärän arvioinnista, lukion oppimäärän suorituksesta sekä todistuksista ja niihin merkittävistä tiedoista määrätään lukion opetussuunnitelman perusteiden luvussa 6 Opiskelijan oppimisen arviointi. Näitä määräyksiä täsmennetään lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan laaditussa oppilaitoksen omassa opetussuunnitelmassa.

Arviointi käytettäessä e-oppimateriaalia lukio-opinnoissa

E-oppimateriaaliin perustuvan tai sitä hyödyntävän lukion kurssin arvioinnista vastaa suorituksen mahdollistava lukio. Kurssin suoritustavasta riippumatta opiskelijalla on oikeus kurssin alkaessa saada tietoa kurssin tavoitteista ja arviointiperusteista. Lukiodiplomiaineiden e-oppimateriaaliin perustuvan tai sitä hyödyntävän kurssin arvioinnin perusteet päätetään ja kuvataan oppilaitoksen opetussuunnitelmassa. Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, myös opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja.

Ohjeet

Opiskelijalle

Lukiodiplomiaineiden e-oppimateriaalin avulla voit opiskella kotitalouden, käsityön, median, tanssin tai teatterin lukiokurssin edellyttäen, että

• Kyseistä oppiainetta voi opiskella lukiossa koulutuksen järjestäjän laatiman ja hyväksymän opetussuunnitelman mukaan.
• Lukion opetussuunnitelma sisältää valitsemasi oppiaineen e-oppimateriaalia vastaavan lukion kurssin

Kurssin järjestämismuoto

Kurssin järjestämismuodosta päätetään lukion opetussuunnitelmassa. Osa lukio-opiskelusta voidaan järjestää myös itsenäisenä opiskeluna tai etäopiskeluna.

Kurssin itsenäinen suorittaminen

Mikäli aiot suorittaa kurssin itsenäisesti ja se on lukiossasi mahdollista, selvitä opettajalta ja opetussuunnitelmasta, mitkä ovat kurssin itsenäisen suorittamisen periaatteet lukiossasi. Suorittaessasi kurssin itsenäisesti noudata lukiosta saamiasi ohjeita. Voit mahdollisesti saada myös muuta kurssin itsenäiseen suorittamiseen liittyvää materiaalia opettajaltasi. Valitsemasi kurssin laajuus on noin 38 tuntia. Tutustu ensin kurssin suoritusohjeisiin ja materiaaliin kokonaisuutena. Valitse tehtävät, jotka aiot suorittaa. Suunnittele ja laadi itsenäisen opiskelusi tueksi työ- ja ajankäyttösuunnitelma. On myös suositeltavaa pitää kurssia suoritettaessa oppimispäiväkirjaa, johon voidaan kirjata mm. opiskelun ja tehtävien tavoitteita, tehtyjä valintoja ja itsearviointia.

Kurssin arviointi

E-oppimateriaaliin perustuvan tai sitä hyödyntävän lukion kurssin arvioinnista vastaa suorituksen mahdollistava lukio. Suoritustavasta riippumatta sinulla on oikeus kurssin alkaessa saada tietoa kurssin tavoitteista ja arviointiperusteista. Mahdollisen kurssin arvioinnin perusteet päätetään ja kuvataan lukion opetussuunnitelmassa. Opiskelemasi kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, myös opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja.

Lukiodiplomi

Mikä on lukiodiplomi?

Opetushallituksen kehittämällä lukiodiplomilla lukion opiskelija voi antaa erityisen näytön osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan taito- ja taideaineissa. Lukiodiplomit täydentävät muiden lukio- opintoihin liittyvien erillisten näyttöjen tavoin lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista.

Opetushallitus on vahvistanut valtakunnalliset lukiodiplomin suorittamisen ehdot, arviointikriteerit ja todistuksen muodon. Osassa lukiodiplomeista tehtävät vaihtuvat vuosittain, ja ne julkaistaan näillä sivuilla loppukeväästä. Lukiodiplomin suorittamisen järjestäminen on lukiolle vapaaehtoista. Lukiodiplomit voivat kuulua lukion opetussuunnitelmassa soveltaviin kursseihin.

Valtakunnallisten ohjeiden noudattamisesta vastaa lukio. Kunkin lukiodiplomin ohjeistus koostuu kaikille lukiodiplomeille yhteisestä yleisestä suoritusohjeesta, ainekohtaisista ohjeista sekä lukiodiplomitodistuksen merkintäohjeista. Lukion tulee määritellä opetussuunnitelmassaan, mitä lukiodiplomeja koulussa voi suorittaa. Lukion soveltavana kurssina suoritettava lukiodiplomikurssi merkitään lukion päättötodistukseen koulun opetussuunnitelman määrittelemällä tavalla.

Lukiodiplomitodistuksen suoritetusta lukiodiplomista antaa lukio. Lukiodiplomitodistus on lukion päättötodistuksen liite. Lukion soveltavana kurssina suoritettava lukiodiplomikurssi merkitään lukion päättötodistukseen koulun opetussuunnitelman määrittelemällä tavalla. Koska eri lukioissa suoritettujen lukiodiplomien tulee olla keskenään vertailukelpoisia, käytetään yhtenäistä lukiodiplomin todistuspohjaa. Lukiodiplomitodistus on lukion päättötodistuksen liite. Näin opiskelija voi saada todistuksen suoritetusta lukiodiplomista suoritettuaan lukion koko oppimäärän.

Lisätietoja lukiodiplomista Opetushallituksen Edu.fi -sivuilla:
Lukiodiplomit
Taustatietoa lukiodiplomista

Lukiodiplomi

Lukiodiplomin suorittamisen ohjeet

Kotitalouden lukiodiplomi
Kuvataiteen lukiodiplomi
Käsityön lukiodiplomi
Liikunnan lukiodiplomi
Median lukiodiplomi
Musiikin lukiodiplomi
Tanssin lukiodiplomi
Teatterin lukiodiplomi
Lukion opetussuunnitelman perusteet

Opiskelumenetelmät

Verkko-opiskelu

Verkko-opiskelu on tietoverkkojen avulla tapahtuvaa opiskelua. Verkko-opinnot ovat yleensä rakennettu verkkopohjaiseen oppimisympäristöön tai www-sivustoksi. Verkko-opiskelu on tiettyyn aikaan ja paikkaan sitoutumaton joustava opiskelumuoto, ja se soveltuu erinomaisesti itsenäiseen opiskeluun tai yhteisölliseen opiskeluun.

Verkko-opiskelu edellyttää medialukutaitoa, johon kuuluu mm. erilaisten media-aineistojen hankinnan, tuottamisen, kriittisen lukemisen ja ymmärtämisen valmiudet. Verkko-opinnoissa tarvitaan luonnollisesti myös tieto- ja viestintätekniikan peruskäyttötaitoja sekä lähdekriittisiä taitoja aineistojen luotettavuuden arviointiin.

Verkkotyöskentely voi olla osa lähiopetusta tai opiskelu voi tapahtua myös osaksi tai kokonaan verkossa. Verkko-oppimisympäristöissä on tyypillisesti keskustelu-, tehtävä-, oppimateriaali-, ryhmätyöalueita sekä linkkejä oppimisympäristön ulkopuolisiin verkkolähteisiin.

Opetushallituksen Edu.fi -verkkopalvelun TVT opetuksessa -sivustolta löytyy hyödyllistä tietoa mm. tiedonhausta, lähdekritiikistä, tekijäoikeuksista ja sosiaalisen median opetuskäytöstä. Etälukion sivuilla on aineisto Vinkkejä verkko-opiskeluun, jossa kuvataan mitä verkko-opiskelu edellyttää ja miten verkossa opiskellaan.

Tiedonhankintataitojen portaali johdattaa opettajia kouluttautumaan nykyaikaiseen ja kriittisen tiedonhankintaan. (Aineiston tuottaja: Helsingin kaupungin opetusvirasto) Portaalin tarkoituksena on kehittää opettajan omaa osaamista ja näiden taitojen integroimista omaan opetustyöhön.

Lisää ohjeita ja tietoa esimerkiksi lähteiden käytöstä on runsaasti avoimessa verkossa mm. monien oppilaitosten sivuilla.

Opiskelumenetelmät

Prosessikirjoittaminen

Prosessikirjoittaminen tarkoittaa kirjoittamista luonnollisen kirjoittamisprosessin eri vaiheita tietoisesti hyödyntäen. Kirjoittamista tarkastellaan tekemisen eli prosessin eikä niinkään lopputuloksen näkökulmasta.

Teksti kehittyy kirjoittamisen aikana vaiheittain. Keskeistä on, että kirjoittaja saa tai hankkii palautetta kirjoittamisen eri vaiheissa. Hän hyödyntää saamaansa palautetta eli muuttaa ja kehittelee tekstiään palautteen pohjalta, oman harkintansa mukaan. Palautteen antaminen ja käsitteleminen otetaan aktiivisesti huomioon myös kirjoittamisen järjestelyissä. Palautteen antajina voi toimia esim. vertaisryhmä tai ohjaaja. Palaute ei ole vain korjaavaa palautetta, vaan pikemminkin se on kysymyksiä tai erityisen hyvien tai vahvojen kohtien merkitsemistä.

Kirjoitusprosessi noudattelee luovan työn prosessia. Prosessin vaiheita ovat alkuideointi, aineiston koonti, eri versioiden tuottaminen, hionta ja viimeistely sekä julkistaminen/julkaiseminen. Palautetta voi hankkia/saada prosessin kaikissa vaiheissa, mutta tärkeää on, että sitä saadaan nimenomaan prosessin kuluessa eikä vasta sen loputtua, jolloin sitä ei enää pysty hyödyntämään tuotoksessaan.

Vaikka prosessikirjoittaminen ei olekaan sidoksissa käytettyyn tekniikkaan, tietotekniikasta on siinä suuri apu käsin kirjoittamiseen verrattuna. Tekstinkäsittelyohjelmat, mielle- ja käsitekartta- ja ideointityökalut, jäsentelyohjelmat, oikolukuohjelmat, taitto- ja julkaisuohjelmat ovat hyödyllisiä prosessin eri vaiheissa. Elektronisten sanakirjojen käyttö samoin kuin tietojen hankkiminen ja tarkistaminen uuden tieto- ja viestintätekniikan avulla kuuluu nykyaikaiseen prosessikirjoittamiseen.

Prosessikirjoittaminen helpottaa kirjoittamisen aloittamista, antaa välitavoitteita, auttaa kehittymään oman tekstinsä tarkastelijaksi, auttaa keskittymään sisältöön, sillä kielen hionnan aika on varsta kirjoitusprosessin loppuvaiheessa.

Kirjallisuutta
Linna, Helena: Kirjoittamisen suuri seikkailu: Prosessikirjoittaminen. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1994 (2. painos 2000). ISBN 951-0-20027-1.
Linnakylä, Pirjo & Mattinen, Eija & Olkinuora, Asta: Prosessikirjoittamisen opas. Helsinki: Otava, 1988 (3. painos 1992). ISBN 951-1-09618-4.
Mattinen, Eija: Prosessikirjoittaminen: Tee kirjoittamisesta seikkailu. Helsinki: Hallinnon kehittämiskeskus: Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1323-7.

Dokumenttien jako ja prosessikirjoittaminen verkossa: esimerkiksi Google Docs
Sosiaalisten verkostojen alustoja: esimerkiksi Facebook, LinkedIn, Ning, Elgg
Wikialustoja: esimerkiksi MediaWiki, Wikispaces, PmWiki

Opiskelumenetelmät

Portfoliotyökalu

Oppimisessa portfolion luonne vaihtelee sen mukaan mihin tarkoitukseen tai minkä oppiaineen opetuksessa sitä hyödynnetään. Tiivistetysti portfolio on oppimisen ja sen arvioinnin väline.

Portfoliolla voidaan tarkoittaa työkansiota, johon oppija on kerännyt kaikki luonnokset, suunnittelun eri vaiheiden dokumentoinnin ja lopulliset tulokset (esitys, teos, tuote). Dokumentoinnin muotoja voivat olla esimerkiksi nauhoitukset, erilaiset kuva-aineistot, kuvalliset muistiinmerkinnät kuten valokuvat, videot, piirrokset, kartat, pienoismallit ja maalaukset. Yksi portfolion käyttötapa on myös koota siihen edustavimmat työnsä, jotka voi esitellä työhaastattelussa tai opiskelupaikkaa haettaessa.

Taide- ja taitoaineiden opetuksessa käytettävällä prosessiportfoliolla tarkoitetaan kansiota, johon tekijä valitsee aineistostaan oppimisprosessia havainnollistavia sekä itselleen merkityksellisiä osioita. Prosessiportfolion tukena käytetään usein oppimispäiväkirjaa. Olennaista on, että oppija liittää prosessiportfolioonsa työskentelyn kuvausta, omaa pohdintaa ja itsearviointia. Prosessiportfolio on siten pedagogisesti monipuolisempi oppimisen työkalu kuin mitä esimerkiksi pelkkä työkansio on.

Portfolioarviointi on aktiivinen, pitkäkestoinen ja ennen kaikkea oppijalähtöinen prosessi. Se avaa oppimiskokemuksia ja oppimisen moninaisuutta kattavammin kuin perinteiset ulkopuoliset oppimistulosten arviointitavat. Portfolio liitetään läheisesti myös autenttisen arvioinnin käsitteeseen. Autenttisessa arvioinnissa yhdistyvät oppiminen, sen arviointi ja oppijan elämismaailma. Portfolioarvioinnissa painotetaan oppijan vahvuuksia, itse asetettuja tavoitteita, oppimisen merkityksellisyyttä ja arvoa oppijalle, oman oppimisen ohjaamisen taitoja sekä itsearvioinnin ja kriittisen ajattelun kehittämistä. Portfolioarviointi -käsitteestä käytetään Suomessa myös vastinetta salkkuarviointi.

Oman oppimisen ja työskentelyprosessin seuranta on olennainen osa oppimistapahtumaa taide- ja taitoaineissa. Oppimista dokumentoidaan ja arvioidaan eri tavoin jokaisessa lukiodiplomiaineessa oppimiselle asetetuista tavoitteista ja valituista menetelmistä riippuen. Portfoliotyökalu on hyvä vaihtoehto oppimistapahtuman näkyväksi tekemiselle itselle ja muille. Portfolio on myös osa taide- ja taitoaineissa suoritettavaa lukiodiplomia.

Linkkejä portfolion opetuskäyttöä esitteleville verkkosivuille:

Mikä on portfolio? -aineisto (Opetushallitus)

Edu.fi -opettajan verkkopalvelussa portfolion käytöstä kuvataideopetuksessa (Opetushallitus)
Kuvataide / perusopetus
Kuvataide / lukio

Portfolio käsityön opetuksessa (Savonlinnan opettajankoulutuslaitos 2008)

Portfolio-opas eri kouluasteille (Jyväskylän yliopisto)

Mikä on portfolio? (Helsingin yliopiston Sosiaalipsykologian laitoksen opas)

Portfolio-ohje (Oulun seudun ammattikorkeakoulu)

Kaksivaiheisen portfolion koostaminen yliopiston täydennyskoulutuksessa (TieVie)

Portfolio oppimisen ja kasvun välineenä (Anneli Niikko, Joensuun opettajankoulutuslaitos)

Opiskelumenetelmät

Tutkiva oppiminen

Tutkivaa oppimista pidetään nykyisin yhtenä tehokkaimmista opiskelutavoista. Siinä opiskelija ohjaa omaa oppimistaan asettamalla ja rajaamalla itse tutkittavan ongelman, rakentamalla asioista omia käsityksiään ja etsimällä uutta syventävää tietoa. Puhutaankin tutkivan oppimisen mallista, jossa tavoitteena on saada syvällinen ymmärrys opiskeltavasta asiasta. Tutkivassa oppimisessa opiskelija toimii kuten asiantuntija etsiessään uutta tietoa. Tärkeää on tiedon laatu, ei niinkään tiedon määrä. Tieto ei saisi olla pinnallista, vaan tietoa on pystyttävä myös soveltamaan uusissa tilanteissa.

Tutkiva oppiminen sopii hyvin kouluopetukseen. Tällöin opiskelija on tutkija, joka etsii oppimisprosessissa ratkaisua ja selitysmallia jollekin ilmiökokonaisuudelle. Tärkeintä on, että opiskelija ottaa itse asioista selvää, tarkastelee tietoa kriittisesti ja ratkaisee yhteisöllisesti ongelmia. Tutkivaan oppimiseen liittyy jaettu asiantuntijuus. Tutkimusongelmat asetetaan mieluiten pienissä ryhmissä yhdessä keskustellen ja myös tiedon rakentamisprosessi on yhteisöllinen. Tiedon luomisprosessit ovatkin tulevaisuudessa entistä yhteisöllisempiä. Olennaista onkin silloin se mitä tiedämme yhdessä toisten kanssa.

Tiedon yhteisöllisen jakamisen tukena voidaan käyttää verkkopohjaisia oppimisympäristöjä. Ne mahdollistavat opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen ja antavat tukea tiedon luomiselle, etsimiselle, jakamiselle sekä esittämiselle. Verkkotyöskentelyyn voivat osallistua myös muut koulun ulkopuoliset asiantuntijat. Opiskelijat voidaan ohjata työskentelemään tieteellisen tutkimusryhmän tapaan.

Eräs tutkivan oppimisen sovellus on niin kutsuttu ongelmalähtöinen oppiminen (problem based learning, PBL). Se perustuu todellisen elämän ongelmaan, jota opiskelijat lähtevät opettajan tukemana ratkomaan. Opettajan tehtävänä on toimia ennen kaikkea tutorina, oppimisen ohjaajana ja tukijana sekä työskentelyn laadunvarmistajana. Tiedonhankinta tapahtuu itsenäisesti ja luennointia käytetään mahdollisimman vähän. Opiskelijoilla on aktiivinen rooli omassa oppimisessaan.

Kuvassa esitetty prosessimalli tutkivan oppimisen osatekijöistä ja vaiheista konkretisoi tutkivan oppimisen toteuttamista. Mallin mukaan tietoja ei omaksuta valmiina opettajalta tai oppikirjasta vaan oppimisyhteisön toiminnassa jäljitellään asiantuntijaorganisaatioille tyypillisiä tiedonrakentamisen käytäntöjä.

Tutkiva oppiminen tarkoittaa opetuksen organisoimista siten, että oppiminen tähtää ymmärtämiseen ja ilmiöiden selittämiseen. Tutkiva oppiminen edellyttää sellaista opetuksen uudistamista, jonka avulla voidaan tukea opiskelijoiden menestymistä tulevaisuuden työelämässä ja yhteiskunnassa. Tällöin tärkeitä ovat erityisesti yhteisöllisyys ja opiskelijoiden vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Opiskelijoita ohjataan käyttämään toisiaan tiedonlähteinä, ajatusten testaajina ja ajattelumallien välittäjänä. Tutkivan oppimisen keskeisenä tavoitteena onkin jakaa tutkimusprosessi ja kaikki sen osavaiheet oppimisyhteisön jäsenten kesken.

Opetusneuvos Lea Houtsonen, Opetushallitus

Kirjallisuutta

Hakkarainen, Kai & Lipponen, Lasse & Ilomäki, Liisa & Järvelä, Sanna & Lakkala, Minna & Muukkonen, Hanni & Rahikainen, Marjaana & Erno Lehtinen: Tieto- ja viestintätekniikka tutkivan oppimisen välineenä. Multiprint 1999. ISBN 951-718-223-6: http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/julkaisut/tvt_tutkivan_oppimisen_valineena.pdf Hakkarainen, Kai & Lonka, Kirsti & Lipponen, Lasse: Tutkiva oppiminen – Älykään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. WSOY, 1999 (1. painos). ISBN951-0-23140-1 Seitamaa-Hakkarainen, Pirita & Hakkarainen, Kai: Tutkiva oppiminen: http://mlab.uiah.fi/polut/Yhteisollinen/teoria_tutkiva_oppiminen.html Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL). Taikopeda – Taidekorkeakoulupedagogiikka. Oppaita opettamiseen: http://www.taikopeda.fi/oppaitaopettamiseen/oppiminen/ongelmalahtoinen_oppiminen.html

Verkkolinkkejä:

http://www.tutkiva.edu.hel.fi/osatekijat.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkiva_oppiminen

Muualla verkossa

Pedagoginen materiaali

Konstit -hankkeen sivut:

Konstit
Konstit lukiodiplomi

Muualla verkossa

Lukioiden sivut

Kuvataiteen lukiodiplomit verkossa
Käsityön lukiodiplomit verkossa

Muualla verkossa

Blogit

Kuvataiteen ja käsityön lukiodiplomit
Muuttuva mediaympäristö ja koulu

Muualla verkossa

Kirjallisuutta

Taide ja taito – kiinni elämässä!
http://www.oph.fi/julkaisut/2009/taide_ja_taito

Tekijät

Kotitalous:
Ville-Pekka Pulkkinen
Anneli Rantamäki
Käsityö:
Minna Lindqvist
Nina Kivimäki
Media:
Suvi Tuominen
Sirkku Kotilainen
Tanssi:
Anna-Maria Vairio
Teatteri:
Pirjo Vaittinen
Opetushallituksen työryhmä:
Mikko Hartikainen, Heljä Järnefelt, Eija Kauppinen, Marjaana Manninen, Kristina Kaihari, Pirjo Sinko ja Jukka Tulivuori
Tekninen toteutus:
Mobirox Oy

Käyttöehdot

Yleistä

Lukiodiplomiaineiden e-oppimateriaali on Opetushallituksen ylläpitämä ja käytettävissä osana Opetushallituksen verkkopalveluja osoitteessa http://www.oph.fi/e-oppimateriaali. Nämä käyttöehdot sisältävät veloituksettomien, mutta tekijänoikeudella suojattujen verkkomateriaalien käyttöä koskevat ehdot. Palveluntuottajalla tarkoitetaan jäljempänä lukiodiplomiaineiden e-oppimateriaalisivujen hallinnoinnista vastaavaa Opetushallitusta. Verkkomateriaalien käyttäjän tulee verkkomateriaaleja käyttäessään noudattaa verkkomateriaalien käyttöä koskevia ehtoja ja tekijänoikeuslakia (404/1961) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Lukiodiplomiaineiden e-oppimateriaalin käyttö ja tekijänoikeudet
Verkkomateriaalit on tarkoitettu:
1) opetustoimintakäyttöön; tai
2) käyttäjän henkilökohtaiseen käyttöön.

Opetustoiminnassa lukiodiplomiaineiden e-oppimateriaalia saa käyttää opettaja ja opetukseen osallistuvat opiskelijat.

Käyttäjällä on lupa tallentaa Lukiodiplomiaineiden e-oppimateriaalin aineistoa tietokoneelleen tai tulostaa aineistoa vain opetustoiminnan yhteydessä tai yksityistä käyttöä varten. Aineistoa on lupa näyttää tai esittää julkisesti tai muulla tavoin saattaa yleisön saataviin vain opetustoiminnan yhteydessä. Aineiston kopiointi ja käyttö muuhun tarkoitukseen ja muissa kuin tämän sopimuksen sallimissa käyttöyhteyksissä sekä aineiston luovuttaminen kolmannelle osapuolelle on tekijänoikeuslain nojalla kielletty. Aineistoon sisältyvistä teosten osista saa kuitenkin ottaa lainauksia tekijänoikeuslain sallimalla tavalla. Aineistoa lainattaessa on lähde, Lukiodiplomiaineiden e-oppimateriaali (Opetushallitus), mainittava.

Käyttäjän vastuu

Käyttäjä vastaa kaikesta näiden ehtojen, lainsäädännön, viranomaismääräysten tai hyvän tavan vastaisesta palvelun käytöstä Palveluntuottajalle tai kolmannelle osapuolelle aiheutuneesta vahingosta täysimääräisesti. Joidenkin palveluiden käyttö on mahdollista vain rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi. Rekisteröinti edellyttää, että käyttäjä hyväksyy kyseisen palvelun käyttöehdot.

Palveluntuottajan vastuu

Lukiodiplomiaineiden e-oppimateriaali tarjotaan sellaisena kuin se on eikä materiaaleille anneta takuuta.

Palveluntuottaja ei vastaa käyttäjälle tai kolmannelle osapuolelle materiaalien mahdollisesti sisältämistä virheistä tai puutteellisuuksista eikä niiden sisältämien tietojen oikeellisuudesta ja tietojen käytöstä tai tulkinnasta aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista.

Palveluntuottaja ei myöskään vastaa materiaalien soveltuvuudesta ja sopivuudesta mihinkään tiettyyn tarkoitukseen.

Palveluntuottaja ei vastaa verkkosivujen mahdollisista toimintakatkoksista esimerkiksi huoltotöiden, teknisten vikojen tai muiden vastaavien syiden vuoksi eikä tietoliikenneyhteyksien tai Internet-verkon mahdollisista toimintakatkoista.

Palveluntuottaja ei vastaa mistään vahingosta, joka voi johtua palvelun toiminnasta tai siitä ettei palvelu toimi.

Palveluntuottaja ei vastaa sellaisten kolmansien tahojen tuottamien sivujen sisällöstä, aineistosta ja palveluista, joihin palveluntuottajan sivuilta on linkkiyhteys.

Lukiodiplomiaineiden e-oppimateriaalin muuttaminen tai poistaminen julkaisusta

Palveluntuottaja on oikeus muuttaa verkkomateriaalien sisältöä, toimintaa ja näitä käyttöehtoja, mikäli muutokset ovat tarpeen niiden kehittämiseksi tai muusta hyväksyttävästä syystä. Palveluntuottajalla on myös oikeus lopettaa materiaalien tarjoaminen koska tahansa.

Riitojen ratkaiseminen

Lukiodiplomiaineiden e-oppimateriaalin käyttöä koskevat riitaisuudet ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa Suomen lainsäädännön mukaan.

Tekniset ohjeet

Navigointi

Painikkeiden ja ikonien selitykset

Sivujen välillä liikkuminen

Infovalikko

Selainyhteensopivuus