Toiminta- ja käyttölogiikan ymmärtäminen

Ohjelmistojen sisällä sekä eri ohjelmistojen välillä on yhtäläisyyksiä, jotka helpottavat käyttöä ja uusien ohjelmistojen oppimista. Opettelemalla käyttöliittymän ja sovellusohjelmien eri elementtien yleisen toimintalogiikan saavutat syvällistä ymmärrystä, joka on keskeistä tieto- ja viestintätekniikan käytön ydinosaamista.

Useimmat Web-sovellukset sekä ohjelmistot noudattavat samaa, yhteistä toimintalogiikkaa. Kun käyttäjä osaa hahmottaa käyttöliittymää ja nimetä yhden ohjelmiston käytön kannalta keskeiset toimintaprosessit, hänen on helpompi käyttää muitakin ohjelmistoja ja Web-sovelluksia.

Oppimisen kannalta on usein järkevää opetella ensin yhden Web-sovelluksen tai ohjelmiston käyttö hyvin ja oppia ymmärtämään käyttöön liittyvät toimintaprosessit. Tällöin muiden ohjelmien käytön oppiminen on helpompaa. Eri ohjelmistojen toimintalogiikka on yhteinen, niitä ohjataan ja käytetään suurin piirtein samoilla tavoin. Käyttäjä huomaa tämän selvimmin siitä, että valikot, joista toiminnot valitaan, ovat yhtenäisiä.

Ohjelmistojen yhteisestä toimintalogiikasta johtuen myös käyttäjän tekemät virheet ja pulmatilanteet ovat usein myös systemaattisia: samat ongelmatilanteet toistuvat eri ohjelmia käytettäessä. Esimerkiksi tekstin rivivälin muuttaminen tai hyperlinkin tekeminen voi tökkiä kerta toisensa jälkeen, käytettiinpä sitten tekstinkäsittelyä tai esitysgrafiikka-ohjelmistoa.

Ohjelmistojen yleisen toimintalogiikan voi oppia vain itse harjoittelemalla; sitä voisi kuvata hiljaiseksi tiedoksi, jota on hankala sanoin välittää. Yleinen toimintalogiikka heijastuu kaikissa käyttötehtävissä, joissa käyttäjä ohjelmistoa käyttää. Yleistä toimintalogiikkaa opeteltaessa on yksittäisestä käyttötehtävästä päästävä ajatuksellisesti abstraktimmalle tasolle, irti valikkojen tai toimintojen nimistä ja hiiren napsautuksista.

Yleistä toiminta- ja käyttölogiikkaa voi opetella seuraavan työkalun avulla.

Yleisen toiminta- ja käyttölogiikan opettelu

Alla oleva taulukko ja siinä esitettävä toiminta- ja käyttölogiikka perustuu ajatukseen siitä, että:

  • kaikki ohjelmistot toimivat periaatteiltaan samalla tavalla ja
  • kaikki toiminnot voidaan tehdä samaa loogista periaatetta hyödyntäen.

Käyttäjän kannalta tämä tarkoittaa sitä, että opittuaan ohjelmistojen yleisen toiminta- ja/tai käyttölogiikan yhtä ohjelmaa käyttäen hän voi helposti siirtyä käyttämään muita sovelluksia ja ohjelmistoja sekä niiden toimintoja.

Alla olevassa taulukossa on esitetty erilaisia toimintoja sekä kuvattu yksittäisten toimintojen suorittaminen. Taulukon lopussa olevan viivan alle on kuvattu niiden pohjalta yleinen käyttölogiikka eli abstraktio.

Toiminto Miten tehdään? Lopputulos
Tekstin lihavoiminen Valitaan (aktivoidaan) haluttu sana/sanat. Napsautetaan työkalupalkista Lihavoitu-painiketta. Valittu teksti näkyy lihavoituna.
Tekstin kursivointi Valitaan (aktivoidaan) haluttu sana/sanat. Napsautetaan työkalupalkista Kursivoitu-painiketta. Valittu teksti näkyy kursivoituna.
Tekstin värin muuttaminen Valitaan (aktivoidaan) haluttu sana/sanat. Napsautetaan työkalupalkista Fontin värin valinta -painiketta ja valitaan väri. Valittu teksti näkyy valitun värisenä.
Hyperlinkin tekeminen tekstiin Valitaan (aktivoidaan) haluttu sana/sanat. Napsautetaan työkalupalkista Lisää hyperlinkki ja syötetään aukeavaan dialogi-ikkunaan www-osoite. Napsautetaan OK-painiketta. Valittu teksti näkyy sinisenä alleviivattuna tekstinä, mikä on hyperlinkin merkki.
Rivivälin vaihtaminen Valitaan (aktivoidaan) se osa tekstistä, jonka riviväliä halutaan vaihtaa. Valitaan Muotoile-valikosta Kappale ja aukeavasta dialogi-ikkunasta valitaan haluttu riviväli. Valitun tekstin riviväli muuttuu.
Tekstin muotoiluun liittyvät toiminnot Valitaan toiminnon kohde. Valitaan haluttu toiminto ja syötetään tarvittaessa aukeavaan dialogi-ikkunaan parametrit. Muutos on näkyvissä toiminnon kohteessa.

Seuraavassa taulukossa tarkastellaan tallentamista eri ohjelmissa: tekstinkäsittelyssä, kuvankäsittelyohjelmassa ja esitysgrafiikka-ohjelmissa. Huomaa, että esimerkiksi tallentaminen tapahtuu samalla tavalla kaikissa mainituissa ohjelmissa.

Toiminto Mitä tehdään? Lopputulos
Kirjoitetun tekstin (asiakirjan) tallentaminen tekstinkäsittelyssä. Valitaan Tiedosto-valikosta Tallenna nimellä.

Aukeavassa dialogi-ikkunassa

  1. valitaan kansio, johon tiedosto halutaan tallentaa.
  2. Syötetään tiedostolle nimi ja
  3. napsautetaan OK-painiketta.
Kirjoitettu teksti tallentuu tiedostoksi valittuun kansioon halutulla nimellä.
Piirretyn kuvan tallentaminen kuvankäsittelyohjelmassa Valitaan Tiedosto-valikosta Tallenna nimellä.

Aukeavassa dialogi-ikkunassa

  1. valitaan kansio, johon tiedosto halutaan tallentaa.
  2. Syötetään tiedostolle nimi ja
  3. napsautetaan OK-painiketta.
Kuva tallentuu tiedostoksi valittuun kansioon halutulla nimellä.
Tehtyjen kalvojen tallentaminen esitysgrafiikka-ohjelmassa Valitaan Tiedosto-valikosta Tallenna nimellä.

Aukeavassa dialogi-ikkunassa

  1. valitaan kansio, johon tiedosto halutaan tallentaa.
  2. Syötetään tiedostolle nimi ja
  3. napsautetaan OK-painiketta.
Lopputulos on näkyvissä tiedostonhallinnassa.

Seuraavassa taulukossa tarkastellaan tallentamista ja aikaisemmin luodun tiedoston avaamista. Huomaa, että tallentaminen ja tiedoston avaaminen tapahtuvat saman käyttölogiikan mukaisesti.

Toiminto Mitä tehdään? Lopputulos
Kirjoitetun tekstin (asiakirjan) tallentaminen tekstinkäsittelyssä Valitaan Tiedosto-valikosta Tallenna nimellä.

Aukeavassa dialogi-ikkunassa

  1. valitaan kansio, johon tiedosto halutaan tallentaa.
  2. Syötetään tiedostolle nimi ja
  3. napsautetaan OK-painiketta.
Kirjoitettu teksti tallentuu tiedostoksi valittuun kansioon halutulla nimellä.
Aikaisemmin kirjoitetun tekstin (asiakirjan) avaaminen tekstinkäsittelyssä Valitaan Tiedosto-valikosta Avaa.

Aukeavassa dialogi-ikkunassa

  1. valitaan kansio, jossa avattava tiedosto sijaitsee.
  2. Valitaan haluttu tiedosto ja
  3. napsautetaan OK-painiketta.
Valittu asiakirja aukeaa tekstinkäsittelyn työstötilaan.
Tiedostojen hallinta Valitaan toiminto. Syötetään aukeavaan dialogi-ikkunaan halutut parametrit (valitaan kansio ja valitaan tiedosto). Lopputulos on näkyvissä työskentelytilassa ohjelmassa/tiedoston hallinnassa.

Toiminta- ja käyttölogiikka siis opetellaan tarkastelemalla useita yksittäisiä toimintoja (kuten esimerkiksi yllä olevassa taulukossa) ja pohtimalla, mikä on niiden pohjalta yhteinen, yleisen tason toimintamalli.

Oppimistehtävä: Yleisen toimintalogiikan opettelu

Pohdi, mitkä toiminnot ovat mielestäsi erityisen tärkeitä tai ongelmallisia sovellusten käytössä. Voit myös valita jonkin sovellusohjelman, jota et tunne perusteellisesti, mutta jota haluaisit osata käyttää paremmin.

Käytä apunasi yllä esiteltyä taulukkopohjaa.

Täytä taulukko joko samalla tietokoneella ohjelmiston käyttöä itse kokeillen tai ohjelmiston käyttöohjeen perusteella.

  1. Kuvaa toimintojen vaiheet yhdessä taulukossa pitkänä jonona.
  2. Jaottele tämän jälkeen toiminnan vaiheita: laita samankaltaiset ja temaattisesti samankaltaiset toiminnot omiin taulukoihinsa.
  3. Kirjaa yksittäisiin taulukoihin alimmalle riville yleisen tason toimintamalli.

Vinkki: Tee taulukot esimerkiksi seuraavista toiminnoista:

  • Tekstin muokkaamiseen liittyvät toiminnot: kopioi, leikkaa, liitä
  • Tekstin muotoiluun liittyvät toiminnot: fontti, väri, kieliasun tarkistus jne.
  • Kuvan ja äänen lisäämiseen liittyvät toiminnot
  • Sivunumeron lisääminen
  • Automaattisen sisällysluettelon lisääminen
  • Ylä- ja alatunnisteen lisääminen
  • Piirtämiseen liittyvät toiminnot: neliö, nuoli, viiva jne.