Koulujen sähköinen viestintä
Facebook-sivuja
Koulujen viestinnällä on keskeinen asema kodin ja koulujen välisen yhteistyön onnistumisessa. Perinteisesti koulut ovat viestineet koteihin esim. erilaisten paperilappujen, reissuvihkojen, vanhempainiltojen ja puhelinten avulla.
Internetin ja erityisesti www-sivujen yleistyminen 1990-luvun loppupuolella toi mukanaan koulujen omat www-sivut, sähköpostin, tekstiviestit sekä erilaiset julkaisujärjestelmät ja selainpohjaiset liittymät koulujen hallintajärjestelmiin (esim. Wilma).
Sähköistä viestintää suunniteltaessa on tärkeää miettiä viestinnän kohderyhmää ja sille soveltuvaa viestintäkanavaa. Kanavia kannattaa käyttää vaihdellen riippuen siitä, että viestitäänkö koulun oppilaalle /oppilaille, oppilaiden huoltajille, potentiaalisille tuleville oppilaille vai yleisesti kaikille.
Viestinnässä kannattaa sopia tietyistä pelisäännöistä ajoissa: mitä kanavaa käytetään mihinkin viestintään, kuka viestii, milloin viestitään ja mistä asioista viestitään. Pelisäännöistä sopiminen ja tiedottaminen ohjaa oppilaiden, opettajien, koulun ja kotien viestintää ja odotuksia haluttuun suuntaan. Www-sivuilta keväältä löytyvät hyvän joulun toivotukset eivät ole kenenkään etu.
Sähköinen viestintä on lisännyt viestien määrää, laskenut yhteydenottokynnystä ja samalla lisännyt voimakkaasti viestintään opettajalta tai rehtorilta kuluvaa aikaa. Yhteydenottoihin odotetaan yhä nopeammin vastausta ja henkilökunnan työn ja vapaa-ajan rajat ovat hämärtymässä.
Kaikessa viestinnässä on muistettava viestinnän ajantasaisuus ja oikeellisuus. Kirjoitettua tai julkaistua viestiä ei saa takaisin ja niiden kopioiminen ja edelleen lähettäminen on liiankin helppoa. Hankalat viestinnälliset tilanteet kannattaakin edelleen hoitaa kasvotusten, jolloin viestien väärinymmärtämiselle ei jää sijaa.
Julkisuudessakin paljon puhuttanut sosiaalisen median murros on tuonut mukaansa uusia, lähempänä ihmisten vapaa-aikaa olevia viestintäkanavia, kuten rehtoreiden blogeja ja koulujen Facebook-sivustoja. Nämä uudet, todella lähelle tulevat ja nopeasti laajallekin joukolle viestivät viestintätavat soveltuvat hyvin koulujen käyttöön. Sosiaalinen media tuo mukanaan uusia kysymyksiä vaikkapa esimiehen pyytäessä alaistaan Facebook-kaveriksi tai perjantai-illan statuspäivityksiä tehtäessä. Sosiaalisessa mediassakin pärjää, kunhan tietää perusteet edestä löytyvistä sudenkuopista ja ennen kaikkea käyttää tervettä järkeään. Sosiaalisen median ohjeistus on hyvä olla osana laajempaa koulutuksen järjestäjän opetuskäytön tvt-strategiaa.
