ADSL
ADSL (engl. Asymmetric Digital Subscriber Line) on verkkokytkintekniikka, joka mahdollistaa tiedonsiirron palveluntarjoajalta kuluttajalle lankapuhelinlinjaa pitkin. Tiedonsiirron epäsymmetrisyyden vuoksi se sopii tavalliseen kotikäyttöön, jossa haetaan pääasiassa tietoa verkosta koneelle. ADSL-yhteyden suurin etu on se, että se tarjoaa loppukäyttäjälle oman kaistan, jota ei jaeta muiden saman alueen käyttäjien kanssa toisin kuin esimerkiksi langatonta verkkoa käytettäessä. Katso myös kaapelimodeemi ja valokuitu.

Analoginen
Samankaltainen, vastaava. Analoginen sähköinen signaali on sähköinen kopio luonnossa esiintyvästä alkuperäisestä signaalista. Analoginen äänisignaali noudattaa samaa muotoa kuin alkuperäinen ilman värähtely ja paineenvaihtelu. Vertaa digitaalinen.

Anfangi
Alku, aloitus (saks.). Kirjapainotekninen termi, tekstin ensimmäisen kirjaimen (koristeellinen) isonnus otsikon tai väliotsikon jälkeen.

Animaatio
Eläväksi tekeminen (lat.). Perinteisesti animaatio on luotu piirtämällä tai valokuvaamalla sarja kuvia, jotka nopeasti peräkkäin näytettyinä (16–25 kuvaa/s) luovat vaikutelman liikkuvasta kuvasta. Tietokoneanimaatio voidaan luoda samaan tapaan tuottamalla sarja kuvia jollain ohjelmalla.

Arpanet
Internetin edeltäjä. Yhdysvaltain puolustusministeriön käyttöönottama verkko, jossa oli mukana lähinnä korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Oli käytössä vuosina 1969–1990

Artikkeli
Juttutyyppi, joka on kirjoitettu pohtivaan ja usein kantaa ottavaan sävyyn esimerkiksi tieteellisestä tai taiteellisesta aiheesta.

Arvostelu
Vapaamuotoinen mielipideteksti. Kunnollinen arvostelu sisältää ainakin kuvauksen ja esittelyn arvosteltavasta aineistosta sekä tulkinnan, arvostelun ja perustelut.

Avainsana
Avainsana antaa mielikuvan kohteena olevasta sisällöstä ja auttaa sisällön löytymistä hakutoimintoa käytettäessä. Esimerkiksi valokuvaan voidaan liittää avainsanaksi kesä, loma ja Miikka. Käytetään myös sanaa tagi, tägi ja tunniste.

Avoin lähdekoodi
Entistä enemmän käytössä oleva tietokoneohjelmien tuottamis- ja kehitysmenetelmä, jonka avulla käyttäjä voi tutustua ohjelman lähdekoodiin ja muokata sitä omien tarpeidensa mukaisesti. Yleisesti puhutaan osallistumisarkkitehtuurista, jossa käyttäjät osallistuvat järjestelmien ja sovellusten toimintaan eri tavoin ja eri vaiheissa. Tunnetuimpia avoimen lähdekoodin tuotteita ovat Firefox-selain, OpenOffice-toimisto-ohjelmisto ja Linux-käyttöjärjestelmä. Käyttäjät voivat osallistua järjestelmien tai sovellusten toimintaan myös epäsuorasti, kuten käyttämällä sovelluksia, jotka keräävät tietoa ja muokkaavat toimintaansa keräämänsä tiedon perusteella.

Bitti
[engl. byte] Pienin mahdollinen tietoyksikkö digitaalisen viestinnän maailmassa. Esimerkiksi 8 bittiä muodostaa yhden tavun. 1000 bittiä on 1 kilotavu (kt) ja miljoona bittiä on 1 megatavu (Mt).

Blogi
Blogi on kronologisessa järjestyksessä julkaistu yksittäisen ihmisen tai pienen ryhmän ylläpitämä verkkosivu. Sana blogi tulee sanasta weblog eli verkkoloki. Blogille ominaista on päiväkirjamaisuus tai kirjoittajan henkilökohtainen näkökulma käsiteltyyn aiheeseen.

Blu-ray
Tiedon tallennusformaatti, jonka nimi juontuu sinisestä, levyjen luentaan käytetystä laserista (vrt. DVD- ja CD- levyissä käytetään punaista laseria). Näyttää siltä, että Blu-ray tulee vakiintumaan teräväpiirto-ohjelmien tallennusformaattina. Kaikki kahdeksan Hollywoodin suurinta studiota julkaisevat elokuvia Blu-ray-levyillä.

Brändi
Tunnettu (valmiste)nimi tai merkkituote, johon liittyy mielikuva laadusta ja jota symboloi erottuva logo ja/tai liikemerkki. Coca Cola on tyypillinen brändi. Uudempaa brändityyppiä edustaa Tommy Hilfiger, jolla ei ole lainkaan omaa tuotantoa – ainoastaan brändi. [Alun perin engl. brand = polttomerkki, omistajan merkki.]

Broadsheet
Perinteinen sanomalehtikoko, ”lakana”, jossa teksti on tavallisesti ladottu kahdeksalle rinnakkaiselle palstalle.

Chat
Verkkokeskustelu, jossa henkilöt voivat omalta koneeltaan kirjoittaa viestejä niin, että ne ovat heti muiden nähtävissä. Kirjoittajat voivat kommentoida ristiin toistensa kirjoituksia, koska kaikki viestit näkyvät samassa ikkunassa. Chattaamiseen ei tarvita erillistä ohjelmaa, vaan jutustelu tapahtuu verkkosivulla. Vertaa IRC. [Alun perin engl. chat = epämuodollinen keskustelu, rupattelu]

Creative commons -lisenssi
Vuonna 2001 perustetun Creative Commons -yhteisön laatima tekijänoikeuslisenssi, jonka kautta teoksen tekijä luovuttaa oikeuden kopioida ja levittää teosta ja määrää, millä ehdoilla tämä tapahtuu. Käytännössä perinteinen ”kaikki oikeudet pidätetään” on muutettu muotoon ”jotkut oikeudet pidätetään”. CC-lisenssillä voidaan esimerkiksi antaa kuvalle tai tekstille käyttö- ja jakamisoikeus opetuskäytössä, mutta kuvaa ei saa käyttää markkinointiin. Miljoonat verkkosivut käyttävät Creative Commons- lisenssejä.

Dialogi
Vuoropuhelu, elokuvakäsikirjoituksen vuorosanat näyttelijöille.

Digitaalikamera
Kamera, joka muuttaa valotetun kuvan pisteittäin sähköiseen ja numeeriseen muotoon.

Digitaalinen
Numeerinen, eli data sisältää ykkösiä ja nollia. Digitaalitekniikka mahdollistaa tietokoneiden avulla datan tallennuksen, helpon käsittelyn ja esityksen sekä nopean siirron alkuperäisen laatuisena bittivirtana jotakin kanavaa pitkin. Vertaa analoginen.

Digitaalinen kahtiajako
Kehitys, jonka myötä yhteiskunta jakautuu niihin, joilla on käytettävissään digitaaliset laitteet ja osaaminen, sekä niihin, joilla ei ole samoja mahdollisuuksia. Termillä voidaan tarkoittaa ihmiskunnan ja valtioiden jakautumista kahteen ryhmään sen perusteella, kenellä on pääsy internetiin.

Digitaalinen televisio
Televisio-ohjelmien digitaalinen signaalinvälitys radioaaltoja tai kaapelia pitkin. Digitaalivastaanotin voi olla sisäänrakennettuna televisiossa tai se voi olla erillinen lisälaite, digisovitin (kansankielisesti digiboksi). Tietokoneen voi muuttaa digitaaliseksi televisioksi asentamalla koneeseen vastaanottokortti tai kytkemällä siihen erillinen sovitin.

Digitaalinen viestintä
Digitaalisella menetelmällä tapahtuvaa tiedonsiirtoa. Esimerkiksi internet ja digi-tv ovat digitaalisia viestimiä. Vertaa painoviestintä ja sähköinen viestintä, katso digitaalinen.

Digitaaliset pelit
Digitaalisilla peleillä tarkoitetaan tietokoneella pelattavien pelien lisäksi konsolipelejä, mobiilipelejä, interaktiivisia televisiopelejä sekä erilaisia verkossa pelattavia pelejä. Pelaajan keski-ikä on hieman yli 30 vuotta. Katso myös verkkopeli.

Digitalisoituminen
Prosessi, joka on johtanut siihen, että lähes kaikki viestintävälineet ja tekniset laitteet ovat muuttuneet digitaalitekniikkaa hyödyntäviksi. Digitalisoituminen on kasvattanut radio- ja tv-kanavien määrää ja edistänyt henkilökohtaisten mobiilipalvelujen sekä monitoimintoisten lähetys- ja vastaanottolaitteiden yleistymistä. Tietokoneet käsittelevät digitaalista dataa viestintävälineiden lisäksi esimerkiksi autoissa, mikroaaltouuneissa, kelloissa ja jopa pölynimureissa.

Download
Imurointi, lataus. Käyttäjä siirtää omalle koneelleen tiedostoja Internetin joltakin palvelimelta tai toisen käyttäjän koneelta.

Draama
Inhimillistä toimintaa jäljittelevä esitys, näytelmä. Toiminnalla on alku, keskikohta ja loppu.

DVD
Digital Versatile Disc tai Digital Video Disc. Äänen ja kuvan tai minkä tahansa digitaalisen tiedon tallennusjärjestelmä. DVD:lle voidaan tallentaa esimerkiksi korkealaatuista videokuvaa kahdesta kahdeksaan tuntiin DVD:n rakenteen mukaan.

Editoida
Käsitellä (leikata, toimittaa) teksti-, ääni- tai kuvamateriaali valmiiksi julkaisukuntoon. Nykyisten verkossa toimivien ohjelmien kautta voidaan harjoittaa yhteisöllistä editointia, jolla tarkoitetaan saman dokumentin muokkaamista siten, että työhön osallistuu vähintään kaksi henkilöä. Tekstitiedostoja voi editoida GoogleDocs-palvelun avulla ja MindMeisterin avulla voidaan koota yhteisiä miellekarttoja.

Elokuva
Elävää kuvaa. Kuvat tallennetaan nopeassa tahdissa filmille. Filmin kehittämisen ja editoimisen jälkeen kuvat esitetään heijastamalla valoa filmin läpi, jolloin kuva näkyy valkokankaalla.

Episodi
Jakso, sarjan tai elokuvan osa.

Erikoissanomalehdet
Sanomalehtiä, jotka keskittyvät johonkin tiettyyn erityisaihealueeseen. Erikoissanomalehtiä ovat esimerkiksi Kauppalehti ja Maaseudun tulevaisuus.

Flashback
Takauma, kohtaus, jossa näytetään aiemmin tapahtuneita asioita.

Freelance-toimittaja
Itsenäinen vapaa toimittaja, joka työskentelee usein ammatinharjoittajana eikä kuulu suoraan viestintävälineen toimitukseen. [free lance, engl. vapaa peitsi, itsenäinen (ratsu)palkkasotilas keskiajalla]

Formaatti
Ohjelmaidea eli konsepti, joka on mahdollista toistaa lähes missä tahansa päin maailmaa samansisältöisenä. Tuttuja ohjelmaformaatteja ovat Tanssii Tähtien kanssa ja Idols. Yleensä ohjelmaformaattia muokataan paikalliseen kulttuuriin sopivaksi, mikäli se on tarpeellista. Ohjelmaformaatteja myyvät suuret tuotantoyhtiöt ja kansainväliset tuottajat. Sekä Yleisradio että kaupalliset kanavat esittävät formaattiohjelmia kanavillaan: vuonna 2009 Subin prime time -ohjelmistosta 11 % oli formaattiohjelmia, YLE TV1 -kanavalla 2 %.

Genre
Laji, lajityyppi, tyyli [ransk.], usein (populaari)kulttuurituotteista puhuttaessa. Elokuvan genrejä ovat muun muassa lännen- ja rikoselokuvat sekä musikaalit. Genrerajojen ylittyessä ja sekoittuessa selvästi puhutaan genrehybrideistä.

Globaali media
Maailmanlaajuinen mediakenttä, jota leimaa maantieteellisten välimatkojen merkityksettömyys. Tieto- ja mediasisällöt leviävät mediavälineiden ja etenkin sosiaalisen median kautta maiden rajojen ulkopuolelle lähes reaaliaikaisesti. Globalisoitumisen myötä kulttuurimme yhtenäistyy ja kutistuu: katsomme samoja tv-ohjelmia, elokuvia ja käytämme samoja verkkosivuja huolimatta siitä, missä asumme. Teknologia tarjoaa ihmisille mahdollisuuden paikasta riippumattomaan reaaliaikaiseen kommunikointiin, ja viestintäkumppanit voivat olla mistä päin maailmaa tahansa. Globaalin vastakohta on lokaali, paikallinen media.

GPS
maailmanlaajuinen, satelliitteja hyödyntävä paikannusjärjestelmä (Global Positioning System). GPS-laitteet vastaanottavat signaaleja ja laskevat niiden avulla esimerkiksi käyttäjän sijainnin ja nopeuden. Alun perin sotilaskäyttöön tarkoitettua järjestelmää hyödynnetään laajasti esimerkiksi autonavigaattoreissa, kännyköissä ja kameroissa.

Haastattelu
Haastattelu on viestintä- ja vuorovaikutustilanne, jota voidaan käyttää tiedonhankintavälineenä esimerkiksi työhönotossa, terapiassa, tiedonhankinnassa ja tehtävän arvioinnissa. Haastattelussa on vähintään kaksi osapuolta, joilla on selkeät roolit: toinen on haastattelija eli kysyjä ja toinen haastateltava eli vastaaja.

Hakukone
Internet-pohjainen ohjelma, joka etsii internetistä uusia sivuja eritellen ja liittäen ne hakemistoonsa erityisten hakusanojen mukaan. Internetistä löytyviä ilmaisia yleishakukoneita ovat esimerkiksi Google, Bing, Ask.com ja Yahoo. Hakukoneita ei ole toistaiseksi voitu kehittää täydellisiksi, vaan niiden ajantasaisuutta rajoittaa muun muassa sivujen ja sisältöjen jatkuva muuttuminen. Sanan hakukone sijasta saatetaan käyttää myös termejä hakurobotti, hakumoottori ja hakuohjelma.

HDTV
Uuden sukupolven televisiotekniikka (high-definition television), joka mahdollistaa tarkemman kuvanlaadun ja paremman äänenlaadun. HDTV korvaa nykyisen tekniikan 2010-luvun aikana, minkä vuoksi myös kotien laitteisto on vaihdettava HD-lähetyksiä vastaanottaviksi laitteistoiksi.

HTML
Hypertext markup language eli koodikieli www-dokumenttien luomiseen ja esittämiseen. HTML mahdollistaa myös esimerkiksi kuvien, taulukoiden ja hyperlinkkien lisäämisen www-sivuille. HTML-koodi on nähtävissä valmiin www-sivun taustalla lähdekoodina. Sivujen sisältöä ja muotoilua voidaan myöhemmin muuttaa muuttamalla koodia.

Hypermedia
Hypermedia sisältää tekstin lisäksi esimerkiksi kuvaa, ääntä tai animaatiota. Hypermedialle tyypillistä on epälineaarinen hypertekstuaalinen rakenne, joka erottaa hypermedian multimediasta. Katso hyperteksti, multimedia.

Hyperteksti
puhuttua ja visuaalista informaatiota on liitetty toisiinsa esimerkiksi siten, että kyseinen informaatio muodostaa äärettömän tekstien avaruuden. Navigoimme tässä avaruudessa pitkin hyperlinkkejä. Hypertekstuaalisuutta luonnehtii multilineaarisuus, eli käyttäjällä on mahdollisuus valita useista rinnakkaisista tekstivirroista etenemispolkunsa. Hypertekstitietokannoissa ei ole siis perinteisessä mielessä alkua ja loppua, vaan niitä luetaan ilman ennalta määrättyä järjestystä.

Identiteetti
Käsitys siitä, kuka minä olen. Identiteettiin liittyy minä-kuvan lisäksi käsitys ”meistä”, yhteydestä muihin samankaltaisiin ihmisiin.

Ilmaislehti
Ilmaislehtien kokonaispainos on huomattavasti suurempi kuin muiden sanomalehtien levikki. Ilmaislehdistöstä suurin osa on kaupunkilehtiä, jotka jaetaan maksutta kaikkiin alueen talouksiin. Ilmaislehtien piiriin kuuluvat myös kaupunginosalehdet sekä niin sanotut noutopiste- tai city-lehdet, joita on saatavilla liikennevälineissä, liikehuoneistoissa, kahviloissa ja muissa julkisissa tiloissa.

Iltapäivälehti
Näitä on Suomessa kaksi, Ilta-Sanomat (Sanoma Oyj) ja Iltalehti (Alma Media). Ne poikkeavat muista sanomalehdistä sillä, että niitä myydään ainoastaan irtonumeroina ja niiden sisältö muistuttaa varsin paljon aikakauslehtiä. Alkuperäiset iltapäivälehdet tavoittelivat tuoreutta sanomalehtiin verrattuna: ne painettiin päivällä ja myytiin iltapäivällä. Suomalaiset iltapäivälehdet painetaan aamuyöllä, joskin niistä painetaan tarvittaessa uusintapainos päivällä. Siksi saman lehden lööppi ja etusivu saattavat näyttää erilaisilta aamulla ja iltapäivällä.

Iltapäivälehden formaatti on tavallisesti tabloid. Skandaalit, rikokset ja onnettomuudet ovat olleet iltapäivälehtien perinteisiä aseita levikkikilpailussa.

Ingressi
Ingressiksi nimitetään jutun ytimen ilmaisevaa ensimmäistä (tai kahta kolmea ensimmäistä) kappaletta. Se antaa tiiviisti ja lyhyesti kokonaiskuvan jutusta. Ingressi on usein lihavoitu tai jotenkin muuten erotettu varsinaisesta leipätekstistä. [lat. sisääntulo]

Interaktiivisuus
Vuorovaikutteisuus, eli viestintä viestijöiden tai käyttäjän ja viestintävälineen välillä on kahdensuuntaista.

Intermediaalisuus
Mediarajat ylittävä intertekstuaalisuus. Medioiden välinen vuorovaikutussuhde, jossa mediat voivat viitata toisiinsa ja ammentaa toisistaan. Esimerkiksi televisio-ohjelmasta kirjoitetaan lehdissä ja kerrotaan radiossa. Katso intertekstuaalisuus.

Internet
Maailmanlaajuinen tietokoneverkosto, joka koostuu useasta paikallisesta tietoverkosta. Verkostoon kuuluvat koneet kommunikoivat keskenään puhelin- ja kaapelilinjoja pitkin ja käyttävät TCP/IP-protokollaa. Internetin suosituin osa-alue on World Wide Web.

Intertekstuaalisuus
Tekstienvälisyys, tapa, jolla saman mediumin tekstit viittaavat toisiinsa. Esimerkiksi kirjassa voidaan viitata toiseen teokseen. Katso media.

Intranet
Sisäinen tietoverkko, jossa hyödynnetään Internetin protokollia ja ohjelmia. Intranetiin pääsy on rajoitettu jollekin tietylle käyttäjäryhmälle.

IRC
Internet Relay Chat. Alun perin Suomessa kehitetty tekniikka, jonka avulla on mahdollisuus reaaliaikaisesti jutustella verkossa muiden käyttäjien kanssa viestejä kirjoittamalla ja seurata muiden kirjoittamia viestejä. Irkkaamista varten tarvitaan erillinen irc-ohjelma, joita saa ladattua Internetistä. Suosittuja ohjelmia ovat esimerkiksi mirc ja irssi. Vertaa chat.

Joukkoviestintä
Joukkoviestintä on julkista viestintää, joka leviää tiedotusvälineiden eli joukkoviestimien kautta laajasti kaikkien saataville. Tästä tiedosta vastaanottaja poimii itselleen olennaisimman tiedon. Joukkoviestimiä ovat esimerkiksi internet, lehdet, kirja, radio, TV ja elokuva.

Journalismi
Toimitustyön käytäntö, jolla tarkoitetaan sitä ajankohtaisten faktapohjaisten joukkotiedotussanomien suunnittelu-, valinta-, hankinta- ja muotoilutyötä, jota eri tiedotusvälineiden toimituksissa tehdään. Ei pelkästään itse toimitustyö vaan myös sen lopputulokset ja tuotokset. [ransk. jour, päivä => päivittäisyys, toistuvuus, myös ajankohtaisuus]

Journalistin ohjeet
Ohjeisto, joka sisältää ammattieettiset peruslinjat, joiden perusteella toimittajat tekevät työtään.

Julkinen palvelu
Julkisella palvelulla tarkoitetaan yleisradiotoiminnassa ohjelmatarjontaa kaikille kansalaisille asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta. Julkisen palvelun yleisradio-ohjelmistoon sisältyy erityisesti pienryhmien ja vähemmistöjen palvelu, sekä muun muassa tiedonvälitys kriisitilanteissa. Julkisen palvelun yleisradioyhtiöitä on lähes jokaisessa Euroopan maassa sekä muissa maanosissa.

Julkisen sanan neuvosto
Joukkoviestinnän julkaisijoiden ja toimittajien vuonna 1968 perustama itsesäätelyelin. Sen tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa sekä puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. JSN ei ole tuomioistuin, eikä se käytä julkista valtaa. Sen piiriin kuuluvat joukkoviestinnän harjoittajat, ja journalistit ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet alan eettisten periaatteiden kehittämiseen ja noudattamiseen. JSN:n kaltaisia neuvostoja toimii monissa muissakin maissa.

Julkisuus
Joukkoviestimillä on keskeinen rooli julkisuuden tuottamisessa, mutta julkisuudeksi lasketaan myös median ulkopuolella toteutuvat erilaiset avoimet vuorovaikutustilanteet: keskustelutilaisuudet, valtuuston kokoukset jne. Julkisuuden erilaisia tasoja voidaan jaotella esimerkiksi paikalliseksi ja valtakunnalliseksi julkisuudeksi. Kaikkien netinkäyttäjien tulisi muistaa toimivansa julkisesti, jolloin heitä myös säätelevät erilaiset lait kuin keskinäisviestinnässä.

Juttu
Jokainen viestintävälineeseen toimituksen kautta tuleva journalistinen teksti/esitys. Jutut jakaantuvat eri tyyppeihin, joita ovat esimerkiksi uutiset, reportaasit, kolumnit tai pakinat.

Kaapelimodeemi
Kaapelimodeemiliittymät on rakennettu kaksisuuntaistetun kaapelitelevisioverkon päälle ja kaapelimodeemi kytketään asunnon tv-antennirasiaan. Kaapelimodeemiteknologiassa jokaiselle käyttäjälle ei varata omaa taajuuskaistaa (vrt. ADSL), vaan tietyn alueen käyttäjät jakavat kaistan toisten käyttäjien kanssa. Kunkin käyttäjän todellinen yhteysnopeus riippuu siitä, miten paljon tietoliikennettä toiset käyttäjät aiheuttavat samanaikaisesti.

Kainalojuttu
Uutisen tausta- tai kommenttijuttu, jolla uutista taustoitetaan. Kainalojuttu erotetaan pääuutisesta ja taitetaan usein sen ”kainaloon”.

Kamera-ajo
Liikkuvalla kameralla kuvattu otos. Kamara-ajo on vaihtoehto leikkaukselle, jos halutaan vaihtaa kuvakokoa tai -kulmaa.

Keskinäisviestintä
Keskinäisviestintä on viestintää henkilöltä henkilölle, eli tiedon lähettäjä ja vastaanottaja ovat suorassa kontaktissa keskenään. Viestintä tapahtuu yksityisesti, eli sitä eivät näe ketkään muut kuin viestin lähettäjä ja vastaanottaja. Tyypillinen keskinäisviestinnän väline on puhelin ja uudemmista välineistä pikaviestimet (esim. Messenger ja Skype).

Keskusteluryhmä (keskustelupalsta, foorumi)
Keskusteluryhmät ovat ikään kuin koottuja puheenvuoroja jostakin annetusta aiheesta. Suosittuja ovat muun muassa Suomi24.fi sekä eri harrastus- ja kohderyhmille tarkoitetut keskustelupalstat (esim. FutisForum jalkapallosta kiinnostuneille). Keskustelupalstat on jaoteltu aiheiden mukaan eri ryhmiin. Kirjoitetut viestit jäävät foorumiin pysyvästi näkyville, joten keskustelijoiden ei tarvitse olla yhtä aikaa paikalla. Foorumin käyttäminen vaatia usein rekisteröitymisen, jossa luodaan oma profiili eli nimimerkki ja kuvaus itsestä. Foorumin keskusteluja valvoo palvelun ylläpitäjä tai sen nimeämät vapaaehtoiset valvojat eli ns. moderaattorit, adminit tai sheriffit.

Kliimaksi
Elokuvan huippukohta.

Kohdeviestintä
Sanoman lähettäjä valitsee yleisön, jonka kanssa haluaa olla vuorovaikutuksessa.

Kohtaus
Ajallisesti tai paikallisesti rajattu jakso elokuvassa tai tv-ohjelmassa. Kohtaus vaihtuu, kun aika tai paikka muuttuu.

Kolumni
Lehdessä ilmestyvä, usein tunnetun henkilön tai toimittajan persoonallisella otteella kirjoittama ja kuvalla varustettu kannanotto ajankohtaiseen asiaan.

Käyttöliittymä
Käyttöliittymä – tarkemmin sanottuna graafinen käyttöliittymä –- tekee tietokoneen toiminnan ymmärrettäväksi ihmiselle ja ihmisen toiminnan ymmärrettäväksi tietokoneelle. Nykyaikaisen tietokoneen käyttöliittymä koostuu yleensä työpöytäympäristöstä ja sen kautta käytettävistä graafisista ohjelmista, joita on helppo hallita osoitinta eli hiirtä ja näppäimistöä käyttämällä. User interface on käyttäjää ja konetta yhdistävä/erottava rajapinta.

Käyttöjärjestelmä
Käyttöjärjestelmä on tietokoneen toimintojen välttämätön operointialusta, jonka kautta hallitaan tietokoneen resursseja. Ilman käyttöjärjestelmää tietokone ei toimi. PC-tietokoneissa yleisimpiä käyttöjärjestelmiä ovat Windowsin eri versiot ja Mac-koneissa Mac OS. Yleistyvä käyttöjärjestelmä on Linux, joka pohjautuu avoimeen lähdekoodiin.

Laajakuva
Aikaisemmin yleisintä televisiokuvakokoa (kuvasuhde 4:3) laajempi kuvamuoto, jonka kuvasuhde on 16:9. Käytetään elokuvateattereissa esitettävissä elokuvissa ja on myös yleinen kotona käytettävissä televisioissa. Laajakangaselokuvien kuvasuhde on perinteisesti 5:2.

Lay out
Taitto, lehden sivun tai verkkosivun elementtien (teksti, kuvat, taustat, värit, palkit, linjat, logot, vinjetit jne.) asettelu kokonaisuudeksi.

Leipäteksti
Lehtiartikkelin varsinainen juttu. Leipätekstiä edeltää ingressi, jossa kerrotaan leipätekstin tärkeimmät asiat tiiviisti. Leipäteksti antaa lisätietoja uutisoitavasta tapahtumasta sekä valottaa tapahtuman taustaa ja sen seurauksia. Katso ingressi.

Levikki
Painotuotteen eli esimerkiksi sanomalehden tilaajien tai lukijoiden lukumäärä. Termiä käytetään joskus myös sähköisen median yleisömäärän kuvaamiseen.

Linkki
Linkeillä dokumentit yhdistetään toisiinsa ja lopulta koko Internetiin. Linkit näkyvät selaimessa erivärisinä ja alleviivattuina sanoina ("kuuma sana"). Kuva tai osa kuvasta voi myös toimia linkkinä. Kun viet hiiren nuolen linkin kohdalle, se muuttuu yleensä osoittavaksi kädeksi.

Linkinlyhentäjä
Verkkopalvelu, jonka avulla lyhennetään pitkiä URL-osoitteita (http://www.jotakinjotakin.fi/jotakin/jotakin/jotakin) lyhyempään muotoon. Lyhennyspalveluista on hyötyä erityisesti sosiaalisissa medioissa, joissa merkkien määrä on rajattu ja joissa pitkät linkit häiritsevät lukemista. Suosittuja linkinlyhentäjiä ovat muun muassa TinyURL, suomalainen G0.fi ja Googlen palvelu goo.gl.

Lähetysvirta
Lähetysvirta-ajatuksen mukaisesti radion ohjelmatarjonnassa korostetaan ohjelmiston sisällöllistä ja tyylillistä jatkuvuutta. Yksittäiset ohjelmat häivytetään osaksi ohjelmien kokonaisvirtaa, jonka määrääviä tekijöitä ovat kohdeyleisö, lähetysaika ja kanavan kokonaisprofiili.

Lööppi
Sanomalehden, ennen kaikkea iltapäivälehden, houkuttelevalla otsikolla tai kuvalla varustettu ulko- tai kioskimainos.

Maakuntalehti
Maakuntakeskuksissa ilmestyviä suurimpia sanomalehtiä. Tällaisia ovat esimerkiksi Aamulehti, Kaleva, Keskisuomalainen ja Turun Sanomat.

Mainonta
Mainonta on maksettua samanaikaisesti suurelle kohderyhmälle suunnattua viestintää, jota yritys välittää eri viestimien välityksellä lopullisena tarkoituksenaan edistää tuotteidensa ja/tai palvelujensa kysyntää tai siihen vaikuttavia tekijöitä.

Manipulaatio
Viittaa esimerkiksi kuvan käsittelyyn tai muokkaukseen.

Media
Sanalla media tarkoitetaan yleensä joukkotiedotusvälineitä tai tiedonvälitystä yleensä. Joskus medialla saatetaan tarkoittaa myös tiedonvälityksen ammattilaisia, toimittajia. Laajassa merkityksessä media tarkoittaa ilmaisun tapaa, tuotantoa ja vastaanottoa.

Mediaesitys
Median kuvallista, sanallista tai äänellistä sisältöä. Esimerkiksi lehtijuttu, elokuva, mainos, verkkosivu ja tietokonepeli ovat mediaesityksiä.

Median kuvallista, sanallista tai äänellistä sisältöä. Esimerkiksi lehtijuttu, elokuva, mainos, verkkosivu ja tietokonepeli ovat mediaesityksiä.
Oppimista ja kasvua median parissa. Toimintaa, jolla pyritään tukemaan mediakulttuurissa elämisen valmiuksia ja tuetaan yksilöitä sekä ryhmiä mediasuhteissaan. Mediakasvatuksen piiriin kuuluu medialaitteiden käytön opettaminen, analysoinnin ja tulkinnan taitojen opetus, mediatuotannon opetus (esim. omien uutisvideoiden kuvaaminen ja julkaisu) sekä median positiivisten vaikutusten hyödyntämiseen ja negatiivisten vaikutusten ennaltaehkäisevien taitojen kehittäminen. Mediakasvattajina toimivat esimerkiksi vanhemmat, opettajat ja nuorisotyöntekijät. Nuoret voivat toimia myös toistensa sekä itseään nuorempien mediakasvattajina.

Mediakonvergenssi
terminä yksiselitteinen − sillä kuvataan monimutkaisia ja toisiinsa kietoutuvia mediakentän muutoksia. Yksinkertaistettuna mediakonvergenssi jaetaan useimmiten kolmeen eri alueeseen: sisältöjen, teknologian ja talouden/omistuksen yhdentymiskehitykseen.

Sisällöllistä konvergenssia on havaittavissa esimerkiksi erilaisissa mediatuotteissa. Joistakin tietyistä verkkosivuista on vaikea sanoa, ovatko ne eniten sukua kuvataiteelle, elokuvalle, tietokirjalle vai tietokonepelille.

Teknologista konvergenssia on esimerkiksi elokuvien katsominen netin kautta tai sanomalehden lukeminen tabletilta.

Talouden ja omistuksen yhdentymistä on jo havaittavissa ainakin Suomen mediamaisemassa: esimerkiksi Alma Media ja Sanoma omistavat sanomalehtiä, www-sivustoja, tv-kanavia ja radioasemia.

Mediakulttuuri
Nimitys aikakaudelle, jossa elämme ja havainnoimme maailmaa median välityksellä. Mediakulttuuri viittaa viestintään, mediaan ja kulttuuriin sekä niiden luonteeseen, muotoon sekä tuotanto- ja jakelutapaan.

Mediasuhde
Mediasuhteella voidaan tarkoittaa yksilön henkilökohtaista suhdetta mediaan tai jonkin yhteisön suhdetta mediaan. Yksilön mediasuhde kattaa medioiden käytön useuden, mediasisältöjen valinnan sekä suhtautumisen mediaan. Yritysten mediasuhteisiin kuuluvat olennaisesti lehdistötiedotteiden lähettäminen ja lehdistötilaisuuksien järjestäminen.

Mediataidot
Mediataidoilla tarkoitetaan perinteistä luku- ja kirjoitustaitoa laajempaa taitovalikoimaa. Mediataitoinen henkilö osaa tulkita ja toteuttaa myös kuvallisia, äänellisiä ja niiden yhdistelminä erilaisia mediatekstejä. Jotkut puhuvat esimerkiksi medialukutaidosta, mediakielitaidosta tai mediatajusta, kun tarkoittavat tässä esitettyjä taitoja.

Medioituminen
Medioitumisessa voidaan erottaa kaksi ulottuvuutta: mediateknologian valtava lisääntyminen eli mediavyöry ja kokemusten muuttuminen mediavälitteisiksi. Kokemuksemme maailmasta ja tapamme ymmärtää ja hahmottaa sitä välittyvät yhä useammin median kautta.

Meemi
Kulttuurisesti ja/tai viestinnällisesti kopioitu tai matkittu. Meemejä ovat esimerkiksi sävelmät ja saviruukkujen kaarten muoto. Nettimeemi on Internetissä leviävä ja kehittyvä ilmiö, esimerkiksi poliitikoista tehdyt tiettyä luonteenpiirrettä tai ilmettä liioittelevat kuvamanipulaatiot sekä hupi- ja hokemavideot, jotka kiertävät erityisesti sosiaalisissa medioissa.

Metafora
Vertauksesta kehittynyt kuvailmaisu. Metaforassa ei käytetä vertauksessa esiintyvää sanaa kuin. Arkisia metaforia ovat esimerkiksi pöydän jalka, hiirenhiljaa ja sudennälkä.

Metonymia
Metaforan erikoistunut laji, jolla tarkoitetaan nimityksenvaihtoa, joka syntyy, kun syy asetetaan seurauksen tilalle, omistaja omistetun tilalle, abstrakti konkreettisen tilalle: esim. Uutinen kohautti koko maata 'koko maan asukkaita' tai Olen lukenut Mika Waltaria 'Mika Waltarin teoksia'.

Mikroblogi
Blogi, johon voi tehdä vain tekstiviestimäisen lyhyitä merkintöjä, joita käyttäjät tekevät yleensä lyhyin väliajoin. Mikrobloggaus sopii reaaliaikaisuutta vaativaan viestintään, usein monet tärkeät uutiset maailmalta leviävät aluksi mikroblogien kautta. Mikroblogipalveluita ovat esimerkiksi Twitter ja Qaiku.

MMS
Multimedia Messaging Service, joka on arkikäytössä yksinkertaistunut tarkoittamaan multimediaviestejä. Matkapuhelimella lähetettävään multimediaviestiin voi tekstin oheen liittää esimerkiksi kuvia, ääntä tai videota.

Mobiiliviestintä
Ajasta ja paikasta riippumatonta viestintää, joka tapahtuu mobiilin päätelaitteen (esimerkiksi kännykän tai tablettitietokoneen) välityksellä ja yleisesti käytössä olevan verkon (esimerkiksi 3G:n) kautta. Mobiiliviestintä sisältää sekä keskinäisviestinnän että joukkoviestinnän ominaisuuksia.

Modeemi
Laite, joka muuttaa analogisen koodin digitaaliseksi ja digitaalisen analogiseksi eli mahdollistaa digitaalisen tiedon siirtämisen perinteisen puhelinverkon välityksellä muuttamalla sen analogiseksi. Wlan-modeemi on langaton modeemi, jonka avulla voidaan luoda tilaan langaton verkko.

MP3
Musiikin pakkaustekniikka, jolla tiedoston kokoa voidaan pienentää noin kymmenesosaan alkuperäisestä. Pakkaaminen tapahtuu siten, että äänitiedostosta poistetaan ns. kerrannaistaajuudet, joita ihmiskorva ei kuule.

Multimedia
Multimedia on mediatuote, joka saattaa sisältää tekstiä, ääntä, kuvaa ja videota digitaalisessa muodossa. Esimerkiksi luento tai opetusmateriaali voidaan muuttaa multimediaksi, joka on jaossa internetissä kaikille kiinnostuneille. Multimedia ei kuitenkaan välttämättä sisällä epälineaarista kerrontaa eli hypertekstiä. Katso hyperteksti.

Multipleksi
Multipleksi on digitaalisen televisiolähetysjärjestelmän signaali, jolla ohjelmakanavat lähetetään katsojalle yhtenä nippuna. Tällainen nippu sisältää useita ohjelmia ja palveluja, kaiken niihin liittyvän kuva- ja äänimateriaalin sekä oheispalvelujen datan. Yksiviritteiselle tallentavalle digiboksille ei voi tallentaa kuin yhden multipleksin kanavia samanaikaisesti.

Netiketti
Verkossa toimimisen eettinen säännöstö, osin kirjoitettu ja osin kirjoittamaton.

Nettiradio
Nettiradio eli internet-radio on radio-ohjelman lähetys, jota voidaan kuunnella Internetissä. Nettiradiolla ei ole kuuluvuusalueiden rajoitteita, ja kuunteleminen onnistuu selaimen avulla, ilman erillistä kuunteluohjelmaa. Nettiradio hyödyntävät yleensä streaming-tiedonsiirtoteknologiaa (suoratoisto), jonka avulla tiedoston sisältöä aletaan esittää käyttäjälle jo ennen kuin koko tiedosto on tullut perille. Monia perinteisiä radiokanavia voi kuunnella netin kautta.

Nonverbaalinen viestintä
Nonverbaalinen viestintä (myös ei-kielellinen viestintä) antaa taustatietoa kielellisten viestien tulkitsemiseen eli kertoo, miten viesti pitäisi ymmärtää. Jos kielellinen viesti on ristiriidassa nonverbaalisin keinoin ilmaistun metaviestin kanssa, ihmisten on todettu pitävän nonverbaalista viestiä uskottavampana.

Nonverbaaliin viestintään katsotaan kuuluvaksi esimerkiksi eleet, asennot, katsekontakti, pukeutuminen ja ulkonäkö.

P2P, peer to peer
Vertaisverkko (engl. peer to peer) on verkko, jossa ei ole kiinteitä palvelimia ja asiakkaita, vaan jokainen verkkoon kytketty taho toimii sekä palvelimena että asiakkaana verkon muille jäsenille. Vertaisverkkoja käytetään erilaisiin tarkoituksiin, kuten tiedostojen jakamiseen ja pikaviestintään. Vertaisverkot liitetään usein laittomaan tiedostonjakamiseen, kuten elokuvien ja pelien jakoon verkossa, mutta vertaisverkkoteknologiaa hyödyntävät myös lailliset palvelut, kuten musiikinjakopalvelu Spotify ja nettipuhelupalvelu Skype.

Paikallislehti
Yhden kunnan tai kuntaryhmän alueella ilmestyvä sanomalehti. Ilmestyy yleensä 1−3 kertaa viikossa ja keskittyy paikallisten asioiden raportoimiseen.

Paikallisradio
Suomessa paikallisradiot tarkoittavat pääasiassa yksityisiä kaupallisia radioasemia, joista suurin osa perustettiin 1980-luvun jälkipuoliskolla.

Painovapauslaki
Alunperin vuonna 1919 säädetty laki painotuotteista ja niihin sovellettavasta sananvapaudesta sekä toimittajien ja julkaisijoiden vastuusta. Useaan otteeseen täydennetty ja tarkistettu laki yhdistettiin sananvapauslakiin vuonna 2003.

Painoviestintä
Myös printtimedia, painomedia. Käsittää kaiken painetut tuotannon eli aikakauslehdet, kirjat ja sanomalehdet. Vertaa sähköinen viestintä ja digitaalinen viestintä.

Pakina
Mielipideteksti, jossa yhdistyvät kaunokirjalliset ja asialliset vaikuttavat ainekset. Pakinassa otetaan kantaa johonkin ajankohtaiseen ja/tai yleisesti tärkeään asiaan huumorin keinoin.

Parvi
Hetkellinen ryhmä, joka toimii erityisesti sosiaalisessa mediassa. Parvet syntyvät yleensä yhteisöiden sisällä, ja ne toimivat aktiivisesti jonkin asian toteuttamiseksi. Esimerkiksi kirjailijat hyödyntävät parvi-ajattelua julkaistessaan teoksia verkkoon, jolloin aiheesta kiinnostuneet saavat käydä kommentoimassa ja näin osallistua kirjan sisältöjen muovaamiseen. Parvet ovat ketteriä ja itseorganisoituvia elimiä, joita syntyy ja häviää jatkuvasti.

Parviäly
Sosiaaliseen mediaan liitetty termi, jolla viitataan kollektiiviseen, yhteisölliseen kykyyn oppia, ymmärtää ja muodostaa tietoa. Parviälyn käsite on lähtöisin luonnontieteistä, jossa sitä on käytetty esimerkiksi hyönteisyhdyskuntien käyttäytymiseen liittyen. Parviälyn avulla internetin kautta tuotetut sisällöt ovat usein monipuolisempia ja uusia ajatuksia sekä keksintöjä sisältäviä kuin yksittäisten ihmisten tai tahojen tuottamat sisällöt. Esimerkiksi Wikipedia hyödyntää internetin käyttäjien parviälyä.

Pelikonsoli
Laite, joka on valmistettu videopelien pelaamista varten. Pelikonsoleita ovat mm. Wii, Xbox ja PlayStation. Vanhemmista laitteista muistetaan mm. Nintendo Entertainment System. Käsikonsoleita eli pieniä, kädessä pidettäviä pelilaitteita ovat muun muassa Nintendo DS ja PlayStation Portable. Maailman myydyin käsikonsoli on Game Boy.

Pienoisohjelma
[Engl. widget] Tietokoneelle tai matkapuhelimeen asennettava yksinkertainen ohjelma, joka mahdollistaa erillisen lisätoiminnon. Pienoisohjelmat mahdollistavat erityisesti sosiaalisessa mediassa käyttäjälähtöisyyden. Widgetien avulla käyttäjä voi muokata esimerkiksi internet-selaimensa aloitussivulle usein tarvitsemansa tiedot ja palvelut, kuten uutiset, säätilan ja kellon. Widgetin lisäksi englannin kielessä käytetään sanaa gadget, joka viittaa samantyyppiseen pienoisohjelmaan, joka toimii rajatummassa toimintaympäristössä (esim. Google Gadgets).

Pilvipalvelu
Verkossa oleva, selaimella käytettävä ohjelma tai sovellus. Pilvipalvelussa ohjelmistot, tiedostot, varmuuskopiot ja esimerkiksi sähköposti voidaan siirtää virtuaaliseen tilaan, pilveen. Pilvipalvelun hyötynä voidaan nähdä, että tieto on saavutettavissa eri mediavälineillä (matkapuhelin, tietokone) ja että tiedon säilyvyys ei ole uhattuna samalla tavalla kuin yksittäisen käyttäjän kovalevyllä, joka voi rikkoontua. Myös moni sosiaalisen median sovellus, esimerkiksi Facebook perustuu pilvipalveluun: käyttäjien kuvat ja videot siirtyvät palvelimelle, jonka sijaintia yksittäinen käyttäjä ei voi tietää.

Pikaviestin
Käytetään lähinnä tuttujen kavereiden kanssa jutusteluun. Windows Live Messenger eli mese ja videopuheluohjelma Skype ovat erityisesti lapsille ja nuorille päivittäinen tapa olla yhteydessä kavereihin. Ohjelmasta näkee, ketkä kavereista ovat tällä hetkellä verkossa, ja heistä voi sitten valita, ketkä kutsuu kanssaan keskusteluun. Keskustelut ovat yksityisiä, eli niitä ei kukaan ulkopuolinen taho pysty seuraamaan tai valvomaan. Juttelu tapahtuu yleensä kirjoittamalla, mutta myös äänen tai videokuvan välityksellä keskustelu on ohjelmalla mahdollista. Monissa sosiaalisen median palveluissa on sisäänrakennettu pikaviestimahdollisuus.

Podcast
Podcast tarkoittaa verkossa jaeltavaa äänitettä, jonka voi ladata omalle koneelleen (tai kannettavaan soittimeen) ja kuunnella koska tahansa. Podcasting on tilauspohjaista äänitiedostojen julkaisua verkossa. Verkon kautta leviävien radiolähetysten erikoisuutena on, että podcasteja voi tilata, jolloin uudet lähetykset saa käyttöönsä automaattisesti heti, kun ne löytyvät verkosta. Podcasteja on helppo tehdä itsekin, ja niitä voi jakaa esimerkiksi oman blogin kautta. Podcastien lisäksi tuotetaan videomuotoisia videopodcasteja eli vodcasteja.

Pornografia
Yleensä kaupallisesti tuotettu, seksuaaliseen kiihotukseen tarkoitettu kuva-aineisto (painetut ja digitaaliset kuvat, lehdet, nettivideot, elokuvat), jossa ihmisiä käsitellään ainoastaan seksuaalisina olentoina. Porno on iso bisnes: internetissä on arviolta miljoonia pornomateriaalia sisältäviä sivuja ja pelkästään Yhdysvalloissa pornoelokuvia tuotetaan yli 10 000 kappaletta vuodessa. Suomessa kuvallisen pornografian tuottaminen, levittäminen ja hallussapito on laillista, pois lukien lapsi-, eläin- ja väkivaltapornografia. Pornoelokuvien ikäraja Suomessa on 18.

Portaali
Verkkosivu, joka toimii väylänä muihin palveluihin ja sovelluksiin tuottajayhteisön sisällä ja sen ulkopuolella.

PR-toiminta
PR- eli suhdetoiminnan (Public Relations) tehtävänä on trendien erittely, näiden seurausten ennustaminen, työyhteisön johdon neuvonta sekä suunniteltujen toimintaohjeiden toteutus. Yrityksen PR-toiminta voi pyrkiä vaikuttamaan markkinoihin, muihin yrityksiin, poliittisiin päättäjiin, mediaan, asiakkaisiin ja omaan henkilöstöön. PR-toimintaa voi yritysten ohella harjoittaa hallitus, kunta tai viranomainen, yhdistys tai muu ryhmä.

Prime time
Paras television katseluaika tai radion kuunteluaika. Tällöin median ulottuvilla on paljon katselijoita/kuuntelijoita. Arkisin television prime time on noin klo 18–22.30. Tuona aikana lähetetään kanavan laajimman katsojaryhmän ohjelmia. Pienemmille kohdeyleisöille suunnatut ohjelmat sijoitetaan yleensä parhaan katseluajan ulkopuolelle.

Profilointi
Profiloinnissa on kyse yhteisön tai yrityksen haluamien mielikuvakytkentöjen pitkäjänteisestä rakentamisesta kohderyhmien tajuntaan. Kyse ei ole siten vain yhteisökuvamainonnasta, vaan yhteisön viestinnän kivijalan määrittämisestä. Esimerkiksi useat radiokanavat ovat pyrkineet luomaan itselleen selkeästi muista erottuvan profiilin.

Propaganda
Aatteen tai opin järjestelmällinen, mielipiteitä muokkaava levitys. Sanalla on yleensä kielteinen vivahde, ja se viittaa epä-älylliseen, tunteisiin vetoavaan julistukseen.

Päivittäminen
Ajantasaistaminen [engl. update]. Vanhojen tietojen korvaaminen uusilla, www-sivun ajan tasalle saattaminen. Tietokoneohjelman päivittäminen tarkoittaa usein uuden ohjelmaversion asentamista vanhan tilalle.

Pääkirjoitus
Mielipideteksti, joka ilmaisee kannan ajankohtaiseen asiaan. Pääkirjoitus on yleensä päätoimittajan laatima tai hyväksymä.

Päätoimittaja
Päätoimittajalla on sekä valta että vastuu koko viestintävälineen (esim. lehden) sisällöstä mukaan lukien myös ilmoitukset. Päätoimittajan suurin huomio kohdistuu kuitenkin viestintävälineen virallisten kannanottojen eli pääkirjoitusten laatimiseen.

Remiksaus
Verkon sisällöntuotantokulttuuriin liittyvä käsite, jolla tarkoitetaan video-, kuva- ja äänitiedostojen hyödyntämistä kokonaan uuden mediaesityksen luontiin. Uudelleenkäyttöä ja koostamista rajoittaa tekijänoikeus, kaikkia mediatekstejä ei ole lupa käyttää ja julkaista uudessa muodossa.

Repliikki
Repliikki

Reportaasi
Reportaasi-nimitystä käytetään usein kaikenlaisista ei-uutisista, joiden kirjoittamista varten toimittaja on jalkautunut toimituksesta kentälle. Reportaasin kirjoittaja on läsnä myös tekstissään, toisin kuin näkymättömyyteen pyrkivä uutiskertoja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tulkintojen tekemistä ja selkeän näkökulman valintaa. Reportaasi voidaan kirjoittaa myös minämuodossa.

Representaatio
Ilmiöistä, ihmisistä tai tapahtumista rakennettu kuva visuaalisesti tai tekstuaalisesti. Representaatio ei ole suora esitys todellisuudesta, vaan pikemminkin se edustaa kohdettaan. Taustalla on ajatus siitä, että kieli ei heijasta todellisuutta, vaan osallistuu sen rakentamiseen.

Sananvapaus
Kansalaisen oikeus sekä ilmaista vapaasti mielipiteensä että saada vapaasti tietoa. Sananvapaus on turvattu perustuslaissa. Yhteiskuntarauhaa vaarantavat, kansanryhmää vastaan kiihottavat viestit taikka toisen kunniaa loukkaavat lausumat eivät kuulu sananvapauden piiriin.

Sisällönjakopalvelu
Sosiaaliseen mediankäyttöön perustuva verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden sisällön jakamiseen tietoverkossa. Sisältöä voi jakaa useimmiten ilmaiseksi, kohdennettuna yksittäiselle ryhmälle tai avoimesti kaikille. Esimerkkejä sisällönjakopalveluista ovat kuvanjakopalvelu Flickr, musiikin jakopalvelu MySpace, videonjakopalvelut YouTube ja Vimeo, diaesitysten jakopalvelu SlideShare ja yhteisöllisten kirjanmerkkien jakopalvelu Delicious.

Skuuppi
Lehden oma ”jymyuutinen”, jolla on merkitystä tiedotusvälineiden välisessä kilpailussa.

Slogan
Iskulause, mainoslause.

Sosiaalinen kirjanmerkki
Sähköinen kirjanmerkki, bookmark, joka on tallennettu julkiselle verkkosivustolle ja jonka tallentaja voi halutessaan jakaa muiden sivuston käyttäjien kanssa. Kirjanmerkit, jotka ovat yleensä tärkeiksi tai kiinnostaviksi sisällöiksi koettujen verkkosivujen osoitteita, tallennetaan ja jaetaan kirjanmerkkipalvelussa (esimerkiksi Delicious ja Diigo). Sisältöjä kuvataan usein avainsanoilla, jotka auttavat muita käyttäjiä löytämään kiinnostavia sisältöjä. Löytämistä vaikeuttaa toisinaan se, että ihmiset käyttävät vääriä tai epäjohdonmukaisia avainsanoja kuvatessaan sisältöjä.

Sosiaalinen media
Sähköisessä ympäristössä toteutuvaa viestintää, jossa hyödynnetään tietoverkkoja ja jossa käsitellään vuorovaikutteisesti tuotettua sisältöä ja luodaan sekä ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita. Sosiaalista mediaa kuvataan yhteisölliseksi, sen hierarkiaa matalaksi ja ideana on, että kaikki osallistuvat omalla panoksellaan sen kehittämiseen. Termiä käytetään myös monikossa ”sosiaaliset mediat”, jolla viitataan nimenomaan verkkopalveluihin, joiden kautta viestintä tapahtuu. Sosiaaliselle medialle tyypillisiä verkkopalveluita ovat esimerkiksi sisällönjakopalvelut, verkkoyhteisöpalvelut ja keskustelupalstat.

Stereotypia
Yleistykset, jotka koskevat kaikkia tiettyyn ryhmään kuuluvia jäseniä (esim. kaikki suomalaiset ovat...). Jotkin stereotypiat voivat vaikuttaa positiivisilta, mutta ne ovat yleensä vaikutuksiltaan negatiivisia.

Surffaaminen
Seikkailu www-sivuilla linkkejä seuraten ilman varsinaista päämäärää. Lähtökohtana on englannin kielen sana surf eli lainelautailu.

Synopsis
Lyhyt, muutamien rivien mittainen tiivistelmä elokuvan sisällöstä.

Sähköinen viestintä
Sähköiset viestimet käsittävät esimerkiksi äänilevyt, radion ja television. Näiden kaikkien tieto ja viestit on tallennettu sähköisesti, ja tietoa myös jaetaan ja lähetetään eteenpäin sähköisesti. Vertaa painoviestintä ja digitaalinen viestintä.

Sähköposti
Yleensä pelkkää tekstiä sisältäviä viestejä, joita voidaan lähettää Internetin välityksellä tietokoneesta toiseen. Viesti voi sisältää myös kuvia, ja sähköpostin liitetiedostona voidaan lähettää suuriakin teksti-, kuva-, ohjelma- ja äänitiedostoja. Sähköpostin lähettämiseen käytetään sähköpostiohjelmaa.

Tabletti
Kosketusnäytöllinen tablet-tietokone, jolle ei ole vakiintunut toistaiseksi suomenkielistä nimikettä. Tabletit ovat pieniä ja mukana kuljetettavia laitteita, joiden kautta voi selailla internetiä, tarkastaa sähköpostin, katsoa elokuvia ja lukea lehtiä sekä kirjoja.

Tabloid
Perinteistä broadsheet-kokoa pienempi sanomalehti, viisi- tai kuusipalstainen, ulkomitoiltaan puolikas broadsheet. Tabloidin sivumäärä kasvaa tai vähenee neljän sivun porrastuksella. Tabloid voi viitata myös halventavasti lehden sisältöön: sensaatioita, liioittelua, rikoksilla ja onnettomuuksilla mässäilyä, tirkistelevää kaksinaismoralistista seksiä, kuvia vähäpukeisista naisista.

Tabloidisaatio
Perinteisesti asiallisen median vajoaminen sisällöltään iltapäivä- ja juorulehtien suuntaan.

Talkoistaminen
Sosiaalisessa mediassa yleinen toimintamalli, jossa ongelma annetaan ratkaistavaksi tai tehtävä suoritettavaksi innokkaille verkon käyttäjille. Toisinaan tästä työstä maksetaan palkkioita käyttäjille, mutta useimmiten se perustuu vapaaehtoisuuteen ja aitoon kiinnostukseen olla mukana kehitystyössä. Tietotekniikkayritykset talkoistavat esimerkiksi ohjelmakehittelyä kiinnostuneille amatööreille, ja lehtitalot voivat pyytää lukijoita tuottamaan sisältöjä verkkolehteen (esim. lukijoiden muistot tai valokuvat tietystä teemasta).

Tekijänoikeus
Tekijänoikeus suojaa taiteellisia ja kirjallisia teoksia. Luomistyön tuloksen on oltava uusi, omaperäinen ja itsenäinen, jotta tekijä saa teokseensa yksinomaisen määräysvallan. Teoksia ovat esimerkiksi erilaiset tekstit, kirjat, lehdet, valokuvat, piirrokset, maalaukset, elokuvat, näytelmät, musiikki sekä tietokoneohjelmat. Tekijänoikeus syntyy samalla kuin teoskin. Tekijänoikeuden saa se henkilö, joka on luonut teoksen. Suojan kohteena on teoksen ulkomuoto ja ilmaisutapa. Teoksessa esitettyjä tietoja, ajatuksia, ideaa, aihetta tai rakennetta ei suojata, joten ne ovat vapaasti jokaisen käytettävissä. Nykyisin moni jakaa töiden oikeuksia Creative Commons -lisenssin avulla.

Teknologia
Suppeassa merkityksessä teknologialla tarkoitetaan laitteita ja rakenteita, joita käytetään mediatuotannossa ja viestinnässä. Esimerkiksi radio, tietokoneet, puhelimet, satelliitti ja lyijykynät ovat teknologioita. Laajemmin ajateltuna teknologia käsittää myös koko tuotannon rakenteet, niiden kehittämisen ja suunnittelun.

Tiedottaja
Tiedottaja on toimihenkilö, joka lähettää tiedotusvälineille tiedotteita, pitää tiedotustilaisuuksia ja vastaa muutenkin viestinnästä. Tiedottaja on siis tiedotussihteeri, joka hoitaa yhteisön tai yrityksen käytännön viestintää sekä sisäisesti että yrityksen ulkopuolelle.

Tiedottaminen
Tiedottaminen merkitsee tiedolla varustamista, tiedon jakelua, tiedoksi antamista. Lähtökohtana ovat siis sanat tieto ja tietäminen, joista jälkimmäinen on alun alkaen merkinnyt "tien tuntemista". Alkuperäisessä mielessä tiedottaminen olisi siis käytännöllistä opastamista siitä, kuinka löytää perille tai päästä tavoitteeseen.

Tietoyhteiskunta
Yhteiskuntamalli, johon on siirrytty tietoteknisen kehityksen vauhdittamana. Tietoyhteiskunnassa informaation tuottamisella, jakelulla ja käsittelyllä on merkittävä osuus taloudessa ja kulttuurissa. Käsite sisältää usein optimistista uskoa siitä, että viestimien avulla voitaisiin ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia. Viestimien digitalisoitumisen myötä yhteiskunnassa lisääntyy informaation määrä, josta pitää valita ja tuottaa uutta tietoa. Viestintätekniikka tekee mahdollisiksi myös uudenlaiset vuorovaikutuksen muodot ja tavat (esimerkiksi kännykkä, jossa on verkkoyhteys ja videokamera), ja yhteydenpito voi helpottua monin tavoin. Tietoyhteiskunta ei kuitenkaan ole ongelmaton yhteiskunta.

Toimilupamaksu
Kaupalliset tv-kanavat maksavat Yleisradiolle siitä, että ne saavat käyttää lähetystoiminnassaan Ylen linkkitorneja ja muuta kalustoa. Toimilupamaksu määräytyy kanavien liikevaihdon mukaan: maksuvelvollisuus alkaa 3,4 miljoonan euron ylittävästä liikevaihdosta.

Toimituspäällikkö
Toimituksen henkilökunnan päällikkö.

Toimitussihteeri
Vastaa lehden tai sen tietyn osaston kokoamisesta. Toimitussihteeri ratkaisee toimituksen työstämän jutun uutisarvon ja sen, laitetaanko juttu monelle palstalle, etu- vai sisäsivulle tai laitetaanko kuva mukaan vaiko pelkkä teksti.

Tositelevisio
Tositelevisio (tosi-tv, reality) on 2000-luvulla erityisen suosituksi tullut televisio-ohjelman laji, joka pyrkii esittämään osittain käsikirjoittamattomia, todellisia tilanteita. Ohjelman tyyli voi olla dokumentaarinen, jolloin seurataan esimerkiksi julkisuuden henkilön arkea. Ohjelma voi perustua myös keskusteluun, kilpailuun, parisuhteen tai työpaikan etsimiseen tai piilokameralla kuvattuihin, yleensä humoristisiin pätkiin. Useimmat Suomessa suositut tosi-tv-ohjelmat perustuvat ulkomaiseen tv-formaattiin (Big Brorthers, Idols, Huippumalli haussa).

Tviitti
Lyhyt blogimerkintä, jonka pituus on korkeintaan tekstiviestin verran, 160 merkkiä. Muiden käyttäjien tekemät blogimerkinnät voi nähdä palvelun verkkosivulla, tai niistä voi saada tiedon esimerkiksi tekstiviestinä tai verkkosyötteenä. Termi on peräisin Twitter-yhteisöpalvelusta, jossa tviittejä seuraa arviolta ainakin 200 miljoonaa ihmistä. Seuratuimpia tviittaajia ovat globaalisti tunnetut julkisuuden henkilöt (näyttelijät, laulajat).

Ubiikkiyhteiskunta
Tietoyhteiskunnasta käytettävä nimitys, jolla viitataan huomaamattomasti toimivaan ja ympäristöön sulautuvaan tietotekniikkaan ja arjen teknistymiseen (engl. ubiquitous computing). Ubiikkiyhteiskunnan teknologia perustuu hajautettuihin tietojärjestelmiin, langattomiin verkkoihin, tiedonhallinnan menetelmien kehittyneisiin versioihin, tunnistuksen ja paikannuksen menetelmiin. Arjessa ubiikkiympäristön toiminnot näkyvät sähköisinä täsmäpalveluina, jotka voivat ohjata, suositella tai rajata vaihtoehtoja erilaisissa tilanteissa.

Uusmedia
Väljä termi, joka viittaa viestintään postmodernilla aikakaudella. Termi kattaa suuren osan tietokonevälitteisestä viestinnästä, mutta ei televisiota tai radiota. Sen sijaan perinteisten viestintävälineiden verkkoversioiden (esimerkiksi digitaalinen televisio, nettiradio) katsotaan olevan uusmediaa.

Uutinen
Tuore, ajankohtainen, yleisesti kiinnostava asia. Uutiskriteerit määrittelevät sen, mikä on uutisoinnin arvoista. Tärkeitä kriteereitä ovat kiinnostavuus, poikkeavuus, yleisyys, primaarisuus ja intensiteetti.

Uutisankka
Vailla totuuspohjaa oleva perätön uutinen.

Uutiskynnys
Kriteerit, joiden perusteella päätetään, onko jokin asia uutinen vai ei. Näitä kriteereitä ovat muun muassa asian ajankohtaisuus, maantieteellinen läheisyys, poliittinen ja taloudellinen merkittävyys sekä tiedon yllätyksellisyys ja uutuus.

Valokuva
Valokuva on keksintö, joka mahdollistaa kameran tuottaman kuvan tallentamisen valoherkälle materiaalille. Digitaalinen valokuva ei edellytä valoherkkää materiaalia, vaan kameran tuottama kuva tallennetaan bittimuotoon.

Verkko
Vähintään kahden tietokoneen välille luotu tekninen yhteys, jolloin tietokoneilta voidaan muodostaa pääteyhteys toiseen koneeseen ja käyttää yhteisiä tiedostoja ja ohjelmia. Verkkoa käytetään yleisesti nimityksenä myös internetistä. Suomen kielessä sanat net ja web voidaan kumpikin kääntää verkoksi.

Verkkojulkaisu
Verkkojulkaisu on yhtenäiseksi laadittu kokonaisuus, jota julkaistaan ja päivitetään säännöllisesti samaan tapaan kuin esimerkiksi aikakauslehtiä. Verkkojulkaisu koostuu julkaisijan tuottamista tai käsittelemistä verkkoviesteistä. Tyypillisiä verkkojulkaisuja ovat verkkolehdet, joille on nimetty myös vastaava päätoimittaja. Verkossa julkaistavia lehtiä kutsutaan usein webzineiksi.

Verkkomedia
Verkkomediaa voidaan käyttää keskinäis- tai joukkoviestintään. Verkkomedia voi luoda uusia sosiaalisia vuorovaikutussuhteita ja -tiloja. Verkkomedia yhdistää monia pisteitä moniin pisteisiin, joista jokainen voi olla lähettäjä tai vastaanottaja. Esimerkkejä verkkomediasta ovat internet, videokonferenssit ja sähköiset postipalvelut.

Verkkopeli
Verkkopeli tarkoittaa vähintään kahden pelaajan keskinäistä peliä tietoverkon välityksellä. Lähes kaikkiin verkkopeleihin liittyy pelichat, jonka avulla voi etsiä peliseuraa tai rupatella pelivastustajien kanssa. Esimerkiksi roolipeleissä pelikavereiden kanssa chattailu on välttämätöntäkin, jotta pystytään suunnittelemaan pelijoukkueen yhteisiä strategioita. Verkkopeleistä osa on maksullisia. Katso myös digitaaliset pelit.

Verkkosyöte
Päivittyvän tiedon välitystapa. Sisällöntuottajan, esimerkiksi lehtitalon tai yksittäisen bloggaajan tuottamaa tietoa voidaan tilata syötemuodossa ja lukea otsikko- sekä kuvaustasolla käymättä varsinaisesti lehtitalon verkkosivulla. Yleisesti käytössä ovat RSS-syötteet, joiden käyttäjät hyödyntävät ohjelmia eli RSS-lukijoita. RSS-syötteen merkki on pieni, oranssi nappi, jota klikkaamalla sisällön voi tilata itselleen.

Versiointi
Sama tekstisisältö kierrätetään eri päätelaitteille. Eri julkaisuvälineiden ominaiset muotokielet otetaan huomioon ja sisältöjä versioidaan niiden mukaisesti. Esimerkiksi radio-ohjelmasta voidaan kirjoittaa lehtijuttu tai muokata multimediajuttu, joka sisältää tekstin lisäksi ääniklippejä radio-ohjelmasta.

Viestintä
Suomen kielen sana "viestintä" juontuu venäjän kielen sanasta "vest" (sanoma, viesti). Viestintä syntyy lähettäjän ja vastaanottajan vuorovaikutuksesta. Lähettäjä ei yksin voi määritellä viestin sisältöä, vaan vastaanottaja osallistuu aktiivisesti sanoman vastaanottoon ja voi tulkita viestin jopa vastakkaisella tavalla.

Viestintäpolitiikka
Suppeasti ymmärrettynä viestintäpolitiikalla tarkoitetaan valtioneuvoston toimia viestinnän tukijana ja sääntelijänä. Valtioneuvoston asettamien lakien, asetusten ja menettelystrategioiden kautta viestintää rajoitetaan tai tuetaan esimerkiksi verohelpotusten kautta. Laajemmassa merkityksessä ajatellaan, että jokaisella tiedotusvälineellä ja julkaisulla on oma viestintäpolitiikkansa.

Virtuaalihyödyke
Digitaalinen hyödyke, joka muistuttaa reaalimaailman aineellista asiaa (esimerkiksi eläin, esine). Virtuaalihyödykkeitä ovat esimerkiksi verkkopelihahmot ja niiden varusteet tai Habbo-huonekalut. Pääkaupunkiseudulla tehdyn kyselyn mukaan 10–18-vuotiaista pojista joka neljäs saa tuloja myymällä verkkopelien ja virtuaalimaailmojen hyödykkeitä.

Web 2.0
Termi, jolla viitataan internetin kehittyneeseen, visuaalisuuteen, sosiaalisuuteen ja yhteistoiminnallisuuteen perustuvaan vaiheeseen (vastakohtana internetin aikaisempi muoto, joka perustui pelkkään lukemiseen muttei sisältöjen jakamiseen). Puhutaan internetin toisesta tulemisesta. Markkinointikäyttöön syntynyttä, paljon kritisoitua termiä näyttää seuraavan Web 3.0, joka viittaa mobiilin internetin kehitykseen, entistä tarkempiin ja räätälöidympiin hakupalveluihin, paikannuspalveluihin sekä muihin älykkäisiin sovelluksiin.

WLAN
Langaton lähiverkkotekniikka, jolla erilaiset verkkolaitteet voidaan yhdistää ilman kaapeleita. Verkkoa voidaan käyttää millä tahansa päätelaitteella. Entistä useampi kahvila, lentoasema ja hotelli tarjoaa asiakkailleen langattoman verkkoyhteyden. Myös koulut ja kirjastot on usein varustettu wlan-verkolla. Tulevaisuudessa verkkoja on entistä enemmän myös joukkoliikennevälineissä. Wlan-verkkoja on moitittu niiden heikosta tietoturvasta.

Valokuitu
Runkoverkkojen rakentamisessa käytettävä tiedonsiirtoteknologia, jolla on merkittävän suuri tiedonsiirtokyky. Yksittäisille internetinkäyttäjille valokuituyhteyksiä ei ole vielä laajamittaisesti tarjota, mikä johtuu muun muassa siitä, että valokuituyhteyksiä varten joudutaan usein asentamaan uudet kaapelit ja yhteyksiin tarvittavat päätelaitteet ovat kaapelimodeemi ja DSL-tekniikkaa (ks. ADSL) kalliimpia.

Wiki
korjaamaan ja muokkaamaan tietosisältöjä. Wikeihin voidaan sisällyttää tekstiä, kuvia, ääni- ja videotiedostoja. Wikejä käytetään harrastuksen tukemiseen, osana koulutyötä sekä työyhteisöissä tiedon keräämisen alustana. Tunnetuin wiki-tekniikkaa hyödyntävä vapaan sisällön tietosanakirja on Wikipedia, http://fi.wikipedia.org

World Wide Web
WWW rakennettiin hypertekstimuotoiseksi tietojärjestelmäksi, jossa voitaisiin käyttää joustavasti myös kuvia. WWW:n ydin muodostuu kolmesta asiasta:
1) Yhteisestä tietokoneiden osoitejärjestelmästä (URL), joka mahdollistaa, että yhteys mihin tahansa maailman lukemattomista palvelinkoneista on saavutettavissa.
2) Siihen kuuluvat yhteiset informaation siirron menettelytavat, protokollat (TCP/IP, http, smtp).
3) HTML-koodauskielellä WWW-asiakirjat koodataan kaikkien selainohjelmien ymmärtämään muotoon. HTML:n perusajatuksena on kuvata dokumentin rakennetta esimerkiksi kertomalla, mikä osa tekstistä on otsikkoa, korostusta tai lainausta, ja jättää niiden lopullinen esitysasu käyttäjän ohjelmasta ja näyttölaitteesta riippuvaksi.

Yhteisöpalvelu
Sähköinen palvelu, joka tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden luoda suhteita muiden verkonkäyttäjien kanssa ja ylläpitää suhteita internetissä. Verkkoyhteisöpalvelun kautta voidaan jakaa mielipiteitä ja kiinnostuksen kohteita koskevia tietoja. Useimmissa palveluissa käyttäjä luo itselleen profiilin, johon liittää tietoja itsestään. Palveluita voi käyttää joko henkilökohtaiseen vapaa-ajan viestintään tai esimerkiksi harrastus- ja työtoiminnassa osana arkipäivän viestintää. Tunnettuja verkkoyhteisöpalveluita ovat kansainvälinen Facebook, ammattilaiskäyttöön tarkoitettu LinkedIn ja suomalainen IRC-Galleria.

Yhteisöviestintä
Yhteisöviestintä on yhteisöjen (eli esimerkiksi yritysten, julkishallinnon organisaatioiden ja järjestöjen) johtamiseen liittyvää ja niiden jäsenten välistä keskinäistä kanssakäymistä ja informaation vaihdantaa. Se on myös yhteisön ja sen toimintaympäristön välistä vuorovaikutusta erityisesti tiedottamisen ja suhdetoiminnan näkökulmasta. Yhteisöviestintä kattaa siis sekä yhteisön sisäisen viestinnän että ulkoisen viestinnän.

Yleisradiomaksu
Kotitalouksien on täytynyt maksaa Yleisradio Oy:lle televisiomaksua, jos taloudesta löytyy televisiovastaanotin. Televisiomaksua ollaan korvaamassa 2010-luvun alkuvuosina mahdollisella yleisradiomaksulla, joka tulee jokaisen kodin maksettavaksi huolimatta siitä, onko taloudessa televisiovastaanotinta. Tv-maksuilla rahoitetaan Ylen toiminta. Television osuus on n. 165 miljoonaa euroa, radion 68 miljoonaa euroa ja internet- ja mobiilipalveluiden 19 miljoonaa euroa.

Yleisö
Joukkoviestimien käyttäjät (esimerkiksi katsojat, kuulijat, lukijat) muodostavat yleisön. Yhdestä yleisöstä puhutaan useimmiten valtakunnallisen ja kansainvälisen julkisuuden kohdalla. Erilaisista yleisöryhmistä ja osayleisöistä puhutaan yksittäisten viestimien, kanavien ja esimerkiksi ohjelmatyyppien kohdalla. Yleisö-käsite on muuttunut teknologian kehittyessä ja erityisesti sosiaalisen median aikakaudella radikaalisti, sillä internetissä yleisö ei ole passiivinen lukija ja sivujen selailija, vaan osallistuu aktiivisesti sisällöntuotantoon.

Älypuhelin
Matkapuhelin, jossa on perinteisten toimintojen (soittaminen, tekstiviestit, kamera) lisäksi internetiä hyödyntäviä ominaisuuksia. Ensimmäiset älypuhelimet tulivat markkinoille 90-luvun alussa, ja niitä kutsuttiin pitkään kommunikaattoreiksi. Nykyisistä Suomen markkinoilla olevista puhelimista suuri osa hyödyntää älypuhelinominaisuuksia: niiden avulla voi käyttää sähköpostia, toimisto-ohjelmistoja ja selata internetsivuja.