Opettajien ja oppilaiden digitaalinen osaaminen

Opettajilla – kuten aikusväestöllä yleensäkin – on tavallisesti tietotekniikan perustaidot eli tekstinkäsittelyohjelman ja Internetin käyttötaidot, ja näiden lisäksi tietysti esimerkiksi työssä tarvittavien sovellusten käyttötaito. Opettajien osaaminen jakautuu iän, sukupuolen ja motivaation mukaisesti, mutta suurella osalla opettajista on ongelmia soveltaa tvt:tä omaan opetukseen. Opettajille pitäisikin olla saatavilla sekä teknistä tukea laitteiden ja ohjelmistojen peruskäyttöön että pedagogista tukea teknologian mielekkääseen opetuskäyttöön. Teknisestä tuesta on yleensä paremmin huolehdittu, sillä siihen on selkeä tarve ja se on sisällöltään helposti ja konkreettisesti määriteltävissä. Pedagogisen tuen kehittäminen on vaikeampaa, sillä opettajan työn kuvaan ei luontevasti kuulu pedagogisen tuen etsiminen ja pyytäminen.

Oppilaiden - lasten ja nuorten - osaaminen on luonteeltaan erilaista kuin aikuisväestön. Heidän osaamisensa on laaja-alaista eli kaikesta jotakin, ja teknologia on integroituneena eri välineisiin luontevana osana päivittäistä elämää, mutta samalla esimerkiksi työvälinesovellusten hallinnassa voi olla keskeisiä puutteita. Nuorten kesken on kuilu digitaalisessa osaamisessa niin, että osa nuorista hallitsee vain viihdekäytön, mikä tekee heistä lähinnä digitaalisen teknologian kuluttajia. Osa nuorista käyttää digitaalista teknologiaa pelaamisen ja muuhun kuluttamiseen, mutta myös tiedon tuottamiseen, luoviin omiin harrastuksiin, oppimiseen ja ajatusten kehittelyyn. Näille nuorille syntyy laaja-alaista ymmärrystä ja osaamista teknologian luonteesta, mahdollisuuksista ja haasteista.

Tutkimuksissa on tuotu esille se ongelma, että koulussa on ikäänkuin digitaalinen käytön kuilu oppilaiden ja opettajien välillä: koulussa käytettävä teknologia on vanhanaikaista ja sitä käytetään vähemmän mielekkäisiin tehtäviin. Vapaa-ajan teknologia on uutta, haasteita tarjoavaa ja innostavaa sosiaalista vuorovaikutusta. Koulun ja opetuksen keskeinen haaste onkin toisaalta huolehtia siitä, että käytettävä teknologia on ajan tasalla ja että teknologia on aidosti mielekkäässä käytössä, ja toisaalta siitä, että kaikki oppilaat ja opiskelijat oppivat käyttämään teknologiaa oppimisen, työskentelyn ja luovien tehtävien tekemiseen.

Lähteet:
Ching, C., Basham, J., & Fang, E. (2005). The Legacy of the Digital Divide. Gender, Socioeconomic status, and Early Exposure as Predictors of Full-Spectrum Technology Use Among Young Adults. Urban Education, 40, 394–411.
Ilomäki, L. (2008). The effects of ICT on school: teachers' and students' perspectives. Doctoral dissertation, University of Turku, Series B, Humaniora, 314.
Pedersen, S., Malmberg, P., Christensen, A. J., Pedersen, M., Nipper, S. Graem, C. D., et al. (Eds.). (2006). E-learning Nordic 2006. Impact of ICT on education. Copenhagen: Ramboll Management.