Tekijänoikeudet
Mitä ja miksi?
Netti ei ole lakien ulkopuolella, vaikka useimmat lait onkin laadittu ennen tietoverkkojen keksimistä. Kaikki lait koskevat siis lähtökohtaisesti myös toimintaa netissä. Kaikki sellainen, mikä olisi laitonta muutoinkin, on laitonta myös netissä. Netin vapauteen liittyy kuitenkin aina vastuu. Esimerkiksi nettisivun laatija on aina itse vastuussa sivujensa sisällöstä.
Tekijänoikeuskysymykset korostuvat netissä. Nettisivuille ei siis saa laittaa aineistoa, esimerkiksi tekstiä, piirroksia, kuvia, musiikkia, videoleikkeitä tai muutakaan aineistoa, johon sivun tekijällä ei ole oikeuksia. Aineiston luvaton käyttö saattaa nimittäin johtaa vahingonkorvausoikeudellisiin tai rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Sekä mahdollisuus että vaara on siinä, että verkosta on äärimmäisen helppo kopioida toisten laatimaa aineistoa ja hyödyntää sitä itse eri tavoilla. Rehtori on paljon vartijana tekijänoikeusasioissa. Hänen on itse ymmärrettävä, miten tekijänoikeudet pitää ottaa huomioon vaikkapa verkko-opetuksessa ja opintosuoritusten arvioinnissa. Mahdollisia eteen tulevia tilanteita ovat esimerkiksi:
- Mitä koulun nettisivuilla tai suljetussa oppimisympäristössä voidaan julkaista siten, että tekijänoikeuksia kunnioitetaan? Onko nettisivuilla oleviin kuviin tai muuhun aineistoon asianmukainen julkaisuoikeus?
- Voiko oppitunneilla käyttää netissä olevaa materiaalia vapaasti? Entä kustantajien sähköisiä materiaaleja? Missä kulkee raja?
- Onko opettajien tekijänoikeustietämys kunnossa? Pitäisikö opettajille tai oppilaille koulutusta tekijänoikeusasioissa? Mistä tällaista koulutusta on saatavana ja mihin hintaan?
- Ovatko tekijänoikeuksiin liittyvät sopimusasiat kunnossa?
- Ovatko koulun ja ulkopuolisten väliset sopimusasiat hoidossa?
- Onko opettajien kanssa sovittu heidän tuottamansa opetusmateriaalin käytöstä ja siihen liittyvistä asianmukaisista korvauksista?
- Onko opiskelijoiden kanssa sovittu siitä, miten he voivat käyttää verkkokurssien materiaaleja hyväkseen?
- Mitä tehdään, kun havaitaan opiskelijan ottaneen tutkielmansa suoraan netistä?
Miten?
Tekijänoikeuksista on saatavana runsaasti tietoa niin kirjallisuudesta kuin netistäkin. Tekijänoikeusjärjestöt kertovat verkkosivuillaan toimialaansa kuuluvista tekijänoikeusasioista. Aiheesta kirjoitettuja hyviä kirjoja ovat ainakin:
- Sorvari, Katariina: Opetustoimen tekijänoikeudet. WSOYPro. Helsinki 2010. Teoksessa selvitetään tekijänoikeuksiin liittyvää problematiikkaa erityisesti opetustoimessa. Helppotajuinen yleisteos.
- Toikkanen, Tarmo ja Oksanen, Ville: Opettajan tekijänoikeusopas. Finn Lectura. Saarijärvi 2011. Lyhyt ja ytimekäs, käytännönläheinen tekijänoikeusopas opetustoimeen. Selostetaan myös avoimia sisältöjä, yksityisyyttä ja verkkopalveluita opetuksessa. Kirjaan liittyy päivittyvä verkkosivusto www.opettajantekijanoikeus.fi.
- Haarman, Pirkko-Liisa ja Mansala, Marja-Leena: Immateriaalioikeuden perusteet. Talentum. Helsinki 2007. Teos on suhteellisen laaja yleisesitys tekijänoikeuksista ja niihin liittyvistä lähioikeuksista. Soveltuu syventäväksi lukemistoksi aiheesta kiinnostuneille ja niille, jotka haluavat saada kokonaiskuvan teemasta.
Suomessa tekijänoikeusasioista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Sen nettisivuilla on keskeistä asiaa tekijänoikeuksista yleensä.
Yliopistojen yhteisellä immateriaali-instituutilla IPR University Center on tutustumisen arvoiset nettisivut. Sivuilla on myös erittäin perusteellinen tekijänoikeuksiin liittyvä oikeustapaustietokanta, joka tosin vaatii rekisteröitymisen. Instituutilla on myös tekijänoikeuksiin liittyvä opettajille suunnattu OPE-hanke.
Operight on erityisesti opettajan työhön liittyviin tekijänoikeusasioihin erikoistunut verkkosivusto. Sivuilla on selkeä jaotus opettajan ja oppilaan osioihin.
Tekijänoikeuksien ostamisesta, myymisestä ja käyttämisestä on helpompi sopia valmiiden sopimuspohjien avulla. Opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilla on muokattavat sopimuspohjat niin henkilöstön kuin opiskelijoidenkin vastuisiin liittyen. Rehtorin on tiedostettava, että työnantajalla ei välttämättä automaattisesti ole tekijänoikeuksia opettajan tekemiin oppimateriaaleihin tai muihin aineistoihin. Myös erilaisten hankkeiden yhteydessä tekijänoikeusasiat ajankohtaistuvat. Materiaalien hyödyntämisestä on syytä aina sopia erikseen.
Kopiraitti on opetus- ja kulttuuriministeriön ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston laatima sivusto, joka keskittyy koulumaailman tekijänoikeuskysymyksiin.
Piraattitehdas on osa tekijänoikeuden oppimateriaali-aineistoa, joka on tuotettu yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen sekä Luovan työn tekijät ja yrittäjät (LYHTY) kesken.
Creative Commons- eli CC-lisenssijärjestelmä: Verkossa olevaa materiaalia vähänkin enemmän hyödyntävien kannattaa tutustua Creative Commons- eli CC-lisenssijärjestelmään. Sitä käyttämällä on helppo tutkia, mitä oikeuksia tekijänoikeuksien omistaja on halunnut säilyttää itsellään ja mitä antaa muille.
Voimassa olevassa lainsäädännössä olevat keskeiset tekijänoikeusasioihin liittyvät säädökset ja niiden rikkomiseen liittyvä rikoslaki löytyvät maksuttomasta säädöstietopankki Finlexistä.
- Tekijänoikeuslaki 404/1961 muutoksineen (hakusana Finlexissä: tekijänoikeuslaki) Laissa säädetään mm. tekijänoikeuden kohteista ja sisällöstä, teosten käytöstä, jälleenmyyntikorvauksesta, tekijänoikeuden siirtymisestä, voimassaoloajasta ja tekijänoikeuden lähioikeuksista.
- Tekijänoikeusasetus 574/1995 muutoksineen (hakusana tekijänoikeusasetus) Asetuksessa säädetään mm. tekijänoikeuslain soveltamisesta, korvauksesta yksityiseen käyttöön valmistamisesta sekä tekijänoikeusneuvostosta
- Rikoslaki 39/1889 muutoksineen (hakusana rikoslaki). Rikoslain 49 luvussa säädetään tekijänoikeusrikoksesta, teknisen suojauksen kiertämisrikoksesta, teknisen suojauksen kiertämiskeinorikoksesta ja oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen loukkausrikoksesta.
Oikeuskäytäntö tekijänoikeusasioista on vähäistä, erityisesti opetusalalta. Tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta. Maksuttoman lausunnon voi pyytää kuka tahansa vapaamuotoisesti. Runsaasti lausuntoja ja lausuntopyynnön teko-ohjeet ovat opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla.
Tunnetko tekijänoikeudet?
Tee testi!
- Voitko näyttää oppikirjan sivulla olevan kuvan Toledon katedraalista opiskelijoille dokumenttikameran avulla?
Tekijänoikeuslain 21 § 1 momentti: Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Kyseessä on yksi ns. opettajan erityisoikeuksista.
- Voitko rehtorina vaatia, että oppilaan ja opettajan on julkaistava luokkaopetuksen yhteydessä tuottamia mallikkaita piirroksia koulun verkkosivuilla, jos oppilas tai opettaja vastustaa tätä?
Tekijänoikeuslain 2 § 1 momentti: Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.
Tässä yhteydessä on myös syytä huomata, että alle 18-vuotias oppilas on rajoitetusti oikeustoimikelpoinen eli hän ei voi päättää merkityksellisistä sopimuksista yksin ilman huoltajansa myötävaikutusta. Sinun onkin rehtorina syytä varmistaa, että sekä oppilaalta että tämän huoltajalta on pyydetty asianmukaiset julkaisuluvat. Tällaisen luvan voi pyytää oppilaan huoltajalta lukuvuoden alussa. On huomattava, että lupa ei ole automaattisesti voimassa esimerkiksi enää sen jälkeen, kun oppilas siirtyy peruskoulusta lukioon.
Opettajan kanssa asiasta on myös syytä sopia. Tällöin on huomattava, että työnantajalla ei ole automaattisesti oikeutta hyödyntää opettajan laatimaa teoskynnyksen ylittävää materiaalia. Opettajan työ on lähtökohtaisesti opettaminen, eikä ilman erillistä sopimusta ja automaattisesti ilman erillistä korvausta laatia erilaisia tuotoksia koulun verkkosivuilla julkaistavaksi. Ylipäänsä kaikista epäselvistä asioista kannattaa sopia yksityiskohtaisesti, jotta kiusallisilta riidoilta vältytään.
- Päätätte opettajainkokouksessa, että laaditte koulullenne monikulttuurisen keittokirjan, johon sisältyy opiskelijoilta ja opettajilta kerättyjä reseptejä. Osan kirjaan tulevista valokuvista ottavat koulun opettajat. Osa ruoista on kuitenkin niin vaikeita valmistaa, että opettajat päättävät lainata verkosta valokuvia kirjan kuvitukseksi. Kirjan ulkoasusta vastaava opettaja päättää hakea kuvia hakuohjelma Googlella. Hän kirjoittaa hakusanaksi "mansikka". Verkko onkin pullollaan kuvia. Ohjelma tarjoaa satoja kuvia, joista andalusialaisia mansikoita esittävä valokuva näyttää parhaalta. Kuva on espanjalaisella verkkosivulla. Voiko kuvaa hyödyntää enempiä lupia pyytämättä ja asiaa sen tarkemmin selvittämättä?
Tekijänoikeuslain 49a § 1 momentti: Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana ja muutettuna: 1) valmistamalla siitä kappaleita; 2) saattamalla se yleisön saataviin. On huomattava, että valokuvan ei edes tarvitse ylittää teoskynnystä eli tavanomainenkin valokuva nauttii tekijänoikeuslain suojaa, vähintäänkin lähioikeuksien suojaa. Teoskynnyksen ylittävä valokuva nauttii suojaa 70 vuotta tekijän kuolemasta ja tavanomainenkin valokuva 50 vuotta sen valmistumisesta. Suurin osa verkossa olevasta kuva-aineistosta on tätä tuoreempaa. Jos kyseistä valokuvaa haluaa hyödyntää, voi käyttää hakukoneen tarkempaa hakutoimintoa. Tällöin hakuehtoa voi rajata siten, että hakusana on edelleen "mansikka", mutta käyttöoikeuskenttään valitaan hakuehdoksi "saa käyttää uudelleen kaupallisesti ja muokata". Nämäkin hakuehdot tuottavat kelpo määrän kuvia, joita voi käyttää. Aina on myös mahdollista selvittää kuvan tekijänoikeuksien omistaja ja sopia kuvan hyödyntämisestä hänen kanssaan. Verkossa olevaa materiaalia vähänkin enemmän hyödyntävien kannattaa tutustua Creative Commons- eli CC-lisenssijärjestelmään. Sitä käyttämällä on helppo tutkia, mitä oikeuksia tekijänoikeuksien omistaja on halunnut säilyttää itsellään ja mitä antaa muille.
- Voitko skannata oppikirjan sivun sähköiseen muotoon ja tallentaa sen oppimisalustalle verkkokurssisi osaksi maksutta? Onhan koulullanne voimassaoleva kopiointilupa, joka kattaa esimerkiksi oppikirjojen valokopioinnin. Lisäksi kyseinen oppikirjasarja on koulussanne muutoinkin käytössä.
Tekijänoikeuslain 2 § 1 momentti: Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.
Ilman erillistä lupaa menettely ei ole mahdollinen. Monet opettajan erityisoikeudet ovat sovellettavissa vain lähiopetuksessa luokkahuoneessa, ei verkko-opetuksessa. Kopiosto ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovatkin solmineet sopimuksen oppilaitosten digitaalisen käytön luvista. Digitaalisen käytön lupa perustuu oppilas- ja opiskelijakohtaiseen korvaukseen, joka vuonna 2011 on 3,49 €/peruskoulun oppilas ja 7,09 €/lukion opiskelija. Kopioston digiluvalla oppilaitoksen henkilökunta ja oppilaat voivat skannata painettuja julkaisuja, kopioida ja käyttää internetissä olevaa aineistoa ja välittää aineistoa lukio-opiskelijoille koulun suljetussa verkossa. On syytä huomata, että lupa kattaa aineiston välittämisen vain lukion opiskelijoille.
- Voitko linkittää YouTubessa julkaistuja kotimaisia ja ulkomaisia videoita vapaasti verkkokurssisi materiaaliksi?
Linkki ainoastaan johtaa teoskappaleen äärelle. Tällöin ei valmisteta uutta teoskappaletta. Eri asia on, jos upotat videon verkkokurssisi materiaaliksi. Silloin on varmistettava, onko videon tekijä sallinut upottamisen. Tärkeintä on, että sivujen käyttäjälle ei muodostu käsitystä, että video olisi sinun laatimasi (jos et ole sitä laatinut). Tässä voi auttaa, jos video aukeaa selvästi uudelle sivulle, josta käy ilmi, että käyttäjä on siirtynyt YouTube-palveluun.
- Käytössänne on verkon yli toimiva video-opetusohjelmisto, jonka avulla annatte kiinan kielen opetusta omien opiskelijoidenne lisäksi toisen lukion opiskelijoille. He puolestaan tarjoavat teille vastavuoroisesti suahilin kielen opetusta. Käytätte usein oppitunnin virikkeenä verkosta löydettyjä kuvia. Tallennatte videoneuvottelun videoleikkeenä oppimisalustalle. Onko tämä sallittua?
Video-opetus on totta kai sallittua. Kuitenkin tallennettaessa videoneuvottelumenetelmää käyttäen tuotettu oppitunti videoleikkeenä tai esitettäessä se internetissä valmistetaan uusi teoskappale tekijänoikeuslain 2 § 1 momentin tarkoittamalla tavalla. Lähtökohtaisesti verkko-opetuksessa voi siis käyttää vain opettajan itse laatimaa materiaalia.
Verkossa olevia materiaaleja voi muuten tutkia ja tarkastella. Tällöin ei katsota syntyvän teoskappaleita. Tästä säädetään tekijänoikeuslain 11 a § 1 momentissa: Mitä 2 §:ssä säädetään oikeudesta valmistaa teoksesta kappaleita, ei koske sellaista tilapäistä kappaleen valmistamista: 1) joka on väliaikaista tai satunnaista; 2) joka on erottamaton ja välttämätön osa teknistä prosessia; 3) jonka ainoa tarkoitus on mahdollistaa välittäjän tekemä teoksen siirto verkossa kolmansien osapuolten välillä tai teoksen laillinen käyttö; sekä 4) jolla ei ole itsenäistä taloudellista merkitystä.
- Yhteiskuntaopin opettaja sisällyttää verkkokurssiinsa huomattavan määrän Suomen lainsäädäntöä kertomatta, mistä verkkolähteestä se on peräisin. Syyllistyykö hän tekijänoikeusrikokseen tai -rikkomukseen?
Tekijänoikeuslain 9 § 1 momentin 1 kohdan mukaan tekijänoikeutta ei ole lakeihin ja asetuksiin.
- Englanninopettajanne on luonut erinomaisen PowerPoint-kalvosarjan englantilaisesta pubikulttuurista. Sen tekijänoikeudet siirtyvät kokonaisuudessaan työnantajalle, koska opettaja on vakituisessa virassa.
Suomen lainsäädäntöön ei sisälly säännöksiä, jotka koskisivat työsuhdetekijänoikeutta paitsi tietokoneohjelmia ja teoksina pidettäviä tietokantoja (tekijänoikeuslain 40b §). Tällaisia määräyksiä ei sisälly myöskään opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksiin. Tämän vuoksi asiaa pitää arvioida ns. normaalikäyttösäännön avulla, jonka lähtökohtana on, että työnantajalle ei muodostu mitään tekijänoikeuksia automaattisesti. Poikkeuksena on tilanne, jossa oppimateriaalin laatimisen voidaan katsoa kuuluvan opettajan työtehtäviin. Tällöinkin työnantaja saisi hyödyntää materiaalia vain hyvin rajoitetusti normaalin toimintansa edellyttämässä laajuudessa. Tämä tarkoittaa, että materiaalia voidaan käyttää vain opetustoiminnassa ja ehkä vain samalla kouluasteella, ei esimerkiksi henkilöstökoulutuksessa. Asioista voi ja kannattaa aina sopia.
- Löysit kiinnostavan artikkelin Australiassa asuvista aboriginaaleista yliopistojen käytössä olevasta sähköisestä tietokannasta, johon sinulla jatko-opiskelijana on käyttäjätunnukset. Voitko yksinomaan käyttäjälupasi perusteella tulostaa yhden sivun mittaisen artikkelin opiskelijoille? Voithan esimerkiksi kopioida oppikirjasta 20 sivua, kuitenkin enintään puolet julkaisun sivumäärästä.
Hyödyntämismahdollisuus riippuu yksinomaan sähköisen tietokannan käyttöehdoista. Niihin on syytä tutustua huolellisesti.
- Äidinkielen opettajanne haluaa näyttää videokurssillaan videovuokraamosta lainaamiaan kotimaisia elokuvia. Saako hän esittää ne opetuksen yhteydessä?
Tekijänoikeuslain 21 § 1 momentti: Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Kyseessä on yksi ns. opettajan erityisoikeuksista. Mainitun pykälän 3 momentti: Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske näytelmä- eikä elokuvateosta.
Hienoa!
Olet nyt käynyt läpi tekijänoikeuksien tärkeimpiä kysymyksiä.